Archive for the ‘Viestintä’ Category

AYY Branding 1.0

torstai, maaliskuu 23rd, 2017

Brändi? Mikä se on? Mistä asti meillä on ollut sellainen, vai onko koskaan ollutkaan?

Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastauksia ja ratkaisuja etsii AYY:n brändityöryhmä. Prosessi on lähtenyt käyntiin kaasu pohjassa, ja työn seuraavia vaiheita voi seurata tästä lähtien säännöllisesti päivittyvästä blogista, eli täältä!

Ensimmäinen kirjoituksemme valottaa, mitä brändityölle kuuluu ja mitä projektissa onkaan vireillä. Lisäksi Brändityöryhmän jäsen Milla esittelee puheenjohtajaseminaarin brändityöosuutta.

Brändityöstä lyhyesti

AYY:lla ei ole aikaisemmin tehty systemaattista brändityötä. Miksi siis lähteä siihen nyt? Eikö se ole sellaista pelkkää pinnan kiillottamista?

Lyhyesti sanottuna: ei ole. Pitkästi ja markkinointijargonilla ilmaistuna: ei ole, vaan brändityö on analyyttinen ja strateginen prosessi, jossa suuresta määrästä dataa tunnistetaan brändin ydinarvot. Näiden pohjalta luodaan visio, identiteetti ja strategia, joista sitten johdetaan konkreettisia toimintamalleja. Lopuksi brändi jalkautetaan käytäntöön. Koko prosessin jälkeen brändin relevanttius ja onnistuminen ja viilataan mahdollisia epäkohtia. Tässä vaiheessa on siis tarkoitus luoda tarkka ja objektiivinen käsitys AYY:n tilasta.

Kuulostaako vaikeaselkoiselta? Käytännössä kyse on siis siitä, että brändityö ei ole vain visuaalinen ja viestinnällinen uudistus, jossa pohditaan kivoja grafiikoita, suunnitellaan huppariprinttejä ja keksitään nasevia sloganeita. Kyse on syvällisemmästä kokonaisuudesta, jossa mietitään koko AYY:n olemassaoloa osana opiskelijayhteisöä, yhteiskuntaa ja oikeastaan ihan kaikkea. Tähän kuuluvat asuminen, palvelut, organisaatio, toiminta, visuaalinen ilme, identiteetti, kulttuuri ja viestintä, mutta myös ihan kaikki asiat, joissa AYY kohtaa jonkin toimijan tai ihmisen.

Auttaaksemme hahmottamaan brändityön palaset olemme piirtäneet aiheesta kaavion, joka löytyy alta.

Tähän mennessä olemme kartoittaneet käsitystä siitä, miltä AYY näyttää omien ja ulkopuolisten toimijoiden silmin. Tähän mennessä kysymyksiä on esitetty yhdistyksille, muille ylioppilaskunnille ja AYY:n kunniavaltuustolle. Maaliskuun aikana tavoitteena on kerätä vielä enemmän vastauksia eri tahoilta saadaksemme mahdollisimman laajan kuvan nykytilasta ja toiveista.

– Noora

Yhdistysten ääni kuuluviin puheenjohtajaseminaarissa

Tiistaina 14.3. järjestettiin ensimmäinen Aallon ainejärjestöjen puheenjohtajaseminaari, jossa kokoontui laaja kirjo eri järjestöjen ja yhdistysten puhiksia. Yksi seminaarin pääaiheista oli brändityö, sen esittely ja vaiheet. Brändiosion avasi brändikoordinaattorimme Henrik Lähdesniemi, joka esitteli mitä brändityö käytännössä on – ja ennen kaikkea sen, mitä se ei ole. Henrikin kuvauksen brändäysprosessista voi lukea viimeisimmästä Ainosta: https://ainolehti.fi/aino/markkinointi-kylteri-neuvoo-nain-luot-brandin/

