Archive for the ‘Yhteistyökumppani’ Category

Our Summer @Sweco – Do you want your work to make a difference? Then Sweco is the place to be.

torstai, joulukuu 7th, 2017

It’s a new day at the office. The morning starts with reading all the emails that have accumulated since we left work yesterday. There’s a lot of projects going on, in which our roles are more or less important, and the steady stream of emails is a daily reminder of that. All our colleagues throw a casual greeting as they arrive. Many people have their workstations on our floor, people from different departments and backgrounds, with skills from apprentice to master. We are a pair of trainees currently studying structural engineering at Aalto University. One of us is already in the master’s program, and the other is completing her bachelor studies.

A project needs team players

During the summer, we were involved in many projects, for example, designing the façade of Redi, the hybrid shopping center rising in Kalasatama. Although most of our time was spent on managing a project of our own. Our team consisted of two summer trainees and one recent graduate. On our daily agenda was 3D building information modelling with Tekla Structures, making assembly drawings of element structures, and some small design tasks. This project truly was a test of our groupwork skills, as we had to stay on track about who was doing what at that exact moment. This was to ensure that everyone had their own area to work, while also making sure that work is efficient and, for example, two people are not doing overlapping tasks in the 3D model.

Sweco offers guidance, supervision and an abundance of opportunities for trainees

Some might wonder, why were trainees put in charge of a project. Do we not value our projects and simply gather as many commissions as possible to maximize profits? This of course is not the case. The idea behind this is to let handling responsibilities right from the get-go make us more prepared as designers. This enables our superiors and more experienced designers to take a more guiding role. Guidance and supervision ensure the quality and safety of our plans and designs. Completing our very own project has indeed taken a lot of learning, but all in all it has been a valuable and cool experience for us trainees. Feeling secure and supported in the work environment is very important.

During the summer, we were able to form a clearer picture of the structural planning process as a whole. This was of course through working on our own project. We also had the opportunity to attend interesting courses. For example, we learned about implementing the Last Planner® method in the planning process. The point of Last Planner® is to understand and manage the effect of small delays on the schedule as a whole.  In this aspect, designing and engineering are in a crucial role, as it is quite impossible to start construction without the plans.

Advantages of a big company – experts from all areas of construction

Now, as we are working in a big company we have the advantage of resources. Sweco has the capability to manage the most challenging of projects, for example, Tripla in Pasila, Redi in Kalasatama etc. There are experts from all areas of construction sitting in the building, so a solution for any kind of problem can indeed be found. At Sweco, everyone is given a position where they are able to use their skills and capabilities to the best of their abilities. As a demonstration, we have been involved in brainstorming ideas for the Sweco space, which is to be situated on our campus in Otaniemi.

The end of the year is nigh and the hunt for next year’s summer trainees is beginning. Last year Sweco offered a trainee position for over a hundred students! We remind you to act fast though, as we have heard that positions are filled as suitable candidates are found.

Happy holidays from Ville Airisniemi (5th year student)

and

Happy exam week from Camilla Leiman (3rd year student)

Minun polkuni opiskelijasta työntekijäksi

keskiviikko, lokakuu 11th, 2017

Aina ajoittain sitä tulee mietittyä, miten sitä näihin hommiin oikein päätyikään. Omien lasten kasvaessa ikään jolloin pitäisi alkaa rakentaa koko loppuelämän suuntaviivoja pysähdyn havainnoimaan valinnantekemisen perusteita. Niin monen nuoren kohdalla kyse on paljolti tuurista ja oikeaan aikaan oikeaan paikkaan osumisesta, vaikkakin tässä tehdään yksiä elämän suurimmista valinnoista. Omilla lapsilla onneksi on selkeät suuntaviivat ja tahtotila, itselläni tuossa iässä ei sellaista näkemystä ollut. Millaisen työ- tai kesäharjoittelupaikan onnistukaan saamaan? Innostutko juuri siitä alasta? Miten lähiympäristö sinua tässä asiassa tukee ja vie eteenpäin?

Koulujen säästötalkoissa yrityksillä on entistä suurempi rooli nuorten työelämään oikealla tavalla tutustuttamisessa. Harjoittelun ei pitäisi olla enää puuhastelua, vaan jokaisen opiskelevan nuorella pitäisi olla oikeus päästä tekemään oikeaa työtä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokaisen nuoren pitäisi ottaa vastaan ja tehdä niitä töitä joita juuri silloin on tarjolla.  Työharjoittelupaikkaa tarjoavan yrityksen tulisi suhtautua harjoitteluun vakavasti, antaa tehtäviä ja opastaa niissä. Vaatia noudattamaan sääntöjä. Miten käy niiden nuorten joille ei tällaista mahdollisuutta suoda?

