AYY:n uudet linjat

26.10.2018, heikkiisotalo

Viime viikolla edustajisto hyväksyi kokouksessaan ylioppilaskunnalle uuden poliittisen linjapaperin, joka ohjaa kaikkea AYY:n tekemää vaikuttamistyötä. Uudistuksen yhteydessä yhdeksän olemassaolevaa linjapaperidokumenttia yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja samalla linjoja päivitettiin tarjoamaan ratkaisuja nykyajan haasteisiin. Urakka oli melkoinen, ja hallitukselta kului 20 tuntia kokousaikaa ennen esityksen syntyä.

Tavoitteet eivät ole syntyneet yksissä aivoissa, vaan uudistuksen yhteydessä kuultiin monipuolisesti eri tahoja. Edustajiston, hallituksen ja asiantuntijoiden lisäksi mielipiteitään on päässyt lausumaan mm. AYY:n valiokunnat, puheenjohtajien neuvosto, kampusjaosto ja koulutuspoliittisen sektorin alumnit. Myös jäsenistöä kuultiin kesän aikana auki olleella avoimella kyselyllä. Jo pelkästään edustajistolta tuli 172 muutosesitystä. Syötteet olivat erinomaisia, ja niistä suuri osa löysi tiensä lopulliseen linjapaperiin.

Kokonaan uusia vaikuttamistavoitteita ovat mm. tietoyhteiskuntaan, taidepolitiikkaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvät teemat. AYY kannattaa linjapaperinsa mukaan esimerkiksi taidealojen osaajien arvostuksen lisäämistä yhteiskunnassa, selkeitä käytäntöjä Aalto-yhteisössä tapahtuvaan häirintään puuttumiseen ja vapaita ohjelmistoja.

Aivan kaikki ei toki mennyt uusiksi. Ennallaan säilyi esimerkiksi AYY:n jo pitkään ajamat maksuttoman koulutuksen teemat: vain saavutettava ja tasa-arvoinen korkeakoulutus mahdollistaa yhteiskunnan parhaiden huippujen haarukoinnin sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Opiskelijan toimeentuloon liittyvät suuret linjat säilyivät myös ennallaan: AYY edelleen kannattaa opiskelijan toimeentulon rakentamista niin, että opiskelun ohella pystyy mielekkäästi kartuttamaan oman alan työkokemusta ja tuen taso on riittävä myös ilman ansiotuloja. Täydellisessä maailmassa kaikkien kansalaisten toimeentulo turvattaisiin perustulolla.

Linjapaperi ei tietenkään maagisesti itsestään muuta maailmaa. Nyt alkaa oikea työ, kun ylioppilaskunnan on vaikutettava Aaltoon, Espooseen ja muuhun yhteiskuntaan tehdäkseen linjoistaan totta.

Tuliterään linjapaperiin pääsee tutustumaan tästä.

Tapio Hautamäki
Hallituksen varapuheenjohtaja

Juhlakansa tekee Maskeradista taidetta

01.10.2018, siiriliitia

Vuonna 2018 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta viettää Taidevuotta. Sen kunniaksi annamme puheenvuoron Aalto-yhteisössä toimiville luoville ihmisille ja ryhmille. Lokakuussa TOKYO ry kertoo Maskerad-vuosijuhlien taiteellisesta historiasta ja nykyhetkestä.

Maskerad-juhlakansaa vuoden 2016 Knights of Hearts -teemaisista juhlista

Maskerad on TOKYOn, eli Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun opiskelijoiden, vuosijuhlat.

Toisin kuin tavanomaisemmat vuosijuhlat, Maskerad ei ole akateeminen pöytäjuhla vaan naamiaisbileet, joihin kaikki aaltolaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Tänä vuonna Maskerad järjestetään lauantaina 27.10. Teurastamon Kellohallissa teemalla FairytaleForestFire.

Maskerad-perinne juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Tällöin naamiaiset tunnettiin, oppilaitoksemme silloisen sijainnin mukaan, nimellä Ateneum Maskerad. Huhun mukaan perinne katkesi 1950-luvulla siihen, että juhlakansa olisi vuosien saatossa onnistunut hankkimaan Maskeradille porttikiellon jokaiseen Helsingin ravintolaan.