Virallisen presentaation jälkeen vuorossa oli workshop-osuus, jossa AJ-puhikset pääsivät keskustelemaan brändistä hallituksen jäsenen tai brändityöryhmäläisen johdolla. Koska brändityön tekemiseen on haluttu osallistaa mahdollisimman laajasti etenkin AYY:n sisäisiä sidosryhmiä, ennen seminaaria jokaiselle ammattiainekerhon edustajalle oli lähetetty brändityötä koskeva kysymyspatteristo, joka on aiemmin esitelty myös AYY:n hallitukselle. Kaikki patteriston kysymykset eivät olleet aivan helppoja, vaan osa niistä oli korkealentoista pohdintaa esimerkiksi siitä, mikä AYY:n brändi on tällä hetkellä.

Tällaisia kysymyksiä AJ-puheenjohtajat olivat saaneet pohdiskella oman hallituksen voimin. Näin keskustelu pystyttiin käymään hallitusten antamien vastausten perusteella, ja puheenjohtajat toivat ilmi yhdistystensä näkökulmia AYY:n brändin nyky- ja tahtotilaan.

Itse vedin workshop-osuutta neljälle ainejärjestön puheenjohtajalle. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, mikä AYY:n brändi on nyt – vai onko sellaista olemassa ollenkaan. Lisäksi pohdittiin, missä määrin AYY:n pitäisi olla sidottuna Aallon brändiin. Monista asioista oltiin samaa mieltä, mutta osa aiheista kirvoitti tiukkaa keskustelua.

Tunnin mittaisen keskustelun jälkeen fiilikseksi jäi, että brändityölle on olemassa aito tarve, ja että tekemistä riittää. Toisaalta oli mahtavaa huomata, kuinka aktiivisesti yhdistykset olivat asiaa jo käsitelleet. Suurin osa oli ehtinyt käydä kysymykset läpi hallituksen kanssa, mikä kielinee siitä, että vireillä olevaa brändityötä pidetään tärkeänä!

– Milla

AUS föreslår Jimmy Nylund för FSF:s styrelse 2017

perjantai, marraskuu 18th, 2016

tarinakuvaJag minns fortfarande hur jag skickade in min ansökan till Aalto-universitetet. Den viktigaste orsaken till att jag sökte just till Aalto var att jag brinner för att förbättra vår värld. På ett eller annat sätt, med hjälp av teknik eller med andra medel, ville jag göra just det.

Samma känsla har vuxit i mig under hela studietiden. Den fick mig att bli aktiv i studentpolitiken. Jag har bland annat varit med och drivit en studentrestaurang, byggt studentbostäder och publicerat en studenttidning på riksnivå. Min största passion har ändå varit studenternas intressebevakning och samhällelig påverkan.

Varför välja just mig till FSF:s styrelse? Jag har intresset, erfarenheten och viljan att utföra intressebevakningsarbete i FSF:s styrelse nästa år. FSF behöver en människa med sakkunskap och ett lösningsorienterat sätt att tänka, samarbetsförmåga och en genuin passion för att vara med och utveckla vår gemensamma studentrörelse. Genom FSF:s styrelse vill jag tjäna alla studenter med mitt kunnande. -Jimmy

sitaattikuvaSagt om Jimmy

Jimmy är en person som sätter sig in i ärenden noggrant och grundligt. Han har en hög integritet och ett öppet, ärligt sätt att arbeta. Jimmy är en man som alltid håller sina löften. Han för frimodigt fram sina egna synpunkter och försvarar dem analytiskt, även synpunkter som avviker från till exempel mina egna. Det är lätt och okomplicerat att arbeta med Jimmy. Det är åtminstone delvis hans förtjänst att studentkårens och universitetets gemensamma verksamhet avancerat så väl under det här året. Tillsammans har vi hittat lösningar också på krångliga problem”. Eero Eloranta, Aalto-universitetets vice rektor

Jimmy är kunnig, liberal och har ett starkt intresse för samhällsfrågor. Jag rekommenderar honom varmt till styrelsen för Finlands Studentkårers Förbund!Anna-Maja Henriksson, SFP:s ordförande och riksdagsledamot

