Opiskelijan oikeudet
Yliopistolla on vastuu neuvoa opiskelijaa oikein hänen opintojaan koskevissa kysymyksissä, ja useimpiin opintoja koskeviin kysymyksiin vastaus löytyy opintoneuvonnasta tai oman koulutusohjelman suunnittelijalta. Vaikeimmissa tilanteissa hyvä apu ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntijoiden lisäksi on oman korkeakoulun opintoasiainpäällikkö.
Opiskelijan oikeudet kootusti
Akateemisessa yhteisössä pyritään aina toisia kunnioittavaan ja tasapuoliseen kohteluun. Sujuva opiskelu pyritään turvaamaan yhteisillä pelisäännöillä ja hyvällä hallinnolla. Tämän listauksen tarkoituksena on antaa käsitys tärkeimmistä opiskelijan oikeuksista Aalto-yliopistossa. Oppaan listaus oikeuksista ei ole kaiken kattava, mutta se antaa perusteita opintojen ja muun opiskelijaelämän oikeusturvan valvomiselle. Esimerkiksi opiskelijoillekin kuuluvia kansalaisen perusoikeuksia ei oppaassa ole lueteltu. Listaus on nostettu yleisimmistä kysymyksistä, joihin liittyen ylioppilaskunta saa yhteydenottoja. Jokaiseen kohtaan on merkitty mihin sääntöön kyseinen oikeus perustuu.
Muista rauhallinen käytös, vaikka tuntisitkin oikeuksiasi loukatun. Monet ongelmat ratkeavat keskustelemalla ja kysymällä asiasta. Ongelmat kannattaa aina pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman lähellä alkupaikkaa ja –hetkeä. Näiden oikeuksien kanssa käsi kädessä kulkevat myös opiskelijoiden velvollisuudet. Kaikki aaltolaiset ovat sitoutuneet toimimaan Aallon ” Vastuullisen käyttäytymisen periaatteet yliopistoympäristössä” –ohjeistuksen mukaisesti, eli esimerkiksi toimimaan opinnoissaan eettisesti, kantamaan vastuun opintojen turvallisuudesta ja viihtyisyydestä ja toimimaan tiloissa niitä kunnioittaen. Lisäksi jokaista opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä velvoittaa Aallon Code of Conduct.
”Aaltolaiset sitoutuvat yliopistoympäristössä toimiessaan ja yliopistoa edustaessaan seuraavaan:
-
rehellisyys ja eettisyys
-
muiden kunnioittaminen riippumatta heidän taustastaan
-
avoin keskustelu ja vapaa ajatusten vaihto
-
keskinäinen luottamus
-
aktiivinen välittäminen henkilöiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista
-
yksityisen, yhteisen ja yliopiston omaisuuden kunnioittaminen
-
tilojen käyttötarkoituksen huomioiminen
-
aseman ja tehtävien mukainen reagointi rikkomuksiin”
Ongelmissa voit aina olla yhteydessä opiskelijajärjestöösi tai ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunnan asiantuntijat neuvovat työkseen sekä järjestöjen opintovastaavia että muita opiskelijoita. He voivat toimia myös tukihenkilöinä oikeusturvatilanteissa ja selvittää sellaisia asioita, joita opiskelijat eivät koe voivansa tehdä yksityishenkilöinä. Ylioppilaskunnassa toimii myös kaksi häirintäyhdyshenkilöä.
Oikeus opiskella sujuvasti
Sinulla on oikeus opiskella sujuvasti. Yliopistolain mukaan sinulla on oikeus opiskella niin, että voit valmistua yliopistolain asettamassa tavoiteajassa. Yliopiston tulee järjestää opinnot ja opintojen ohjaus siten, että määräajoissa on mahdollista pysyä. Opintojen tulee siis olla sujuvia niin järjestelyjen kuin sisältöjenkin puolesta, eikä etenemisesteitä saa syntyä. Voit hakea lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle, jos määräaika täyttyy.