2000-luvun alussa TOKYO päätti herättää Maskeradit taas henkiin. Koulumme uuden osoitteen myötä Ateneum Maskeradista tuli Arabia Maskerad ja juhlille alettiin keksiä vuosittain vaihtuva teema.

Tänä vuonna on Maskeradin nimestä on tiputettu pois Arabia-etuliite ikään kuin symbolina sille, että olemme viimein jättäneet Arabian kampuksen taaksemme. Ken tietää, ehkä ensi vuonna Maskerad saa jo uuden etuliitteen.

Vuonna 2011 julittiin Retro Sci-fi -teemalla

Maskeradin teemat pyritään pitämään aina ajankohtaisina joko suhteessa opiskelijajärjestöömme tai ympäröivään maailmaan. Esimerkiksi TOKYOn viimeistä vuotta itsenäisenä ylioppilaskuntana juhlittiin Vive L’Art – Eläköön taide! -teemaisilla Maskeradeilla.

Tämän vuoden teeman, FairytaleForestFire, saa jokainen tulkita kuten itse parhaaksi näkee. Meillä teema on saanut inspiraationsa ilmastonmuutoksesta. Tänä vuonna kaikkia on puhuttanut paljon erittäin kuiva ja metsäpalovaroitustentäyteinen kesä. Onko ilmaston lämpeneminen totta – vai pelkkää satua?

Osana Otaniemen yö -kampusfestivaalia lauantaina 6.10. TOKYO järjestää Maskerad-historianäyttelyn eli katsauksen Maskeradin historiaan.

Näytillä on julisteita, valokuvia, videoita ja naamiaisasuja menneiltä vuosilta. Näyttelyn avajaisissa Otaniemen yössä paljastetaan myös tämän vuoden Maskeradin virallinen juliste ja aloitetaan itse tapahtuman lipunmyynti.

Vuoden 2015 teema oli The Grand Illusion – Suuri Illuusio

Maskerad on taidetta, sillä osallistujat tekevät siitä taidetta.

Vuosittain juhlakansa käyttää lukemattomia tunteja suunnitellen ja rakentaen asujaan oman teemantulkintansa mukaan. Parhaat taidonnäytteet palkitaan illan kruunaavassa pukukilpailussa, jossa kaikki juhlavieraat saavat tilaisuuden nähdä muiden tulkinnat teemasta. Asujen kirjo ja luovuus on uskomaton kokemus, joka jaksaa ihmetyttää vuodesta toiseen.

Heidi Kivistö
TOKYOn hallituksen jäsen: tapahtumat

Polyteekkarimuseo: 60 vuotta maailmanluokan mahtavuutta

24.9.2018, siiriliitia

Otaniemen Polyteekkarimuseo juhlii tänä syksynä 60-vuotissyntymäpäiväänsä asiankuuluvalla ilolla ja menolla. Mutta mikä kumma on Polyteekkarimuseo?

Museonjohtaja Tiina Metso kuljettaa blogitekstissään lukijan museon syntyhetkistä nykypäivään ja kertoo, miten maailman paras Teekkarimuseo toimii ja kehittyy.

Talkoojuliste vuodelta 1957/58

Museo on yhteisön näyteikkuna, joka kertoo menneen ohella myös tästä päivästä. Museon on oltava tekijöidensä näköinen, ei ahdistava mausoleumi. Parhaimmillaan museo on erilaisia ihmisiä yhdistävä näyttely, jossa käydään keskusteluja, oivalletaan yhteyksiä ja nautitaan juhlahetkistä. Ressua siteeraten museo tarjoaa ’ruokaa ajatuksille’.

Polyteekkarimuseo, joka myös Teekkarimuseona tunnetaan, on jo kuusi vuosikymmentä tarjonnut vaihtelevia näkymiä menneisyyteen esineiden ja ennen kaikkea tarinoiden kautta. Mielellään iloisella naurulla höystettynä.