Intressebevakningssektorn har gjort stora framsteg medan Jimmy suttit i studentkårens styrelse. Jimmy har starka kontakter till samhällspåverkare och hans heltäckande kunnande i samhällsfrågor har definitivt varit till nytta för vår studentkår. Han har skött sina förtroendeuppdrag utomordentligt väl och jag är säker på att han kommer att fortsätta på samma sätt med intressebevakningen i Finlands Studentkårers Förbund.Pietu Roisko, AUS delegationsordförande

FSF som en aktiv del av samhället

FSF ska vara en pålitlig partner som intressentgrupperna vill samarbeta med och be om åsikter. Hela studentrörelsen har en viktig roll i samhället och vi sysslar inte bara med intressepolitik. När andra koncentrerar sig på problemen ska FSF hitta lösningar och se möjligheter. Studenterna är viktiga samhällspåverkare och tillsammans bygger vi upp framtiden.

Grunden för det arbetet är att allt fler studerande intresserar sig också för påverkansarbetet på riksnivå.

FSF:s intressebevakning ska vara långsiktig, lösningsorienterad och inriktad på framtiden. När flera samhälleliga debatter och reformer pågår som påverkar studenternas liv ska FSF vara studenternas röst vid alla möjliga bord. Till exempel i social- och hälsovårdsreformen behövs aktivt påverkansarbete för en fungerande studenthälsovård. Att bevara och utvidga SHVS är vårt viktigaste mål i reformen. Andra betydande teman jag satt mig in i är överföringen av studenterna till det allmänna bostadsbidraget, regeringens försök med basinkomst, integreringen av internationella studerande i det finländska samhället, generationspolitiken och den strukturella utvecklingen av högskolorna, för att nämna några.

Med hjälp av min omfattande påverkans- och intressebevakningserfarenhet vill jag vara med och försäkra att FSF fortsätter och förbättrar sitt aktiva påverkansarbete även nästa år.

Bildningens grundvalluentosalikuva

Nedskärningarna i utbildningen har redan nu orsakat problem för universiteten och studenterna. Samhällseffekter såsom en sjunkande kunskapsnivå och bildning väntar runt hörnet. Vi som studentrörelse måste framhålla utbildningens betydelse i debatten och se till att effekterna av nedskärningarna förblir så lindriga som möjligt. Alla ska även i fortsättningen ha jämlika chanser att studera och få en för individen kostnadsfri, högklassig utbildning som ger färdigheter att lösa framtidens utmaningar.

Även studentens utkomst ska vara tryggad och tillräcklig så att studenten kan koncentrera sig på heltidsstudier. Även om det inte i sig är något negativt att ta lån är förskjutningen av tyngdpunkten i studiestödet mot lån en oroande utveckling.

Samhällets satsning på utbildning på alla nivåer säkerställer att vi har en fungerande demokratisk välfärdsstat, ett innovativt och konkurrenskraftigt näringsliv och en bildad befolkning. I FSF:s styrelse vill jag säkerställa att samhället värdesätter bildning högt även i fortsättningen.

CV –Jimmy Nylund jimmy-nylund

Födelsetid: 14.1.1990

UTBILDNING

Aalto-universitetets högskola för ingenjörsvetenskaper

  • 2010-, utbildningsprogrammet för maskinteknik

Pedersöre gymnasium

  • 2009, Student

FRIVILLIGVERKSAMHET OCH FÖRTROENDEUPPDRAG

Aalto-universitetets studentkår

  • 2016, Styrelsemedlem (intressebevakning)
  • 2015, Medlem i studierådet
  • 2012 – 2013, Delegationen, ersättare i gruppen Polytekarna

Teknikens akademikerförbund (TEK)

  • 2016, Ersättare i fullmäktige

Teknologföreningen

  • 2015, Styrelsemedlem (studieansvarig/intressebevakning)

Liberala studerande LSK

  • 2015, styrelsemedlem i LSK:s Helsingforsavdelning
  • 2015, medlem i LSK:s strategiarbetsgrupp

