Tempaus, yhteisöllisyyden valjastus vaikutustyöhön

Opiskelijat ovat aina olleet etulinjassa suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Jaettu velvollisuuden tunne siitä, että kansakunnan tulevaisuus on omissa käsissään, antaa intoa tehdä kaikkensa yhteiskunnan eteenpäin viemiseen. Vaikuttamistyöllä myös kasvatetaan itseään kansalaisena ja luodaan tiiviimpää sidettä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vaikuttamista, yhteiskunnallista keskustelua, spektaakkeleita, keräystoimintaa, näitä kaikkia opiskelijat ovat tehneet Suomessa aina. Aktiivinen kansalaisuus on suomalaisen opiskelijaliikkeen ytimessä. Vaikuttamistyötä on monenlaista, suurin osa siitä on jatkuvaa ja monelle huomaamatonta. Toisinaan, se on juuri päinvastaista…

Tempaus on ikiaikainen opiskelijoiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto. Tempaus on kansallisen tason tahi muuten opiskelijoita koskettavan asian hyväksi järjestetty vaikuttava kokonaisuus, jonka toteutuksessa korostuu yhteishengen merkitys. Onnistuneeseen Tempaukseen osallistuu koko yhteisö, ja se kiinnittää vaikuttavalla näyttävyydellään koko Suomen kansan huomion johonkin tärkeään aiheeseen.

Tempausten alkuhistoria

Tempaukset ovat olleet osa teekkarikulttuuria oikeastaan niin kauan, kuin teekkarikulttuuria on ollut. Tekniikan akateemisten ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) mukaan ensimmäinen Tempaus järjestettiin jo vuonna 1878,  vain kuusi vuotta Teknologföreningen perustamisen jälkeen. Silloin järjestettiin juhlaillallinen vastikään edesmenneen kansallisrunoilija J.L.Runebergin muistoksi perustetun patsasrahaston hyväksi.

Historioitsija Jari Hanski määrittelee ensimmäisen Tempauksen vuodelle 1882, jolloin teekkarit järjestivät laskiaisena karnevaalikulkueen sekä iltajuhlan Ylioppilastalolla, joilla kerättiin rahaa Teknologföreningenin rakennusrahastoon. Tätä ensimmäistä reklaamikulkuetta Hanski kuvaa seuraavasti “Kulkue oli suurin ja kaunein, mitä maassa oli siihen mennessä nähty: mainoksia, ajan tunnettujen henkilöiden karikatyyrejä, klovneja, ratsupoliiseja ym.”

Samaiseen rakennusrahastoon kerrytettiin varallisuutta 1800-luvun loppupuolella useilla Tempauksilla. Työ kantoi hedelmää, kun vuonna 1903 teekkarit saivat rakennettua itselleen oman talon osoitteeseen Antinkatu 29 (nyk. Lönnrotinkatu). Tämä rakennus tunnetaan nykyisin Vanhana Polina.

Ensimmäinen modernissa muodossa toteutettu Tempaus järjestettiin Jämeräpartaisen insinöörin käskemänä vuonna 1924 Suomen olympiajoukkueen hyväksi. Tällöin teekkarit halusivat omalta osaltaan varmistaa, että juuri itsenäistyneen nuoren kansakunnan edustajat pääsevät edustamaan Suomea Pariisin olympialaisiin. Näistä olympialaisista Suomi sai lopulta  yhteensä 37 mitalia, toiseksi eniten Yhdysvaltojen jälkeen. 

Tämän tasan sata vuotta sitten järjestetyn Tempauksen keskiössä oli laskiaisena järjestetty suuri reklaamikulkue, jonka mainostuloilla saatiin suurin osa tuloista. Reklaamikulkueen ja sen ohessa järjestettyjen tanssiaisten tuotto oli peräti 400 000 markkaa. 

Pelkkä kulkue ei tietenkään teekkareille riittänyt kun kunnolla tempaamaan lähdettiin. Tempauksen sisältyi myös Polyteekkarifilmi, joka oli tarinallinen kuvaus Tempauksen järjestämisestä. Elokuvalla esiintyi teekkareiden lisäksi mm. Paavo Nurmi. Täysimittainen elokuva hyvin tuoreen filmiteollisuuden alalla oli liian suuri pala teekkareille haukattavaksi ja filmi tuotti suuret tappiot. Tilanteen pelasti Suomi-Filmi, joka osti elokuvan oikeudet TKY:ltä. Polyteekkarifilmi on edelleen nähtävissä internetissä Finna-aineistopalvelun kautta.