Tie nykyiseen kellarimuseoon on ollut vaihteleva. Museo syntyi vapaaehtoisten vuonna 1957 alkaneen työn tuloksena vanhalle Polille (eli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan vanhalle rakennukselle Lönnrotinkadulla), ikää lasketaan ensimmäisen museosta vastanneen toimikunnan nimeämisestä vuotta myöhemmin. On hauskaa huomata, että jo ensimmäisessä museossa on ollut esillä matkoilta mukaan tarttuneita liikenne- ja liikemerkkejä. Jotkut asiat ovat näemmä ikuisia.

Matka on kulkenut satamakaupungista upouuden ylioppilastalo Dipolin Klondykessä sijainneen mininäyttelyn kautta oman pysyvän kodin löytymiseen keskeltä Teekkarikylän sykkivää sydäntä. Vesivahinkoja on väistetty Otakaari 11:n vanhan pankkitilan kautta jopa Otarannan pyöräkellariin. Uusi väistö on edessä jo keväällä 2019.

Museon perusajatuksena ja kirkkaana johtotähtenä on alusta asti ollut yhdessä tekeminen, oli kyseessä sitten tilojen kunnostus, aineiston kerääminen tai merkkipäivien juhlistaminen. Jokaiselle mukana olevalle vapaaehtoiselle on aina löytynyt oma paikka, oma tehtävä osana suurempaa joukkoa.

Kun kyseessä ovat suuremmat hankkeet, kutsuu museo yhteisön avuksi, ja aina on apua tullut anteliaasti annettuna. Jo museon edellisessä remontissa lahjoitettiin satoja työtunteja reilussa talkoohengessä. Siksi museo on yhteisön museo, jossa arvokkainta on aina itse ja yhdessä tekeminen.

Museo elää mukana muuttuvissa ajoissa. Sitä ympäröivä yhteisö muuttuu, mukautuu ja kehittyy entistä yhteisöllisemmäksi. Siksi museonkin on oltava tekijöidensä ohella myös tämän päivän näköinen. Katse tulevaan on myös tärkeä osa kehittymistä ja kehitystä. Siksi museo rekrytoi ja kouluttaa määrätietoisesti uusia oppaita ja muita museotoimijoita. Ilman heitä museo olisi hengetön varasto.

Mainoslauseessa ’maailman paras Teekkarimuseo’ on totta enemmän kuin luullaankaan. Museo on jäsen maailman museoliitto ICOM:issa, jonka tietojen mukaan se on maailman ainoa opiskelijoiden omistama ja ylläpitämä museo. Samalla se on maailman ainoa puhtaasti opiskelijakulttuuriin keskittyvä museo.

Maailmanluokan mahtavuuden saavuttaminen on lukuisien teekkaripolvien ja tuhansien vapaaehtoisien työn kaunis ja makea hedelmä, joka ilahduttaa vuosittain tuhansia kävijöitä. Museon kokoelmat kasvavat ja täydentyvät koko ajan. Kiitos tästä kuuluu kaikille lahjoittajille ja esineiden metsästäjille. Jokainen lahjoitus ja hankinta otetaan kiitollisuudella vastaan.

Tällaista ainutlaatuista museota sopii juhlia ilolla ja suurella joukolla. Siksipä 60-vuotisjuhlia vietetään museossa lauantaina 6.10. klo 14–17. Juhlat ovat osa Otaniemen yö -kampusfestivaalin ohjelmistoa. Ohjelmassa tarjoilun lisäksi tervehdyksiä museon alkuajoilta sekä hauskoja vinjettejä salaperäisellä otsikolla ’Tässä kuvassa olen minä!’.

Sydämellisesti tervetuloa!!

Otaniemessä syyskuussa 2018

Tiina Metso
Museonjohtaja

Kaikessa on kysymys Euroopasta

17.9.2018, siiriliitia

Mitä Euroopan unionille kuuluu näin kahdeksan kuukautta ennen eurovaaleja? Maailman suurimpaan demokratiatapahtumaan on yli puoli vuotta aikaa, mutta siitä puhuminen kannattaa Aallossakin aloittaa nyt.