Svenska Studerandes Intresseförening

  • 2015–2016, Styrelsemedlem

Teknologorkestern Humpsvakar

  • 2014, Styrelsemedlem (produktionsledare)

ARBETSERFARENHET

KWH Mirka, Jeppo

  • 06-08/2015, Mekaniskt underhåll, planering av maskindelar och projektarbete
  • 05-08/2014, Mekaniskt underhåll, planering av maskindelar
  • 05-08/2013, Mekaniskt underhåll, utveckling av produktionsmaskiner

VÄRNPLIKTSTJÄNSTGÖRING

Nylands Brigad

  • 07/2009 – 01/2010, Granatkastarkompaniet, Korpral

SPRÅKKUNSKAPER

  • Svenska: Modersmål
  • Finska: God
  • Engelska: Utmärkt
  • Tyska: Grunderna

Kontaktinformation

Niko Ferm, niko.ferm@ayy.fi, 050 520 9415
Jimmy Nylund, jimmy.nylund@ayy.fi, 050 520 9427

Onko järkeä viettää keskikesäinen viikko Porissa? AYY SuomiAreenassa 2016

tiistai, heinäkuu 19th, 2016

Vuosi sitten osallistuin Porin SuomiAreenaan ensimmäistä kertaa. Ajatuksia viime vuoden retkestä on luettavissa osoitteessa https://ayy.fi/blogi/2015/07/22/suomiareena-eraan-tiedottajan-silmin/. Myönnettäköön että moni huomio, niin puhujista kuin tapahtuman luonteesta, on toisella SuomiAreena-visiitillä varsin viime vuoden kaltainen.

Politiikkafestari koostuu ensisijaisesti laajasta kansalaistorista sekä paneelikeskusteluista, joita järjestetään yhdenaikaisesti yli viidessä paikassa viidessä perättäisessä aikaikkunassa. Tänä vuonna tapahtuman teema oli suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Erityisesti työhön liittyviä keskusteluita löytyikin viikon tarjonnasta runsaasti ja kymmenet kansalaisjärjestöjen teltat täyttivät Porin keskustan. SuomiAreenan nettisivujen mukaan tänä vuonna tapahtumaan osallistui 63 000 henkilöä. Aika monta, sanon minä! AYY:n delegaatio koostui reilusti päätösvaltaisesta hallituksesta ja muutamasta asiantuntijasta.

Paneelimuotoista keskustelua loppuvuoden tarpeisiin

Viikon suosituin tilaisuus "DNA:n Tähdet Porin illassa" -show, jota oli seuraamassa yli 3000 henkilöä.

Viikon suosituin tilaisuus ”DNA:n Tähdet Porin illassa” -show, jota oli seuraamassa yli 3000 henkilöä.

SuomiAreenan sadat paneelikeskustelut ovat yleisesti ottaen ihan hyvin järjestetty. Paikalla on yleensä aiheeseen vihkiytyneitä puhujia, jotka tosin ovat harmillisen usein hyvin samaa mieltä keskustelusta olevasta aiheesta. Keskustelu jääkin monesti samanmieliseksi nyökyttelyksi, ja kiivaampaan keskusteluun tai taidokkaaseen argumentaatioon päästään vain harvoin. Myös reilun tunnin aikaikkuna asettaa keskustelun rakenteelle ja moderoinnille tiukat raamit, ja vähänkään lepsumman juontajan kanssa on hyvin haastavaa päästä pintaa syvemmälle.

Normaalisti paneelikeskusteluun osallistuttaessa on oletuksena, että tilaisuuden aikana oppii jotain uutta tai aiheeseen saa jonkun erilaisen näkökulman. SuomiAreenassa samat teemat toistuvat ja vain hyvin harvoin päästään johonkin oivaltavaan lopputulokseen. Delegaatiomme totesikin, että SuomiAreenassa ei kannata suunnata kuuntelemaan keskusteluita aiheista, joihin olet jo perehtynyt, sillä todennäköisesti keskustelu on sinulle jo tuttu, etkä opi mitään uuttaa. Lisäksi ainakin osaan keskusteluita kaivattaisiin ”päivystäviä dosentteja” korjaamaan faktoja. Nyt osassa paneeleita on mukana puhujia, jotka käyttävät keskustelussa virheellisiä väitteitä ja argumentteja ja vain hyvin harvoin väitteet korjataan faktoilla.