Opetus on järjestettävä suunnitelmallisesti hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaan. Niistä tulee käydä ilmi muun muassa kurssin ajoitus, laajuus, osaamistavoitteet ja opetusmenetelmät. Näistä ei saa olennaisin osin poiketa ilman lupaa. Näin varmistetaan, että voit arvioida henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi tehdessä realistisesti opintojen kuormittavuutta, ajoitusta ja mielekkyyttä omien tavoitteidesi kannalta.
Sinulla on oikeus myös hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT) eli opintojen hyväksilukemista tai korvaamista. AHOT:sta voi anoa sekä muualla suoritetuista opinnoista että muuten hankitusta osaamisesta. AHOT perustuu aina arvioon täyttyvätkö tutkinnon, koulutusohjelman tai kurssin osaamistavoitteet. Sinulla on oikeus hakea oikaisua AHOT-päätökseen tutkintolautakunnalta.
Eräänä vuonna syksyllä huomattiin, että viidennelle vuodelle tarkoitetulle kurssille mahtuukin uusittujen järjestelyjen vuoksi vain osa niistä, kelle kurssi on pakollinen. Lisäksi kesken kurssin ilmoitettiin, että ilmoitetun tentin lisäksi tuleekin palauttaa vielä pakollisia arvosanaan vaikuttavia tehtäviä. Menettely ei ollut asianmukaista.
Yliopistolaki 40 § ja 44 §, Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt 16 § ja 36 §, Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Oikeus saada ohjausta
Sinulla on oikeus saada ohjausta opintojen suunnitteluun ja suorittamiseen. Hyvä ohjaus auttaa sinua selventämään omia tavoitteitasi ja luovimaan erilaisten mahdollisuuksien meressä. Sinulla on oikeus ja velvollisuus tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja saada sen tekemiseen ohjausta. Korkeakoulu hyväksyy HOPS:t ja niitä käytetään opintojen järjestämisen suunnitteluun, joten se on tärkeä pitää ajan tasalla sekä omasta että yliopiston näkökulmasta. HOPS:n laatimisen ohjauksen tulee olla asianmukaista eikä se voi perustua pelkästään esimerkiksi vertaistukeen muilta opiskelijoilta.
Myös opinnäytteiden tekemiseen tulee saada asianmukaista ohjausta.
Opiskelijan maisterivaiheen opinnäytetyön ohjaaja ilmoitti yllättäen, että on kuusi kuukautta vierailevana tutkijana Intiassa, eikä käytännössä pysty ohjaamaan työtä sieltä. Jotta opiskelija voi saada asianmukaista ohjausta ja valmistua tavoiteajassa, hänelle on osoitettava toinen ohjaaja.
Yliopistolaki 40 §, Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt 17 § ja 18 §.
Oikeus saada tulokset ajoissa ja palautetta oppimisesta
Sinulla on oikeus saada tulos tentistä tai muusta opintosuorituksesta neljässä viikossa. Samalla sinulla on oikeus tietää miten ja milloin voit tutustua arvosteluperusteisiin ja niiden soveltamiseen suoritukseesi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yleistä palautetilaisuutta tai mahdollisuutta käydä keskustelemassa arvostelijan kanssa. Opintosuorituksia on säilytettävä tämän vuoksi kuusi kuukautta. Pääsääntöisesti opintosuoritusten tulokset ovat julkisia ja opinnäytteet ovat aina julkisia. Arvostelun tulee perustua ilmoitettuihin osaamistavoitteisiin ja arvosteluperusteisiin, eli arvostelijan tulee aina pystyä perustelemaan annettu arvosana.
Opintosuoritus on myös laitettava rekisteriin ripeästi, heti tulosten julkaisun yhteydessä.
Mikäli et ole tyytyväinen saamaasi arvosteluun, sinulla on oikeus valittaa eli hakea oikaisua kurssin tai opinnäytteen arvosanasta. Hakemus täytyy tehdä 14 päivän kuluessa vastuuopettajalle. Jos olet tyytymätön vielä vastauksen jälkeen, voit hakea muutosta yliopiston tutkintolautakunnalta.