AYY:n hallitus kävi kesällä Brysselissä kertomassa Aallon opiskelijoiden kuulumisia EU-päättäjille ja keskustelemassa EU-yhteistyöstä ja unionin ajankohtaisista teemoista, kuten globalisaatiosta, kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta. Matkaseurueessamme oli mukana myös yhteistyöylioppilaskuntamme Tsinghuan delegaatio, jonka kanssa tapasimme mm. komissaari Jyrki Kataisen.

Vuoden 2014 EU-parlamenttivaalien jälkeen on tapahtunut paljon.

EU-alueen talous on taas kasvussa, mutta niin pakolaiskriisi kuin ennennäkemätön jäsenvaltion eroprosessikin ovat koetelleet unionin yhtenäisyyttä. Jännitteistä huolimatta Brexit-neuvottelut ovat muistuttaneet eurooppalaisia siitä, miten paljon EU vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.

On ainutlaatuista, miten EU:ssa voimme pitää ihmisten, ajatusten ja asioiden vapaata liikkuvuutta itsestäänselvyytenä. EU:n keskeiset arvot ovat edellytys maailmanluokan koulutus- ja tutkimusyhteistyölle myös kansainvälisessä Aalto-yhteisössä.

Taloustutkimuksen hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista nuorista identifioi itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi ja 81 prosenttia pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

Tutkimuksessa korostuu myös EU:n rooli globaalien haasteiden ratkaisijana. Suurimmat yhteiskunnalliset haasteemme, kuten ilmastonmuutos ja työelämän murros, eivät ratkea kansallisella tasolla.

Tulevissa EU-vaaleissa valitaan uusi Euroopan parlamentti, joka säätää EU:n lakeja rinnakkain jäsenmaiden hallituksista koostuvan ministerineuvoston kanssa. Suomen EU-suuntaa määritellään siten myös eduskuntavaaleissa, jotka järjestetään niin ikään ensi keväänä.

Vaalien voittajapuolue astuu johtamaan paitsi Suomea, myös Eurooppaa: tulevilla ministereillä on EU-vetovastuu Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019 ja mahdollisuus vaikuttaa EU:n suuntaan. Myös Suomen tuleva komissaari määräytynee eduskuntavaalituloksen perusteella.

Niinpä koko vaalikevättä kannattaa lähestyä yhtenä kokonaisuutena – yhteistä tulevaisuutta tehdään päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Nyt onkin opiskelijasukupolven aika sanoa, millaisen tulevaisuuden haluamme.

Syksyn ja alkuvuoden aikana AYY aikoo nostaa vaalikevättä ajatellen keskusteluun opiskelijoiden tärkeiksi kokemia tulevaisuusteemoja. Millaisen Euroopan sinä haluaisit? Nyt tehtävillä päätöksillä on eniten vaikutuksia juuri meidän mahdollisuuksiimme.

Rosa Väisänen
Edunvalvonta-asiantuntija: kansainväliset asiat ja uudet opiskelijat

Creating the future at work!

10.9.2018, ottobergius

What does it feel like to work for Symbio?

We asked our Junior UI/UX Designer Valentin to tell more about his experiences about Symbio as a workplace. Read his thoughts about joining Symbio as a Junior Designer after graduating from university.

“Feels great! I really like the atmosphere here and the projects I’m working on are super up-to-date and interesting. Plus, I get to do what I love, which is combining technology, design and innovation in unexpected ways. I like to think I’m creating a future even my kids might use some day.”

Support, encourage, interact

“Life as a UI designer? Most of the time I work independently. But I can always turn to my team members for help and that all-important second opinion. We support each other, come up with new solutions together and interact through our work. Sharing the same office space with nice, friendly people also makes the grind part of any job more fun!”

“When it comes to my future, I meet with my managers regularly to discuss what I should be doing in terms of professional development and further learning. They know what they’re talking about because they’re right there, doing the same things I do.”

Changing an entire ecosystem

I’m currently working with a global automotive components manufacturer. They recently decided to create their own ecosystem for the car industry together with Symbio in an innovation lab. The cool part is that they entrusted us with everything – from system and software design to final testing.