Kritiikistä huolimatta, moni keskustelu herätti ajatuksia ja muistutti mieleen, millaisilla käsitteillä ja argumenteilla esimerkiksi koulutuskeskustelua tällä hetkellä käydään. Tämä helpottaa edunvalvontatyön jatkamista taas elokuussa, kun väki palaa takaisin sorvin ääreen. Ja toki näiden paneelikeskusteluiden suurin arvo on yhteiskunnallisen keskustelun tekeminen näkyväksi juuri niille kymmenille tuhansille suomalaisille, jotka SuomiAreenan eri tilaisuuksiin osallistuivat.

AYYläisille viikon tärkein anti oli tänäkin vuonna sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja muiden ihmisten tapaaminen. Rennoissa kesätunnelmissa aloitettua yhteistyötä on helppo jatkaa syksyllä.

Konkretiaa beibi, once again!

Läpi viikon toistui keskustelu muutoksesta. Työ muuttuu. Koulutus muuttuu. Opetus muuttuu. Millaiseksi, sitä emme täysin vielä tiedä. Viime vuoden tapaan monille keskusteluille ominaista oli jahkailu ja nykytilan päivitteleminen. Muita toimijoita haastettiin tekemään jotain tai pyrittiin johonkin, mutta konkreettisia ideoita tai parannusehdotuksia löytyi vain harvoista keskusteluista. Mielestäni ylioppilaskuntien ja koko opiskelijaliikkeen yksi suurimmista vahvuuksista on innostuneet toimijat, joilla on kyky luoda uusia ideoita. Ei ripustauduta siihen, miten me olemme oppimme saaneet, vaan mietitään, miten meidän lapsemme voisivat oppia vieläkin paremmin. Otetaan ratkaisijan ja tekijän roolia ja ihan konkreettisesti näytetään, että meissä on tulevaisuus ja olemme valmiit rakentamaan sen itse!

Oliko tässä järkeä? Mitä jäi käteen?

Aina voidaan pohtia, oliko järkeä viettää viikko Porissa. Konkreettisia hyötyjä tai saavutuksia on haastavaa kirjata ylös, mutta mielestäni vastaus on siltikin: Kannatti! Se, miten SuomiAreena tulee työhömme syksyllä ja jatkossa vaikuttamaan näkyy ainakin alle kirjattuina ideoina. Lisäksi jokainen osallistuja sai varmasti eväitä oman työnsä ja ajattelunsa tueksi.

  • (Lobbaus)yhteistyötä HOASin kanssa tiivistetään entisestään ja kutsutaan yhteinen palaveri kasaan heti alkusyksystä.
  • Järjestetään sarja yhteiskunnallisen keskustelun tilaisuuksia eri aiheista. Pilotoidaan idea syksyllä ja jatketaan keväällä saadun palautteen ja uusien ideoiden pohjalta. Tällaista yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamista toivottiin myös kesäkuussa toteutetun mielikuvakyselyn vastauksissa.
  • Ensi vuoden SuomiAreenaan valmistaudutaan tätäkin vuotta paremmin. Mitä projekteja voisi olla hyödyllistä edistää? Keitä henkilöitä pitäisi tavata?

Mutta nyt jätetään SuomiAreena-ajatuksen hautumaan ja jalostumaan päihimme, ladataan akkuja ja nautitaan suomen kesästä.

Henna, tiedottaja

Tekstin taustana on käytetty AYY:n SuomiAreenaan osallistuneiden henkilöiden pohdintoja ja ajatuksia viikon kulusta, saaduista opeista ja oivalluksista.