Opiskelija oli hämmentynyt kun rekisteriin ilmestyi kakkonen kurssista, jonka hän luuli suorittaneensa paremmin. Opettaja ilmoitti kahdella lauseella sähköpostissa, että näin tämä asia vaan on, eikä keskustelemalla asia parane. Opiskelijalla on oikeus tehdä oikaisupyyntöopettajan vastauksen perusteella ja tutkintolautakunta arvioi onko suoritus arvosteltu oikein opiskelijan ja opettajan antamien tietojen pohjalta.
Yliopistolaki 27 § ja 44 §, Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt 30-37 §
Oikeus opiskella, osallistua ja asioida eri kielillä
Sinulla on oikeus suorittaa opintojasi ennalta määritellyillä kielillä. Aalto-yliopiston tutkintokielet ovat tekniikan ja taiteiden aloilla suomi, ruotsi ja englanti, ja kauppatieteiden alalla suomi ja englanti. Opintosuoritukset annetaan lähtökohtaisesti opetuskielellä. Kun opetuskieli on tekniikan ja taiteiden aloilla suomi tai ruotsi, opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuorituksissaan vastauskielenä valintansa mukaan suomea tai ruotsia. Näissä tapauksissa tenttiin ilmoittautuessa tulee pyytää, mikäli haluaa kurssikysymykset toisella kotimaisella kielellä. Opetussuunnitelmassa tulee ilmoittaa kurssin opetuskieli. Kandidaattitasolla opetus on pääsääntöisesti suomeksi tai ruotsiksi ja maisteritasolla suurelta osin englanniksi.
Koulutusohjelman tutkintokieleksi voidaan määrätä englanti, jolloin ohjelman opetus ja ohjaus ovat saatavissa englanniksi ja opintosuoritukset ovat annettavissa englanniksi. Korkeakoulujen tulee huolehtia, että maisteritasollakin on tarjolla mahdollisuus suorittaa tutkinto suomeksi (tai ruotsiksi).
Aallon virallinen hallintokieli on yliopistolain mukaan suomi. Aallon työkielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Lähtökohta on, että kaikki voivat osallistua yliopiston toimintaan joustavasti. Esimerkiksi hallinnon opiskelijaedustajana saa toimia myös englanniksi. Opiskelijalla on oikeus laittaa vireille oman asiansa kaikilla näillä kielillä, eli esimerkiksi lisäaikahakemuksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Henkilökunnan jäsen suhtautui nihkeästi, kun englantia opiskelukielenään käyttävä opiskelija kyseli millaista olisi toimia korkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajana, ja antoi ymmärtää, että kaikki materiaalit ovat kyllä suomeksi. Opiskelija pärjäsi jäsenenä kuitenkin mainiosti, sillä kun porukkaan tuli englanninkielinen, työskentelykieli vaihdettiin.
Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt 4 §, Aalto-yliopiston kielelliset linjaukset
Oikeus syrjinnästä ja häirinnästä vapaaseen yliopistoon
Sinulla on oikeus opiskella kokematta häirintää ja syrjintää. Suomen perustuslain mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Yliopiston tulee tarjota turvallinen opiskeluympäristö. Yliopistoilla on lisäksi lakisääteinen velvollisuus selvittää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa toiminnassaan ja toimia sen edistämiseksi.
Syrjinnän estämisen lisäksi oppilaitoksella on vastuu yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sinulla on oikeus kohtuullisiin erityisjärjestelyihin, mikäli sinulla on jokin vamma tai haitta, joka estäisi opiskelua.
Häirintä voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai opintojen edistymisen vaikeuttamisena. Aalto-yliopiston yhteisön jäsenet ovat sitoutuneet toimimaan toisia kunnioittavalla tavalla. Jos kukaan kokee syrjintää tai häirintää, yliopistolla on selkeä toimintamalli asian selvittämiseksi. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi tilanteen herkkyyttä kunnioittavalla tavalla. Ylioppilaskunnalla on myös kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joiden puoleen voi kääntyä, on asia sitten iso tai pieni.