If you are looking for launch your career with creative and innovative minds in a modern working environment, tick the Symbio box! You won’t regret it.

Want to know more about working in Symbio?

Get to know our company, culture and career opportunities at https://tick.symbio.com/

Symbio is a global innovation and R&D service partner with innovation centers in the United States, Finland and China. We help customers to develop high quality IoT solutions and digital services: solutions and services that have not been invented before. For more information about our references, take a look at our websites www.symbio.com/fi.

Opiskelijat vahvasti mukana AYY:n asuntopalvelujen kehittämisessä

05.9.2018, siiriliitia

Miten opiskelija-asuminen voisi olla entistä parempaa? Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ottaa jäsenensä mukaan kehittämään entistä onnistuneempia asuntopalveluita.

Information Technology Program -kurssin opiskelijoita

Kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen vuokraaminen on AYY:n keskeisimpiä jäsenpalveluita.

AYY:n kiinteistöstrategia määrittelee toiminnalle kohtuullisen hinnan lisäksi muitakin tavoitteita, joista yksi on yhteisöllisen asumisen kehittäminen ja sen suosion lisääminen. Aihe on tärkeä, sillä vaikka rakentamisen myötä yksiöiden määrä AYY:n asuntokannassa kasvaa, on noin kolmasosa asunnoista yhä yhteisasuntoja.

Tänä vuonna AYY on panostanut ja panostaa asuntopalvelujen kehittämiseen monella tavalla. Hakujärjestelmäämme Domoon on vuoden aikana tehty monia pieniä ja isompiakin päivityksiä, ja kehitystyö jatkuu edelleen. Keväällä 2018 AYY liittyi Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:n jäseneksi ja yhteistyötä muiden opiskelija-asuntoyhteisöjen kanssa on tiivistetty.

Paljon työtä tehdään myös yhteistyössä ylioppilaskunnan jäsenten kanssa. Kesällä 2018 AYY yhdisti voimansa Aalto-yliopiston kanssa Information Technology Program -kurssin merkeissä. Opiskelijoista koostuva ryhmä kartoitti osana kurssia AYY:n asuntopalvelujen nykytilannetta muun muassa haastattelemalla asukkaita ja työntekijöitä.

Tämän lisäksi ryhmä tutustui muiden toimijoiden asuntopalveluihin, ideoi uusia palveluideoita ja pohti keinoja yhteisöllisen asumisen tarjoamien mahdollisuuksien esiin tuomiseen.

Projektin aikana nousi esille kaksi merkittävää kehityskohdetta: viestintä yhteisöllisen asumisen vaihtoehdoista jo asunnonhakuvaiheessa ja asukkaiden tukeminen asuntojen yhteisten tilojen muokkaamisessa viihtyisiksi ja enemmän kodilta tuntuviksi.

AYY kartoittaa vielä tämän vuoden aikana jäsenten kokemuksia ja toiveita myös laajemmin. Syksyllä toteutettava jäsenkysely keskittyy jäsen- ja asuntopalveluihin. Me täällä ylioppilaskunnan asumistiimissä odotamme jo innolla tuloksia ja ideoita, joita kyselyn myötä saamme. Hyödynnämme niitä varmasti ensi vuoden toimintaa suunnitellessamme.

AYY:lla asuu monia pieniä ja isompia yhteisöjä, joissa asukkaat viihtyvät asunnoissaan ja tilat näyttävät asukkailtaan. Jatkamme ylioppilaskunnassa työtä sen eteen, että tyytyväisiä yhteisöjä muodostuu tulevaisuudessa entistä enemmän.

Riitu Nuutinen
Palvelupäällikkö, AYY

Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille

31.8.2018, siiriliitia

Kun uusi lukuvuosi alkaa, on hyvä miettiä, millainen yhteisö haluamme uusille opiskelijoille olla.

