Miksi Prideä juhlitaan vielä?
Pride on alunperin lähtenyt New Yorkissa 1969 tapahtuneiden Stonewall-mellakoiden muistoksi. Mellakat alkoivat USA:ssa maailmassa, jossa homous oli laitonta lähes kaikissa osavaltioissa, poliisin ratsattua Stonewall-nimisen vähemmistöjen suosiman baarin. Baarin asiakaskunta kyllästyi poliisien mielivaltaiseen toimintaan ja väkivaltaan ja alkoivat mellakoida tätä vastaan.
Pride alkoi siis vastalauseena pitkäaikaiseen sortoon. Noista ajoista asti on vuosittain marssittu tämän tapahtuman muistoksi. Tapahtumassa pyritään muistamaan aiempien sukupolvien kokemaa sortoa ja heidän kamppailuaan sitä vastaan unohtamatta nykypäivää ja tulevaisuutta.
LGBTQ+-ihmisten yhteinen tunnus on 1970-luvulta ollut sateenkaarilippu. Lippu on taiteilija Gilbert Bakerin luoma ylpeyden symboli, jonka jokaisella alkuperäisellä kahdeksalla värillä on oma merkityksensä: pinkki seksuaalisuutta, punainen elämää, oranssi elpymistä, keltainen auringonvaloa, vihreä luontoa, turkoosi taidetta, tummansininen harmoniaa ja violetti henkisyyttä. Ensimmäistä kertaa sateenkaarilippu nostettiin San Franciscossa Gay Freedom Day -paraatissa kesäkuussa 1978. Tuotantovaikeuksien takia lippu yksinkertaistettiin nykyiseen kuuteen väriinsä.
60- ja 70-luvuilla sateenkaari-ihmisten oikeudet alkoivat ottaa hataria askeliaan myös Suomessa. Ensimmäisiä homo- ja lesboliikkeitä perustetaan ja homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi saadaan poistettua rikoslaista vuonna 1971. Tässä yhteydessä konservatiivien vaatima kielto homoseksuaalisiin tekoihin kehottamisesta tulee kuitenkin voimaan, mikä mm. estää Yleisradiota lähettämästä seksuaalivähemmistöjä käsitteleviä ohjelmia.
Kansalaistottelemattomuus oli nokkela keino osoittaa kiellon typeryys. 80-luvulla sateenkaariaktivistit julistivat pride-marsseilla homoseksuaalisuutta ja tekivät itsestään useita rikosilmoituksia, joissa he tunnustivat kehottaneensa julkisesti homoseksuaalisuuteen. Useimmissa tapauksissa oikeuslaitos katsoi kehottamisen olleen "anteeksiannettavaa ajattelemattomuutta".
Ravintolat ja baarit ovat tarjonneet pitkään sateenkaari-ihmisille mahdollisuuden tavata toisiaan ja olla omana itsenään silloin, kun muu yhteiskunta ei sitä ole sallinut. 60-luvun Suomessa varsinaisen homobaarin perustaminen ei ollut vaihtoehto kehottamiskiellon ollessa edelleen voimassa. Lesbobaarin perustaminen oli vielä mahdottomampaa, sillä näihin aikoihin naiset eivät edes päässeet ravintoloihin ilman miesseuraa.
Yhteiskunta onneksi muuttuu paremmaksi paikaksi, mutta muutos ei tapahdu itsestään. Kehotuskielto saatiin lopullisesti kumottua vasta vuonna 1999. Yhdysvalloissa vastaava kielto poistui liittovaltiotasolta vasta 2003. Moni nykyään itsestään selvä asia on vaatinut tajuttoman määrän aktiivista oikeuksien vaatimista ja työtä LGBTQ+ yhteisöltä. Tänä päivänä Suomessa on onneksi monia sateenkaarevien ihmisien oikeuksia ajavia ja turvallisen tilan tarjoavia yhdistyksiä. Nyttemmin myös opiskelijat ovat perustaneet yhdistyksiään eri kaupungeissa, mm. Aallon LGBTQ+-opiskelijoiden ikioma GAYY vuonna 2013.
Mutta miksi pridea yhä vietetään 50 vuotta myöhemmin, eivätkö asiat ole jo hyvin?
Uskallan väittää, että ei, ei ole. Yhä moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva kohtaa vihapuhetta tai väkivaltaa, mikä johtaa osan pitämään oman identiteettinsä salassa. LGBTQ+-oikeuksista tulee puhua yhä enemmän eri yhteisöissä ja tuoda näkyvyyttä, jotta jokainen yhteisöön kuuluva tulee kuulluksi ja kokee olonsa turvalliseksi. Siksi koen tärkeäksi nostaa asian, joka saattaa vaikuttaa koko Suomen muun-sekä transsukupuolisiin opiskelijoihin: Sisu järjestelmä ei anna vaihtoehtoa nimen muuttamiselle automaattisesti.
Tämä on johtanut opiskelijoiden “dead namingiin” kursseilla, eli vanhan nimen käyttöön, mikä on epäkunnioittavaa sekä erittäin henkilökohtainen asia. On myös ollut tilanteita, joissa lopputodistuksessa lukee vanha nimi kutsumanimen sijaan. Tämän takia kutsumanimen vaihtaminen tulisi tehdä jatkossa helpommaksi, jotta ei päädytä vastaaviin tilanteisiin. Itse ihmettelen, miksi tätä ei otettu huomioon heti Sisun suunnittelun alussa.
Haluamme koko GAYY:n hallituksen kanssa toivottaa kaikille riemukasta pride-kuukautta. Kuukauden sisään sisältyy monenmoista tapahtumaa, joissa on mahdollisuus olla juuri oma itsensä turvallisessa tilassa muiden sateenkaarevien ihmisten seurassa. Haluankin muistuttaa sateenkaarevia opiskelijoita siitä, että et ole tullut kaapista, vaan olet tullut yhteisöön, joka hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet.
Teksti: GAYY:n hallitus 2022
Lue lisää: https://sateenkaarihistoria.fi/aikajana/
Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/seta_ry/16289889981/