Hallopediksi valitseminen, eroaminen ja käytännöt
”46 § Ylioppilaskunta
Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 3 luvussa tarkoitettuihin yliopiston toimielimiin;
2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain (65/1994) 9 §:n mukaiseen yliopiston opintotukilautakuntaan; sekä
3) osallistua tarvittaessa kansanterveyslain (66/1972) 14 §:ssä ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11―14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita.”
Ylioppilaskunnan ja äänivaltaisten opiskelijoiden olemassaolo on siis jotain mikä on todettu niin tärkeäksi asiaksi suomalaisen akateemisen yhteisön kannalta, että se on kirjattu opiskelijoiden, ei pelkästään etuoikeudeksi, vaan myös lailliseksi velvollisuudeksi. Tätä velvollisuutta ei kannata väheksyä, vaan pikemminkin vaalia!
Yliopiston hallinto hyötyy hallinnon opiskelijaedustajista. Uudistuksia punnitessa opiskelijan ääni on tärkeä, koska muut yliopistoyhteisön jäsenet eivät usein tiedä millaista on olla nykyaikana opiskelijana: mitkä ovat suurimpia sujuvan opiskelun esteitä, mitä asioita opiskelijat toivovat kehitettävän ja niin edelleen. Opiskelijan kannattaa tuoda rohkeasti omat mielipiteensä ja näkemyksensä esille. Joskus tärkeintä ovat paikalla oleminen, kiinnostus ja sen osoittaminen muulle yliopistoyhteisölle.
Opiskelijaedustajaksi hakeminen ja valitseminen
AYY:llä on ohjesäännöt hallopedien valintaan ja hakemiseen. Niistä löytyvät yksityiskohtaiset menettelyohjeet hakijoille ja päätöksentekoon. Ylioppilaskunnan kautta pyydetään edustajia myös muihin kuin yliopistolain ja yliopiston omien sääntöjen mukaisiin toimielimiin, jolloin ohjesääntö antaa mahdollisuuden niin julkiseen hakuun kuin paikkojen täyttämiseen AYYn hallituksen toimesta ilman avointa hakua.
Ylioppilaskunnan hallitus nimeää edustajat toimielimiin. Hallitus myös myöntää erot toimielimistä. Valinnat valmistelee ylioppilaskunnan koulutuspolitiikasta vastaava vaikuttamisen asiantuntija, joka avaa haun ja huolehtii tiedotuksesta. Hän voi pyytää yhdistyksiltä lausuntoja hakijoista ennen esityksen tekemistä ylioppilaskunnan hallitukselle. Yhdistykset noudattavat omia toimintatapojaan suositusten antamisessa.
Asiantuntija avaa paikat hakuun hyvissä ajoin ennen toimikauden alkua ja viivytyksettä kesken toimikauden täydennyshaussa. Hakuaika on julkisessa haussa vähintään seitsemän vuorokautta. Vapaista paikoista ilmoitetaan virallisesti ylioppilaskunnan ilmoitustaululla ja sen lisäksi sähköpostilla, nettisivuilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kun kyseessä on varsinaisen jäsenen paikka, eroavan varajäseneltä voidaan kysyä halukkuutta nousta suoraan varsinaiseksi jäseneksi ja tällöin hakuun avautuu varajäsenen paikka. Hakemus jätetään sähköisellä lomakkeella. Hakua voidaan jatkaa, mikäli muodollisesti päteviä hakijoita ei tule hakuajan päättymiseen mennessä.
Ylioppilaskunnan hallitus valitsee hallinnon opiskelijaedustajat päätäntävaltansa mukaisesti kuullen valmistelevan työntekijän esityksen. Kun kyseessä on täydennyshaku, hallitus myöntää yleensä samassa kokouksessa eron sitä hakeneelle ja nimeää uuden edustajan. Sen jälkeen työntekijä tiedottaa valinnasta ja toimittaa valitun tiedot toimielimelle.
Toimesta eroaminen
Halloped toimii opiskelijaedustajana siihen saakka, kunnes ylioppilaskunta myöntää edustajalle eron, toimikausi päättyy tai ei ole enää opiskelija (esim. valmistuu). Eroa haetaan toimittamalla koulutuspolitiikasta vastaavalle vaikuttamisen asiantuntijalle kirjallinen erohakemus (esimerkiksi sähköposti), josta käyvät ilmi yhteystiedot ja eron syy. Toimikaudet päättyvät automaattisesti, joten niiden loppuessa ei tarvitse erota.