Edarikuulumisia

keskiviikko, toukokuu 11th, 2016

Näin ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikolla voi taas palauttaa mieleen, mikä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) oikeastaan on. AYY on noin 15000 opiskelijan palvelu- ja etujärjestö, joka sekä järjestää suoraan tapahtumia, tukee laaja-alaisen yhdistyskentän toimintaa ja tekee kaikkien jäsentensä edunvalvontaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauha.

Ylioppilaskunnan toimintaa pyörittää runsaslukuinen joukko vapaaehtoissa, joukko asiantuntijoita ja palveluhenkilökuntaa, ja kymmenhenkinen hallitus. Ylin päätösvalta ylioppilaskunnassa on vaaleilla valitulla edarilla, eli edustajistolla. Edari koostuu 45 edaattorista ja kokoustaa yleensä noin kymmenkunta kertaa vuodessa. Seuraava kokous on huomenna torstaina 12.5. kello 17.15.

Aiemmin tänä vuonna edari on päättänyt muun muassa 122 uuden opiskelija-asunnon rakentamisesta Atlantinkadulle Jätkäsaareen – nyt tontilla jo paalutetaan, ja valmista on aikataulun mukaan vuoden 2017 syksylle. Huomisessa kokouksessa ei ole mitään yksittäistä näin suurta päätöstä, sen sijaan siellä muun muassa:

Mahdollisesti päätetään lainojen vakuuksista Atlantinkadulle, päätetään ylioppilaskunnan suunnasta vuosille 2017–8 ja ylioppilaskunnan tavoitteista ensi vuoden kunnallisvaaleihin, keskustellaan ylioppilaskunnan kiinteistöstrategian päivittämisestä, ja pienenä nostona, ehkä hyväksytään yksi uusi erityisasemayhdistys, Aalto Marketing Society.

Jos haluat seurata huomista kokousta, jossa siis muun muassa annamme talousjohtajalle luvan pantata reilun miljoonan euron edestä Jämeräntaival 6:sta, niin viritä internet-selaimesi osoitteeseen http://www.ayy.fi/live/  torstaina kello 17.15. Kokous kestänee noin kolme tuntia, joten sitä voi hyvin alkaa seuraamaan vielä hieman myöhemminki, josta valtaosa menee kahteen lähetekskusteluun.

Ilmeisesti ensimmäistä vapun jälkeistä blogikirjoitusta kirjoittaen,

Lari Koponen
Edustajiston 1. varapuheenjohtaja

PS. Kokousmateriaalin löydät ylioppilaskunnan omasta insidestä, joka on huomattavasti vähemmän epäselvä kuin yliopiston inside. Eikä sen lukeminen edes vaadi sisäänkirjautumista: https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=22937826 .

PPS. Kokouslähetyksestä voi myös valita englanniksi simultaanitulkitun ääniraidan alareunan kameravalintapainikeen avulla.

 

BLOOM: Aaltolaiset avartamassa maailmaansa

perjantai, maaliskuu 21st, 2014

BLOOM – Bridge of Learning: Operation OndA! in Maputo sai alkunsa keväällä 2013, kun Aleksi Wallenius sai kuulla päässeensä etvo-vapaaehtoiseksi Maputoon. Hän halusi tuoda eri alojen opiskelijoita Aalto-yliopistosta opettamaan ja oppimaan Mosambikiin, ja lähti organisoimaan projektia Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kautta.  Projekti realisoitui 2014 alkuvuodesta, kun 10 aaltolaista suuntasi eteläiseen Afrikkaan kuukaudeksi, josta kaksi viikkoa vietettiin paikallisen järjestön ASSCODECHAn vieraana Chamanculon slummissa.