Jämeräpartainen insinööri saapui kuvioihin vuonna 1924 varmistamaan sen, että Tempaus sujuu hyvin. Tempauskäskyllään hän määräsi kaikki teekkarit osallistumaan Tempaukseen. Tästä vuodesta lähtien Jämeräpartainen insinööri on ollut kaikkien TKY:n suurten Tempausten virallinen järjestäjä. Hänellä on ollut tapana koota itselleen Tempaus esikunta, joka hoitaa käytännön järjestelyitä, jotta hän itse voi keskittyä isoihin kuvioihin.

Jämeräpartainen insinööri on myyttinen hahmo, jota ei ole todistetusti nähty kuin kerran elävänä. AYY:n Opiskelijakulttuurimuseolla on hänestä rintakuva, joka on tehty “ääniraitaa mukaillen”. Edelleen tänä päivänä AYY:n Tempauksissa Jämeräpartainen Insinööri edustaa teekkareiden osallisuutta Tempaukseen.

Yksikään Tempauksilla aikaansaatu kokonaisuus ei ole yhtä merkittävä kokonaisuus kuin Otaniemen Teekkarikylä. Teekkarikylä hankkeen hyväksi järjestettiin useita varainkeruutilaisuuksia. Aikalaiset puhuivat myös “jatkuvasta Tempauksesta”. Kylän varainkeruuta varten perustettiin Teekkaritoiminnan Edistämisyhdistys, TTEY, jonka kautta myytiin mm. maahantuotuja nailonsukkia, tupakkaa, appelsiineja, riisiä, kahvia ja autoja. 

Vuoden 1949 Tempaus ikuisti koko kansakunnan muistoihin teekkarihenkeä huokuvan lauseen, Otaniemi on - Teekkarikylä tehdään. Itse Tempaukseen sisältyi perinteinen reklaamikulkue sekä kaksi Tempausjuhlaa. Lisäksi järjestettiin lukuisia kulttuuriesityksiä. Polyteknikkojen Orkesteri, Polyteknikkojen Kuoro sekä Retuperän WBK järjestivät konsertteja Teekkarikylän hyväksi.

Teekkarikylän rakentamisen puolesta tehtiin valtavasti työtä, koko yhteisön voimin, useiden opiskelijapolvien ja vuosikausien ajan. Työn lopputuloksena on syntynyt erittäin ainutlaatuinen kulttuurikohde, sillä Teekkarikylä on vielä tänäkin päivänä ainoa opiskelijoiden itse itselleen rakentama kokonainen asuinalue.

Osataan sitä muuallakin

Kuten todettua varainkeruu ja opiskelijavaikuttaminen eivät tietenkään ole olleet pelkästään teekkareille vaan koko Suomen ylioppilasliikkeelle ominaisia asioita. Teekkarit vain sattuivat organisoimaan oman toimintansa Tempaus-termin ympärille. Myös taikkilaiset sekä erityisesti kylterit ovat omalta osaltaan järjestäneet monelta osin samankaltaisia spektaakkeleita. 

KY-talon rakentamisen rahoittamiseksi järjestettiin erinäisiä varainkeruutoimenpiteitä useiden vuosien ajan. Jo vuonna 1925 noin 30 KY:n asiamiestä suorittivat keräystoimintaa ympäri Suomea. Vuosikymmenen vaihteessa KY järjesti suuret arpajaiset, jotka olivat niin iso menestys, että jo samana vuonna tehtiin päätös KY-talon tontin ostamisesta. 

Ylioppilaskunnan taloustilanne oli kuitenkin 30-luvulla heikko, ja tontti jouduttiin myymään kaupungille isolla tappiolla. Vuosikymmenen loppupuolella taloustilanne saatiin parempaan kuntoon. Uuden tontin kauppakirja allekirjoitettiin 19.5.1939 ja rakennustyöt aloitettiin samalla viikolla. KY-talon valmistui sodan keskellä 1942. 

Vuonna 1968 KY järjesti Finnfocus-näyttelyn Lontoossa. Tapahtuman tarkoituksena oli edistää suomalaista vientiteollisuutta. Suomalaisilla vientituotteilla täytetty laiva seilasi Lontoon satamaan. Siellä laivalla järjestettiin usean päivän ajan näyttely, jossa esiteltiin näitä suomalaisia tuotteita. Finnfocus-näyttelyä oli organisoimassa 150 kylteriä ja näyttelyyn osallistui 150 suomalaista näytteilleasettajaa.