Monia jännittää ensimmäinen päivä. Uudet opiskelijat miettivät, miten heidät otetaan uudessa yliopistossa vastaan. Meidän jo täällä olevien harteilla lepää vastuu siitä, että yhteisömme on mahdollisimman avoin, turvallinen, mukaan ottava ja yhdenvertainen jokaiselle täällä olevalle ja tänne tulevalle.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta haluaa pitää yhdenvertaisuusasiat mukana keskustelussa niin opiskelijayhteisössä kuin yliopistossakin, jotta voimme yhtenä rintamana tehdä töitä entistä paremman yhteisön eteen.

AYY:n arjessa yhdenvertaisuustyö on jatkuvasti läsnä. Ylioppilaskunnalla on häirintäyhdyshenkilöpalvelu, johon häirintätilanteita kohdanneet opiskelijat voivat ottaa yhteyttä ja saada apua sekä neuvoja. AYY:n asiantuntijat neuvovat ja kouluttavat yhdistystoimijoita ja tutor-opiskelijoita yhdenvertaisuusasioissa. Syksyllä AYY myös kampanjoi kaikenlaista opiskelijayhteisössä tapahtuvaa häirintää vastaan.

Kesäpäivän ratoksi kyselin Aallon rehtorin Ilkka Niemelän mietteitä yhdenvertaisuudesta. Katso juttutuokiomme videolta.

Loistavaa uutta lukuvuotta koko Aalto-yhteisölle!

Noora Vänttinen
AYY:n hallituksen puheenjohtaja

Welcome to Espoo – let’s develop the community together!

30.8.2018, ottobergius

Why did you come to Finland?

I’ve heard that’s the question people with foreign background are most often asked here. I’m not going to ask that. Of course you came to Finland! It’s the happiest country in the world with top quality education and a super active student culture. We have fresh air, lush nature (and snow!), room to breathe and to develop yourself. Now it’s up to you to make the most of your journey in the land of Nokia, Rovio and Junction (all from Espoo, by the way)!

I’m especially happy you chose to study in Espoo! Espoo is the second largest city in Finland (with 279,044 inhabitans, to be precise) and you’re one of the about 18,500 students in town. Innovation is a word you cannot avoid when talking about Espoo – we’re home to the biggest innovation ecosystem in Northern Europe, Espoo Innovation Garden, and we were named the Most Intelligent Community in the World in 2018. Not bad, eh?

Maybe the best thing about the innovation ecosystem in Espoo is that it’s strongly based on the idea of cooperation, peer-support and community, so don’t hesitate to get involved. Your journey into the community might start in the student organizations, continue to the startup scene, evolve to masters thesis work at one of the research organizations or companies, and before you notice, you’ve decided to stay here. All it takes is a curious mind, an active attitude, and building your networks from the day one.

Espoo is one of the most international cities in Finland – currently home to 155 different nationalities. According to estimations, the amount of foreign language speakers in Espoo will double by 2030, when we’ll have 30% of the working age population not speaking Finnish or Swedish as their mother tongue. We encourage everyone to learn Finnish or Swedish, as it makes integration into the job market and into the society much easier, but we also want it to be easy to settle down in Espoo and to use the services you are entitled to as our resident.

In 2017, the city council made the decision to introduce English as one of the languages of service in Espoo. We’re the first city in Finland to do this, and as there is no guide book for a process this size, we need your help. Please share your ideas and experiences about public services (e.g. health care, libraries, sport venues) and help us develop a city that works for everyone. The survey is open until 10.9.2018.

Kiitos paljon, and once again, a warm welcome to Espoo. we’re happy you decided to study here!

Milla Ovaska

The writer works as the Head of International Affairs in the City of Espoo and her favourite lunch spot in Otaniemi is in Dipoli. See you around!

P.S. My colleagues at VisitEspoo would get angry at me if I forgot to mention how awesome nature and culture Espoo has! National park, island hopping, museums and activity parks can all be found at www.visitespoo.fi

Taidevuosi: Tankotanssissa näkyy luovuus

20.8.2018, siiriliitia

Vuonna 2018 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta viettää Taidevuotta. Sen kunniaksi annamme puheenvuoron Aalto-yhteisössä toimiville luoville ihmisille ja ryhmille. Elokuussa taiteestaan kertoo tankotanssiyhdistys Otanko.