Luennoitsija kommentoi naureskellen halventavaan tyyliin erään maan oletettuja työtapoja ja työmoraalia. Kun hänelle selvisi, että kyseisen maan opiskelijoita on kurssilla, luennoitsija otti heidän silmätikukseen ja kyseli heiltä kokemuksia veronkierrosta. Samanlaisia tapauksia tuli kurssin aikana useita. Opiskelijat kokivat käytöksen todella kiusallisena. Luennoitsijan käytös oli selkeästi häirintää.
Perustuslaki 6 §, Yliopistolaki 41a §, yhdenvertaisuuslaki 6 §, tasa-arvolaki 5-7 §, 8 b §, 10 a §, 11-12 §, rikoslaki 11 luku, 11 §,Vastuullisen käyttäytymisen periaatteet yliopistoympäristössä, Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt 24 §.
Oikeus sairauslomaan
Sinulla on oikeus sairastaa. Otettuaan opiskelupaikan vastaan voi opiskelija ilmoittautua poissaolevaksi 1. lukuvuonna, jos hän on sairautensa takia kyvytön aloittamaan opintonsa. Sairauden perusteella voit hakea lisäaikaa opintojen loppuun suorittamiseen. Opiskeluoikeuden jatkamista ja lisäaikaa myönnettäessä tulee yliopiston ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne, johon sairaus on voinut vaikuttaa.
Suomalaisen sairauspäivärahajärjestelmän piirissä olevat:
Sairastaessasi sinulla on mahdollisuus hakea sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea. Lyhytaikainen sairaus tai siitä mahdollisesti johtuvat vähentyneet opintosuoritukset eivät ole este opintotuen maksamiselle. Etenkään pidemmän sairausjakson aikana sinun ei kuitenkaan tarvitse roikkua opintotuen piirissä, vaan tapauskohtaisesti voit hakea sairauslomaa ja sairauspäivärahaa. Kun olet sairauspäivärahan piirissä, etkä saa opintotukea, säästyvät opintotukikuukautesi. Yleinen asumistuki sairausajalle tulee hakea erikseen. Sairaudesta toipuvalle opiskelijalle sairauspäivärahalla opiskelu on mahdollista pienissä määrin. Opintoja on tällöin mahdollista suorittaa enintään 12 op lukukaudessa tai 24 op lukuvuodessa.
Opiskelija sairastuu pitkäaikaiseen masennukseen ja on sairaana yli 2 kuukautta. Opiskelijan kannattaa hakea sairauspäivärahaa, sillä se on parempi vaihtoehto toimeentulon turvaamiseen. Sairauspäivärahassa ei ole vähimmäisopiskeluvaatimuksia, ja koska opintotuki keskeytetään sairaspäivärahalle siirtyessä, eivät tukikuukaudet kulu turhaan.
Kela, sairausvakuutuslaki 1-10 §, opintotukilaki 6 §, yliopistolaki 39 § ja 42 §
Oikeus terveydenhuoltoon
Sinulla on oikeus terveydenhuoltoon. Pääsääntöisesti perustutkinto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Kaikki perustutkinto-opiskelijat Aalto-yliopistossa voivat käyttää YTHS:n palveluita. YTHS:n palvelujen käytöstä peritään kaikilta opiskelijoilta Kelalle maksettava lukukausittainen terveydenhoitomaksu.
Suomen kansalaiset
Sinulla on oikeus tarvittaessa käyttää kunnallisia terveyspalveluita YTHS:n tarjoamien palveluiden lisäksi. Voit käyttää opiskelukuntasi terveyspalveluita vaikka kotikuntasi olisikin muualla. Sekä YTHS:tä että kunnallisia terveyspalveluita sitoo hoitotakuu. Kunnan palveluista peritään opiskelijoilta samat palvelumaksut kuin muiltakin asiakkailta.
EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset
Sinulla on oikeus käyttää samoja kunnallisia terveydenhuoltopalveluja kuin Suomen kansalaiset, mikäli sinulla on eurooppalainen sairasvakuutuskortti. Kortin voi hankkia ennen saapumista kotimaan viranomaisilta.
Muiden maiden kansalaiset
Sinulla on oikeus hakea kotikuntaoikeutta Suomesta, mikäli sinulla on peruste asua täällä yli kaksi vuotta. Sen mukana tulee oikeus käyttää kunnallisia terveyspalveluita.