Lapsia Chamanculon kadulla (yllä). //Isommat lapset pitivät huolta pienemmistä. © Mariko Landström

Osa matkaan lähtijöistä yhdisti kokemuksen yliopiston kurssiin Sustainable Global Technologies: Facing Local and Global Challenges, jossa toteutetaan projekti Chamanculon sanitaatiohaasteisiin liittyen yhteistyössä paikallisen organisaation, ASSCODECHAn kanssa. Paikan päällä järjestimme paikallisille ensimmäisellä viikolla erilaisia työpajoja ja intensiivikursseja, kuten englannin kurssin, IT-kurssin, bisnes-workshoppeja, elokuvantekotyöpajan, tulevaisuustyöpajan, ultimate-turnauksen sekä erilaista opettavaista ohjelmaa lapsille (ja pelasimme mölkkyä). Toisella viikolla järjestimme yhteistyössä Mosambikin tiede- ja teknologiaministeriön ja Suomen ulkoministeriön yhteisprojekti STIFIMOn kanssa Waste and Sanitation Hackathonin, jossa ASSCODECHAn työntekijöistä, paikallisista nuorista sekä paikallisen yliopiston hacker-yhteisön jäsenistä koostuvat joukkueet painivat 4 päivää keksiäkseen ratkaisuja Chamanculon sanitaatiohaasteisiin. Kurssiporukkamme muodosti myös tiimin ja esitteli esimerkkiratkaisuna huussin ja kaupunkiviljelykonseptin, mutta ei osallistunut itse kilpailuun. Voittajajoukkue palkittiin läppäreillä. Tuomaristossa istuivat maailmanpankin konsultti, Chamanculon paikallisedustaja kunnallispolitiikassa ja Suomen suurlähetystön edustaja. Viimeisenä päivänä Chamanculossa järjestimme festivaalin, jossa kokkasimme kaikille ja opetimme erilaisia taitoja. Myös paikalliset oli kutsuttu osallistumaan järjestelyihin tarjoamalla ruokaa tai opettamalla omia taitojaan. Illalla järjestimme ASSCODECHAn työntekijöille sitsit, eli perinteisen akateemisen pöytäjuhlan, paikallisessa ravintolassa.

Hackathon.jpg14_bis.jpg

QuickRep-tiimi esittämässä ideoitaan (yllä). //Tulevaisuus-workhsop. © Caroline Moinel

 

Vierailumme aikana keräsimme kurssiamme varten taustatietoa sanitaatiohaasteista vierailemalla paikallisten kodeissa, koulussa ja Chamanculon eri osissa sekä haastattelimme lukuisia ihmisiä. Suomeen päästyämme olemme pohtineet kaikkea kokemaamme ja pyrkineet määrittämään projektillemme fokuksen. Olemme päättäneet tutkia yhteisön ja yksilön voimaannuttamista muun muassa osallistavien prosessien kautta, ja tutkia erityisesti osallistavien prosessien käyttöä sanitaatiohaasteiden ratkaisemisessa. ASSCODECHAsta riippuen lähdemme työstämään heidän kanssaan myös seuraavan hackathonin tai samantyyppisen tapahtuman järjestämistä, tai kuivakäymälän ja kaupunkiviljelyn lanseeraamista osallistavan prosessin kautta. Yleisesti toiveenamme on voimaannuuttaa yhteisöä ja muuttaa suhtautumista tulevaisuuteen ja oman elämän kontrollointiin, sekä toki parantaa alueen sanitaatiota. Projekti on vielä muotoutumassa, ja hahmottuu pikku hlijaa kirjallisuustutkimuksemme ja ASSCODECHAn toiveiden myötä.


10_bis.jpg

Chamanculon teini-ikäiset oppimassa englantia. (yllä) © Caroline Moinel.// Aaltolaiset ja Camilla Nyroth matkalla takaisin kaupungin keskustaan päivän jälkeen. © Mariko Landström

 