Kuva: Assi Vainikka

Otanko eli Otaniemen tankotanssiyhdistys perustettiin tarkalleen kolme vuotta sitten muutaman innokkaan tankotanssin harrastajan voimin. Yhdistys järjestää jäsenilleen viikoittaisia tankotanssitunteja ja muuta lajiin liittyvää aktiviteettia ja ulkopuolisille tahoille lajikokeiluita ja esityksiä. Otangolla on tällä hetkellä noin 150 jäsentä ja 12 ohjaajaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivan yhdistyksen tanssitunneilla on sangen poikkitieteellinen tunnelma: mukana on aaltolaisten lisäksi runsaasti esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoita. Toimintaan osallistuminen ei missään nimessä edellytä aiempaa tankotanssitaustaa. Tunteja järjestetään alkeistasosta lähtien ja yli puolet Otangon nykyisistä ohjaajista on itse aloittanut lajin parissa Otangon tunneilla.

Tankotanssi on tanssia ja akrobatiaa yhdistävä esittävän taiteen muoto, jossa liikkeet rakennetaan pystysuoran, noin 45 mm paksun tangon ympärille.

Lajin juuret ovat ennen ajanlaskumme alkua kehitetyssä sirkuslajissa, kiinalaisessa tolpassa, ja 1100-luvulta peräisin olevassa intialaisessa Mallakhamba-urheilussa. Molemmissa urheilijat tekevät temppuja nykyisin käytettävää tankoa paksumman ja karheamman pystysuoran tangon ympärillä.

Nykymuotoisena tankotanssi on vielä nuori laji. Ensimmäinen studio perustettiin 1990-luvulla. Uusia liikkeitä, tekniikoita ja ilmaisun tapoja kehitetään jatkuvasti, mikä mahdollistaa pitempään rakentuneisiin lajeihin verrattuna erittäin runsaan luovuuden käytön maailmanmestaruuskilpailuissa saakka.

Tankotanssia pääsee näkemään muun muassa esityksinä tapahtumissa tai lajin eri tason kilpailuissa ympäri vuoden. Lisäksi netistä, erityisesti Instagramista ja Youtubesta, löytyy lähes loputon määrä videomateriaalia katsottavaksi. Kokeileminen on mahdollista esimerkiksi Otangon viikottaisilla tunneilla, joista alkeistunneille voi tulla koska vaan mukaan kokeilemaan. Pääkaupunkiseudulla on myös lukuisia kaupallisia tankotanssistudioita, joissa voi halutessaan käydä kokeilemassa lajia.

Useat harrastajistamme ovat päätyneet lajin pariin etsiessään uusia haasteita urheiluunsa ja tapoja ilmaista itseään tanssin kautta. Aiempi urheilullinen tai tanssillinen tausta onkin tyypillinen, vaikkei missään nimessä vaadittu tausta harrastajille. Laji on kiehtova, koska aloittelijakin pystyy tekemään ja ilmaisemaan paljon, mutta paraskaan tanssija ei ole vielä lähelläkään valmista.

Monet kokevat tankotanssissa erityisen inspiroivaksi sen, miten liikkumisen ja ilmaisun tavassa tangolla luovutaan pitkälti jalkojen varassa seisomisen rajoitteista: tangolla liikutaan ilmassa kannatellen kehoa vuorollaan lähes kaikkien ruumiinosien varassa. Usein kauneimmat liikkeet ja muodot syntyvätkin korkealla ilmassa raajojen ollessa vapaina muodostamaan kauniita linjoja.

Tankotanssi on taidetta muiden tanssillisten ja akrobaattisten taiteen muotojen tavoin. Sen kautta voi herättää tunteita, kertoa tarinoita ja ilmaista tanssijan sisäistä maailmaa.