Oma polkuni nuorena uravalintaa tehtäessä oli pitkälti sattuman varassa. Haaveilin nuorempana kauppakorkeassa opiskelusta. Pikkukylän lukio ei kuitenkaan kiinnostanut, ja lähikaupungin suurempi koulu veti puoleensa. Kauppaoppilaitos tuli suoritettua hyvin arvosanoin, kunnianhimoa löytyi kuitenkin niin että lukio-opinnot olivat iltaisin mukana kauppaoppilaitosopiskelijan elämässä. Työharjoittelu opintojen aikana oli kaiketi onnistunut – kesätyöt, ja heti valmistumisen jälkeen kuvioihin tuli vakituinen työpaikka. Vuosi töissä ja seuraavana keväänä ylioppilaskirjoitukset. Asuntojen parissa työskentely ja työelämän viehättävyys veivät mukanaan ja kauppakorkea sai jäädä.

Jäikö tämä kaduttamaan? Olisinko sijoittautunut entistä paremmin työelämässä, jos olisin jatkanut opintoja? Ehkäpä, siksi kannustankin kaikkia nuoria opiskelemaan sinnikkäästi opintonsa loppuun. Silti tärkeimpänä asiana työelämään hyvin sijoittautumisessa pidän asennetta, siitä miten työntekoon suhtaudun. Miten tosissani ja tunteella asiat töissäni hoidan. Kun jaksan innostua pienistä onnistumisista, tehdä ne kurjimmat ja likaisimmatkin työt, pärjään missä vain. Ja vielä tähän yhdistettynä terve ja kannustava työyhteisö, niin meistä jokaisesta tulee juuri se, joksi haluamme isona tulla.

Mikä minä haluan isona olla? Oma itseni. Asioista, töistä ja ihmisistä nauttiva, työstäni tunnustuksen saava tekijätyyppi. Ehkä vielä joskus kauppatieteiden maisteri?

Blogin kirjoittaja Ruut Vesenterä toimii Avain Asumisoikeuden myyntipäällikkönä. Toimialueisiin kuuluvat Lahti, Jyväskylä, Tampere ja lähiseudut. Ruut on mukana myös Avaimen some-tiimissä ja monessa muussa projektissa ja kehitystyössä. Yksi Ruutin lempilauseista on ”Halu auttaa pitää olla suurempi kuin halu myydä”.

Tulevaisuus tehdään kaupungeissa

keskiviikko, syyskuu 13th, 2017

Kaksi vuotta sitten en osannut kuvitellakaan, että työskentelisin kaupungilla. Minulla on kirjava työhistoria, joka sisältää monenmoista tekemistä myynnistä ja markkinoinnista liiketoiminnan kehitykseen, konsultointiin ja johtamisen tutkimukseen niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Myös koulutustaustani on monitieteinen – olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Aallon kauppikselta ja tekniikan tohtoriksi Otaniemen TuTalta. Tästä huolimatta en oikeastaan tuntenut ketään työ- tai opintourani varrelta, joka olisi soveltanut liiketoimintaan tai johtamiseen liittyvää osaamistaan kuntasektorilla. Niinpä viimeistellessäni innovaatiojohtamista käsitellyttä väitöskirjaani ja pohtiessani tulevaisuuden työnantajakandidaatteja mieleeni tulivat lähinnä globaalit suuryritykset ja valtionhallinnon toimijat. 

Sitten vastaani tuli työpaikkailmoitus, joka muutti ajattelutapani täysin. Espoon kaupungille haettiin elinkeinopäällikköä, jonka vastuualueena olisi innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin kehittäminen ja monimutkaisten yhteistyöverkostojen johtaminen. Tehtävässä olisi mahdollisuus sekä olla mukana laaja-alaisessa strategiatyössä että olla ruohonjuuritasolla parantamassa yrittämisen ja työnteon edellytyksiä. Päätin hakea paikkaa ja sen myös sain.

Se oli tähänastisen työurani kiistatta paras ratkaisu. 