Kaikilla Suomeen tulevilla tulee olla oleskelulupaa varten oleskelun ajan voimassaoleva sairausvakuutus.
Opiskelija sairastuu mononukleoosiin kesän aikana ja tarvitsee hoitoa. YTHS on kesätauolla kiinni. Opiskelija tulee hakeutua ensisijaisesti oman asuinalueensa terveysasemalle tai akuutissa tilanteessa lähimmälle päivystävälle terveysasemalle.
Perustuslaki 19 §, terveydenhuoltolaki 17 § ja 48 §.
Oikeus turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön
Sinulla on oikeus opiskella ja elää ympäristössä, joka on turvallinen eikä aiheuta terveyshaittoja. Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on rakennuksen omistajalla. Jos opiskelija havaitsee yliopiston tiloissa terveydelle haitallisia sisäilmaongelmia, kannattaa hänen ottaa yhteys YTHS:n terveydenhoitajaan, joka tarvittaessa ohjaa eteenpäin lääkärille. Aalto-yliopistossa sisäilmaongelmista tulee ilmoittaa osoitteeseen [email protected], joka ohjautuu työsuojelupäällikölle, kiinteistön omistajalle ja alueen työsuojeluvaltuutetulle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely on syynä sisäilmaongelmiin, ryhtymään toimenpiteisiin.
Mikäli sinulla on YTHS:ltä saatu lääkärintodistus sisäilmaan liittyvistä ongelmista yliopiston tiloissa, voit hakea oikeutta erityisjärjestelyihin noudattamalla yliopiston esteettömyysohjeistuksia.
Opiskeluterveydenhuollon eli YTHS:n tehtäviin kuuluu opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin seuraaminen. Tähän kuuluvat myös esimerkiksi ergonomian, melutasojen ja muiden hyvinvointiin liittyvien asioiden seuraaminen.
Opiskelija huomaa saavansa oireita työskentelystä eräässä opiskelutilassa. Opiskelija epäilee syyksi sisäilmaongelmia. Opiskelijan on suositeltavaa käydä terveydenhoitajalla, ja tarpeen mukaan lääkärintutkimuksessa sekä ilmoittaa asiasta osoitteeseen [email protected].
Perustuslaki 6 §, yhdenvertaisuuslaki 6 §, terveydenhuoltolaki 17 §, terveydensuojelulaki.
Oikeus toimeentuloon
Suomen kansalaiset:
Sinulla on oikeus välttämättömään toimeentuloon. Opiskelijan pääsääntöinen tulonlähde palkkatöiden ulkopuolella on opintotuki, joka koostuu kolmesta eri osasta: opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.
Sinulla on tietyin edellytyksin oikeus myös muihin sosiaalietuuksin, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaan, toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen, sairauspäivärahaan sekä tietysti vapaaseen tuloon. Lisäksi tietyin edellytyksin opiskeluun saatetaan myöntää työttömyysetuutta. Elämäntilanteet ovat muuttuvia, ja erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvat erilaiset etuudet. Perheelliset opiskelijat ovat ehtojen täyttyessä oikeutettuja Kelan vanhempainetuuksiin. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon muoto eli kaikki muu tulo on siihen nähden ensisijaista. Opiskelijalla on yhtäläisesti muiden ryhmien kanssa oikeus toimeentulotukeen, jos tuen myöntämisen ehdot täyttyvät, mutta esimerkiksi opintotukeen kuuluva opintolaina lasketaan valtion lainatakauksen saaneilla opiskelijoilla tuloksi, vaikka lainaa ei olisi nostettukaan. Opiskelijan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa.
Ylläoleva on kirjoitettu oletusarvoisesti Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, jonka Suomessa asumisen peruste on pysyvä (ei opiskelu). Lisätietoa Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä: infopankki.fi
Opiskelijalla ei ole omaisuutta, ja hän on käyttänyt kaikki opintotukikuukautensa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada toimeentulotukea, mikäli hän ei pysty elättämään itseään muutoin.