Muista tanssilajeista tankotanssi poikkeaa tällä hetkellä erityisesti siinä, miten se mahdollistaa poikkeuksellisen suuren luovuuden käytön aivan korkeimmalle kilpailulliselle tasolle saakka. Yhtä oikeaa ilmaisutapaa tai tunnelmaa tankontanssikoreografialle ei ole olemassa, ja kehitettyjen perusliikkeiden yhdistelemisen lisäksi lajissa on paljon tilaa kehittää omia uniikkeja liikkeitä. Ei ole olemassa objektiivisesti oikeaa tai väärää tapaa tankotanssia.

Sara Ikonen
Otanko ry:n puheenjohtaja

Tulevaisuuden opiskelija elää perustulolla

18.7.2018, heikkiisotalo

Mikäli ylioppilaskunnan toivotaan olevan aidosti vaikuttava, tulee sen olla läsnä siellä, missä yhteiskunnallinen keskustelu käydään. SuomiAreenassa tämä tavoite toteutuu, sillä Porissa järjestettävä viikko kokoaa yhteen suomalaisia päättäjiä, mediaa ja politiikasta kiinnostuneita. AYY on paikalla hallituksen ja kahden työntekijän voimin.

Puoluerajat ylittävässä Tulevaisuuden sosiaaliturva – Uutta, vanhaa vai kierrätettyä? -paneelissa sukellettiin syvälle sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin. Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että järjestelmä on sirpaleinen ja sitä on syytä uudistaa. Suurin osa puolueista piti myös sosiaaliturvan yksilökohtaistamista hyvänä suuntana. Opiskelijoiden asema mahdollisissa uudistuksissa jäi kuitenkin vähälle huomiolle. Opiskelijat mainittiin vain kerran, kun SDP:n Matias Mäkynen nosti esiin yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuteen liittyvät ongelmat erityisesti opiskelijoiden keskuudessa.

Kysymys on silti ensiarvoisen tärkeä.

Opiskelijoille olisi hyödyllistä tehdä opintojen ohella oman alan töitä, perustaa start-up -yrityksiä ja hankkia yhteiskunnallista osaamista vapaaehtoistyön kautta. Tällä hetkellä opintoraha ei yksinään riitä opiskeluun, mutta samaan aikaan matalat tulorajat on vaikea yhteensovittaa työnteon kanssa. Asumistuki puolestaan riippuu puolison (tai pahimmassa tapauksessa puolisoksi tulkitun kämppiksen) tuloista, mikä käytännössä luo elatusvelvollisuuden, joka sopii huonosti 2010-luvun arvomaailmaan. Yhtälö on vaikea.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä ei myöskään tunnista osa-aikaista opiskelua. Korkeakouluopiskelijoista 86 prosenttia mieltää itsensä päätoimisiksi opiskelijoiksi ja 14 prosenttia sivutoimisiksi. Kysymys ei ole työstä kaupan kassalla. Opiskelijoista 53 prosenttia ilmoittaa, että heidän ansiotyönsä liittyy hyvin tai melko läheisesti heidän omien koulutusohjelmien sisältöön.

Yksi ratkaisu edellä mainittuihin haasteisiin olisi vaiheittainen perustulojärjestelmään siirtyminen.

AYY kannattaa vastikkeetonta perustuloa, johon kuuluisi myös tarveharkintaisia osia. Kustannusneutraalisti toteutettunakin perustulo vähentäisi byrokratiaa ja säilyttäisi sosiaaliturvan perusmerkityksen turvaverkkona. Perustulomalliin siirtymisen ensiaskeleina sosiaaliturva tulee yksilöllistää: asumistuen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen tulisi olla henkilökohtaisia ja riippumattomia puolison tuloista.

Seuraavan hallituksen on aika laittaa toimeentulojärjestelmä remonttiin, ja samalla tulee myös opiskelijoiden näkökulma ottaa huomioon. Kysymys ei ole vain siitä, kuinka monta euroa menee kenenkin taskuun. Kysymys on siitä, onnistuuko Suomi kasvattamaan jatkossakin talouden vetureina toimivia maailman muuttajia. Niitä syntyy hyvinvoivista opiskelijoista.

Kokeile Opiskelijasimulaattorilla, millaisia haasteita opiskelijan toimeentuloon liittyy.

Lauri Seppäläinen

hallituksen jäsen