Suomi urbanisoituu hieman verrokkimaitaan jäljessä, mutta se urbanisoituu tällä hetkellä todella kovaa vauhtia. Väki pakkautuu yhä tiiviimmin niille alueille, joissa palvelut ovat helposti saavutettavissa ja joissa tulevaisuuden ratkaisuja kehitetään ja otetaan ensimmäisenä käyttöön. Näitä alueita ei Suomen kokoisessa maassa ole montaa. Pääkaupunkiseutu esimerkiksi tuottaa jopa puolet koko maan palveluviennistä. Kyseessä on globaali trendi – meistä ihmisistä on viimein tulossa urbaani laji. Jos haluaa olla toiminnan ytimessä ja saada ruohonjuuritason yhteyden keskeisiin julkisiin, yksityisiin, paikallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, ei kasvavaa kaupunkia parempaa näköalapaikkaa ole.  

Ja Espoohan kasvaa – tarkkaan ottaen se on yli kymmenkertaistanut asukasmääränsä viimeisen 50 vuoden aikana. Se on käsittämätön tahti. Täällä asuva väestö on myös aivan erityislaatuista; Suomen korkeimmin koulutettua, vähiten sairastavaa, ja Helsingin ja Vantaan ohella kansainvälisintä. Otaniemen ympärille piirtyvällä muutaman neliökilometrin kehällä on sellainen tiivistymä tutkimus- ja kehitystoimintaa, ettei Pohjois-Euroopasta löydy vastaavaa. 

Espoon väestö 1980–2015 ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2050. (Klikkaa kuva isommaksi.)

 

Tällaisella työmaalla ja tässä ajassa ketterälle generalistille on kysyntää. Tulee ymmärtää erilaisten toimijoiden tarpeet ja tavoitteet, ja osata sovittaa ne yhteen. Täytyy kyetä toimimaan sekä äärimmäisen nopeassa muutostahdissa, että hyvin pitkällä, vuosikymmenten pituisella strategisella aikajänteellä. Kysytään myös erinomaisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Tiedän, että ekonomin koulutus tarjoaa monialaisuutensa ja haastavuutensa vuoksi erinomaisen pohjan näihin tehtäviin. Siksi suosittelen, että erityisesti kylterit pitäisivät tulevaisuudessa tarkemmin silmällä aikaisemmin ehkä epäseksikkäinä pidettyjä kaupunkien rekryjä. Tulevaisuus tehdään kaupungeissa. 
 
Tervetuloa siis Otaniemeen ja Espooseen,
Euroopan kestävimpään ja Suomen innovatiivisimpaan kaupunkiin.

 

Harri Paananen

Elinkeinopäällikkö, Espoon kaupunki

harri.paananen@espoo.fi

 

Parasta on, kun omalla osaamisellaan voi ratkaista yhteisen haasteen

tiistai, huhtikuu 18th, 2017

10 vuotta sitten aloittelin muotoilun opintoja Lahden muotoiluinstituutissa taideteollisen muotoilun linjalla. Legendaariseen Muotoiluinstituuttiin pääsy oli toteen tullut unelma. Seuraavat neljä vuotta täyttyivät materiaalikokeiluista ja intohimoisista ammattilaisista, joiden ainoa tehtävä oli saada meidät innostumaan taidehistoriasta, kulttuuriperinnöstä ja Design Thinkingistä eli muotoiluajattelusta, joka putkahti aina silloin tällöin esiin töissämme. Jos niin kävi, sai aina vitosen.

Muotoiluinstituutin sielun, TAIKin kunniajäsenen ja meidän opiskelijoiden esikuvan Antti Hassin sanoin:  

”Muotoilu on kaikilla aistikanavilla havaitun datan järjestämistä informaatioksi kaikissa ulottuvuuksissa, myös suhteessa aikaan ja liikkeeseen.”

Ja näinhän se on, sillä asioiden todellinen olemus selviää vasta huolellisen tutkimisen tuloksena. Mitä monimutkaisempi ongelma on, sitä useampia aistikanavia tarvitsemme sitä tutkimaan ja ymmärtämään. Ilman ymmärrystä ei synny kestäviä ratkaisuja. Siksi usein järkevin tapa tehdä asioita on tehdä niitä yhdessä, monitieteellisesti, mutta myös sukupolvien ja kulttuurien kesken niin töissä kuin arjessakin. Mutta sulatellaanpa Antin ajatusta vielä hieman eteenpäin.

Megatrendit, käyttäjäkokemus, etujoukko, hiljaiset signaalit ja monet muut käyttäytymiseen liittyvät asiat ovat aina suhteessa aikaan. Kuinka paljon ajatteluusi vaikuttaakaan se, missä ja miten vietät vapaa-aikasi? Entäpä ystäväpiirisi? Elämäämme rikastuttavat ihmiset? On erittäin hedelmällistä keskustella kollegan kanssa alan uusimmista trendeistä tai ystävän kanssa tuittuilevasta puolisosta. Silti suurimman tyydytyksen saa, kun voi tuoda osaamisestaan kumpuavan ratkaisun yhteiseen pöytään.