TOKYO on järjestänyt ainakin pariin otteeseen muuraustempauksia, joilla se on ottanut kantaa Taideteollisen korkeakoulun sijaintiin. 1970-luvulla korkeakoulu oli muuttamassa Pasilaan, kunnen hanke joutui vastatuuleen. Suomen hallitus pohti jopa korkeakoulun muuttamista Tampereelle tai Lahteen. Korkeakoulu ja TOKYO järjestivät paljon tilaisuuksia, joilla ne pyrkivät edistämään Pasilatalo-hanketta. Kun oli varmistunut, että muuttoa Pasilaan ei tulisi, järjesti TOKYO vuonna 1983 symbolisen muuraustempauksen, jossa käytiin muuraamassa Pasilatalon perustuskivi tontille, johon korkeakoulun rakennuksen olisi ollut tarkoitus rakentua. Puolustusvoitto saatiin, sillä Taideteollinen korkeakoulu jäi Helsinkiin, ja muutti vuonna 1986 Arabiaan.

Vastaavanlaisesti toimittiin, kun Otaniemeen muuttamisen sijaan TOKYO ajoi korkeakoulun siirtämistä Töölönlahdelle, jonne käytiin opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta laskemassa peruskivi vuonna 2011.

Tempaukset Aallossa

Aalto-yhteisössä on järjestetty kaksi Tempausta. Ensimmäinen niistä oli vuonna 2009 järjestetty Mahtavaa, Ihanaa, Räjähtää - Tempaus Aalto-yliopiston perustamisen juhlistamiseksi. Tempauksen ideana oli muodostaa ihmisketju Arabiasta Otaniemeen ja kyseiseen Tempaukseen osallistui yli 3000 henkeä! 

Vuonna 2016 AYY järjesti Tempauksen peruskoulutuksen puolesta. Peruskoulutus, arvokkain aarre - Tempauksessa Otaniemestä lähdettiin ympäri Suomea 1500 peruskouluun vierailemaan ja puhumaan peruskoulutuksen tärkeydestä. Tempauksen suojelijana toimi Sauli Niinistö.

Nykymuodossaan Tempaus on monelta osin samankaltainen kuin jo sata vuotta sitten. Edelleen se kokoaa opiskelijat heille tärkeän asian äärelle, ja tuo heidän äänensä kuuluviin koko Suomelle. Vaikka Tempauksen historia ulottuukin kauas, voi perinne vielä vahvasti.

Ja mikäpä paremmin voisi asian todistaa kuin se, että tänä vuonna Tempaus tulee jälleen. Kaikkien käsien jälki - Tempaus tuo esille suomalaista vapaaehtoistyötä. Yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta, eli arvoja jotka Otaniemessä on melkein itsestäänselvyyksiä. Tempaus tulee tuomaan opiskelijoille kansallista näkyvyyttä positiivisen ja yhteistyötä rakentavan viestin kautta. 

Aito kansalaisuuden tunne rakentuu siitä, että kokee itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Se ei ole mahdollista mikäli samalla on tunne siitä, ettei itsellä ole mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntaan. Tunne siitä, ettei itseä oteta vakavasti. Kokemus siitä, että opiskelijana on tärkeä kansalainen rakentamassa tulevaisuutta, ei ole itsestäänselvyys. Tempaus on erinomainen tapa jokaiselle opiskelijalla päästä kokemaan tällainen tunne. Olla osana merkityksellistä ja kansallista huomiota saavaa kokonaisuutta.

Syksyllä Otaniemeläiset pääsevät jälleen osoittamaan ettei opiskelijat eivät ole passiivinen osa yhteiskuntaa, vaan aktiivisia kansalaisia, jotka ovat valmiita järjestäytymään ja kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Osoittamaan, että osaamme ja kykenemme vaikuttamaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Osoittamaan, että me olemme tämän yhteiskunnan tulevaisuus. 

Syksyllä laitetaan työhanskat käteen. Itse odotan jo innolla. 

Nähdään Tempauksen parissa! 

Juuso Määttä

Lue lisää tämän vuoden Tempauksesta osoitteessa tempaus.fi ja ota seurantaan Tempauksen TG-kanava: t.me/tempaus2024

Lähteitä ja lisäluettavaa:

Listaus tunnetuimmista teekkarien Tempauksista:

https://tky.polyteekkarimuseo.fi/fi/teekkareille/teekkarikulttuuri/teekkarius/tempaukset/

Polyteekkarifilmi 1924:

https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_156792?sid=3280726794&imgid=1

TKY 125v-historiateos:

Polin suojiin me saavumme taas, J. Hanski 1997

KY 100v-historiateos:

Sata vuotta opintojen tiettä, J. Sohlstén-Nederström 2011

TOKYO 50v-historiikki:

Taideteollisen korkeakoulun opiskelijaliike viisikymmentä vuotta, I. Turpeinen, J. Uoti 2011

Teekkarikylän 50v-historiikki:

Tupsukansan koti, P. Nykänen, I. Kohonen 2002

TTEY 60v-historiikki:

Toiveet ja todellisuus, P. Nykänen 2008