Aloitin työt Espoon kaupungilla vuonna 2011 Muotoile!maa nimisen opinnäytetyön muodossa. Muotoile!maa -konseptin toteuttaminen vaati taitotietoa kasvattamisesta, leikkivälineturvallisuudesta, viherrakentamisesta ja osallistavasta suunnittelusta. Työhön ei siis olisi voinut missään nimessä lähteä yksin. Apuja löytyi kirjojen lisäksi päiväkodista, teknisestä toimesta ja aluehallintoviraston terveystarkastajalta. Lopulta opiskelijan idea leikkiin soveltuvasta, lasten kanssa suunnitellusta ja alueen yhteisöllisyyttä lisäävästä veistoksesta oli totta.

Nyt kuuden vuoden ja lukuisten projektien jälkeen on ilo huomata kuinka paljon on pystynyt muotoilijana tuomaan osaamistaan tähän työyhteisöön. Kuinka moniin eri alojen ammattilaisiin olen saanut tutustua, heiltä oppia ja kuinka paljon onkaan vielä opittavaa. Puhumattakaan kaikista niistä asukkaista, lapsista ja vanhuksista, joiden kanssa ja joille olen tätä työtäni tehnyt. Siksipä oma sanontani on:

”Muotoilija muotoilee osallistuessaan ihmisten, ideoiden

ja tapahtumien muodostamaa kokonaisuutta!”

Niko Riepponen työskentelee ympäristömuotoilijana Kaupunkitekniikan keskuksessa Espoon kaupungilla. Nikon työ muodostuu moninaisista asukas yhteistyöhön liittyvistä projekteista. Parhaillaan käynnissä olevia projekteja ovat mm. 100 penkkiä, paikkaa ja tarinaa sekä Valovuosi. Vinkki: Suunnitelkaa ja ehdottakaa uutta valaisukohdetta Espooseen Valovuosi karttakyselyn avulla. Nikon työtä voi seurata vaikkapa twitterissä: @NikoRiepponen tai facebookissa: Muotoilemaa.

#StudentsofFinland: Collaboration, community spirit and it’s-up-to-us attitude can spark buzz in an unobvious sector of Finnish economy.

tiistai, lokakuu 18th, 2016

Finland constantly secures itself a top place on the lists of best places to do business. However, this doesn’t seem to translate into growth as our national economy figures have been dismal for years and no change can be seen in the near future. We are Erika & Lauri, two Aalto students currently doing our small bit, as we joined last year a new community of people who believe changing this is in our hands. After having previous experience from e.g. student association roles, management consulting, startup buzz (“PÖHINÄ”) and think-tanks, this community was a natural continuation and an interesting mix of the different worlds.

We work currently at Kasvuryhmä, or ‘Growth Collective Finland’ — a community of 190 Finnish CEOs, chairmen and entrepreneurs of “not-so-small-anymore” companies with revenue between 10-1000 mEUR looking to turn their companies into growth gear. Our young non-profit venture was established 2 years ago, when 30 Finnish entrepreneurs and business leaders decided it was time to unlock the potential within the unobvious backbone of the Finnish economy, the midsized companies.

We know what you’re thinking — this sounds like your run-of-the-mill networking club or society for business leaders to sit and drink coffee together behind closed doors. While most of what we do is only amongst our members, we are by no means a club. Rather — a movement. Our members believe it’s up to them make growth happen. This means no more incremental efficiency improvements or repeating old recipes, but rather brave new business from fresh ideas and the global markets.

We call our members the hidden champions of our economy — and to be honest, we didn’t know much about them before we started working with them. However, they are a very valuable part of our economy: they make up the vast majority of our resources, patents, jobs and capital. Not much is spoken of them, but we think everyone should be aware of them. Not only because these everyday businesses, ranging from manufacturers of industrial products to IT and surprisingly familiar consumer brands, will eventually do the heavy lifting in revitalizing our economy. But also because of the power and excitement that is brewing amongst them – and we are personally amazed by the potential present in the community!

_dsc3206-edit

Our members have all pledged to double their revenues in the next 5 years. This may not sound like much, but for companies with turnovers between 10-1000 MEUR, this is huge. More interestingly actually, the excitement that you hear when talking to our members is even better. Kasvuryhmä members exhibit a very un-Finnish, tangible thrill to start changing the way they do business. In a corporate culture where failure is often scary and questioning the status quo is ill-advised, these companies are redefining and crystallizing their purposes, taking brave leaps into new technology and thinking about how to become the best in the world at what they do.

Needless to say, we recommend our peer students at Aalto and all #StudentsofFinland to have a look at mid-sized growth companies as job opportunities. Even if you have heard of these companies before, they may not be on top of your mind when thinking about potential future employers. There are two reasons. First, it is reality that many “hidden champions” of Finland are not that good at promoting themselves (how typical Finnish, right?). In addition, they simply don’t have similar resources and employer branding clout as large-cap corporations and global professional services companies – many of which are present on campus almost daily.

But we aim at changing that, because in few places do the best parts of the entrepreneurial startup culture combine with the ample resources of established bigger players. Getting on board their growth journeys will guarantee responsibility from early on and a chance to test your wings in an environment where everyday decisions have actual scale!

Erika Noponen, 4th year economics major

Lauri Mikkola, “Soon-to-graduate” industrial engineering and management major

 

Want a chance to meet these growth-hungry CEOs and entrepreneurs and see what you could do on their teams? Join us at KASKI 16 to hear more about “not-so-small-anymore” growth companies and apply for our exclusive recruiting event at http://bit.ly/2dFzDhp. Application deadline is on Thursday, October 20th – only two days to apply anymore!

Sini’s Vaisala journey – From Giant Leap Intern to Cleanroom Team Leader

maanantai, tammikuu 11th, 2016

Tämä teksti on osa Työelämäblogi -sarjaa, jossa AYY:n yhteistyöyritykset kertovat toimialoistaan, toiminnastaan ja työllistymismahdollisuuksistaan.

Sini blogged about her experience working at Vaisala, the leading company for environmental and industrial measurements. She started as a Giant Leap intern in summer 2011 and is currently working as a team leader at Vaisala’s cleanroom.

Starting my Vaisala career as a Giant Leap Intern

“I graduated from Aalto School of Electrical Engineering in the spring of 2011. I was looking for work and had been in contact with Vaisala before when I was looking for summer jobs. I contacted Vaisala again and was suggested that I should apply to the Giant Leap intern program. I applied and got the job! My Giant Leap project focused on improving thin film adhesion in the sensor wafers in our cleanroom. This was a real production problem and made the project very interesting. Cleanroom processing was also exactly what I had been studying at Aalto, so the project was a perfect fit. One of the best parts of my Giant Leap internship was to get to know the other Giant Leapers. We still get together yearly with most of them to catch up. It was great to meet all these wonderful people from various backgrounds!”

 

SNIIpuhtaalla

 

Growing into Team Leader responsibilities

“I was already graduated from university when I started my summer internship. After Giant Leap I started working as a Process Engineer in the cleanroom. After a year I got more responsibilities; now I became the Team Leader for the cleanroom team.

Currently I am responsible for the cleanroom production. I am a part of a production support team helping the production in various needs. My responsibilities include for example monitoring sensor quality and making needed adjustments if there are any deviations. I plan and implement improvement steps for our sensor chips and manufacturing methods together with our R&D. I also participate in new product development and acquisition of new equipment for our cleanroom facilities. My days vary quite a lot; meetings about new products, production issues or improvement plans, daily production management and hands-on process development in the cleanroom.”

 

Sensor_wafer

 

Putting studies into practice

“I studied at Aalto University School of Electrical Engineering. I hold a master’s degree in Micro and Nanosciences with minors in Bionics. My studies have supported my work a great deal! Through my studies, I got the basic knowledge on micro sensors manufacturing, production processes and material science. This was a good starting point for becoming an expert of the cleanroom production.

I really enjoyed my studies and at Vaisala I am working exactly in the same field. At Vaisala I have the best team of people to work with. Vaisala has given me a great deal of responsibility which have kept and still keeps me motivated.”

 

Vaisala is a global leader in environmental and industrial measurements. Our technologies provide information on weather and other environmental phenomena for the needs of meteorologists, road authorities, airport organizations, renewable energy markets, and various industrials environments, such as life science and power transmission. In the cleanroom we manufacture humidity, pressure, carbon dioxide and temperature sensors. Vaisala employs over 1,600 professionals in 15 countries, and serves customers in more than 150 countries annually.

Application period for Vaisala Giant Leap Internship Program is open until February 7. For more info and instructions on how to apply, visit www.vaisala.com/giantleap