 Projektimme suuntaa heijastelee ehkä suurinta kulttuurishokkia, jonka ainakin minä Chamanculossa koin; ihmiset elävät niin vahvasti hetkessä, että tulevaisuudensuunnitelmia ei juuri ole. Myöskin vastuun käsite tuntuu puuttuvan. Ihmiset eivät tunnu ottavan vastuuta omasta elämästään saati mistään muustakaan, mutta eivät oleta kenenkään muunkaan, kuten vaikka poliitikkojen tai virkamiesten, ottavan vastuuta tai tarttuvan toimeen asioiden tilan parantamiseksi. Kukaan ei oikeastaan tunnu odottavan, että asiat muuttuisivat. Ihmiset osaavat kyllä nimetä asioita, joiden muuttaminen tekisi heidät onnellisemmaksi, mutta heillä ei ole aikomuksia muuttaa niitä. Kyseessä on yleensä pieni asia, kuten parempi talo, tai parempi vessa (jotka ovat yleensä itse tehtyjä). Toki poikkeuksiakin on, ja mekin tapasimme perheen joka oli uutterasti parannellut taloaan ja suunnitteli jopa rakentavansa sisävessan, johon materiaalitkin oli jo hankittu. Toki tulotasot vaikuttavat.

 

Lapset laittamassa Carolinen hiuksia (yllä) © Mariko Landström// Lapset oppimassa  muovipussien kierrättämistä. © Caroline Moinel

 

 

Päälimmäisenä Chamanculosta jäi kuitenkin mieleen ihmisten lämpö ja ystävällisyys, huomiota hakevat nauravat lapsilaumat, aurinko ja siististi pukeutuneet paikalliset. Kokemus sai myös pohtimaan, ovatko he onnellisempia kuin me.

 

Kokemuksistamme, ajatuksistamme ja projektimme etenemisestä voi lukea blogistamme sgtchamanculo.blogspot.fi.

 

-Mariko Landström ja SGT-tiimi

 

 

.

 

 

 

Millaisella videolla sinun AYY:si esittäytyy?

tiistai, helmikuu 4th, 2014

Iänikuiset kysymykset kuuluvat muun muassa seuraavasti: Mitä ylioppilaskunta tekee? Mikä ylioppilaskunta on? Mitä eroa on yliopistolla ja ylioppilaskunnalla? AYY yrittää vastata toiminnallaan ja viestinnällään näihin kysymyksiin parhaansa mukaan.

Yksi oiva kanava kertoa AYY:sta jäsenistölle on heti vuoden alussa uusille opiskelijoille järjestettävissä orientaatiotilaisuuksissa. Yleensä pieni pintaraapaisu ylioppilaskunnan toimintaan on annettu esimerkiksi kuvaesityksen tai videon muodossa.

Tänä vuonna, kevään ja kesän aikana, AYY:n viestintäsektorin on tarkoitus toteuttaa ylioppilaskunnalle uusi esittelyvideo. Videon suunnittelu on vielä alkuvaiheessa ja nyt haluaisimmekin kuulla juuri sinulta, mitä videolla tulisi sinun mielestäsi näyttää. Onko tärkeää kertoa, että AYY tarjoaa lähes 3000 opiskelijalle kodin omistamissaan asunnoissa vai se, että ylioppilaskunta valvoo opiskelijoiden etuja ja oikeuksia luentosaleissa vai jotain ihan muuta?

Katso AYY:n vanhat esittelyvideot youtubesta. Vuonna 2010 tehty video löytyy täältä  ja vuonna 2011 tehty video täältä.

Mitä puuttuu? Mikä on esitetty hyvin? Onko videolle tarvetta ylipäätään?

Lähetä mielipiteesi ja/tai palautteesi osoitteeseen viestinta@ayy.fi. Tiedottaja Henna, viestintäasiantuntija Kati ja hallitusvastaava Niko odottavat kommenttejasi innolla.  Meitä voitte lähestyä myös kaikissa muissa AYY:n viestintään liittyvissä asioissa. Olemme täällä teitä varten!

Mitä mainiointa helmikuuta!

Toivottelee viestintäsektorin puolesta

Tiedottaja-Henna

Terveisiä AYY:n hallituksen aamukoulusta

perjantai, helmikuu 22nd, 2013

Iltapäivää!

 

Tiukka työviikko jälleen toimistolla takana. Isoja asioita pöydällä ja kuumeista valmistelua ensi viikon edustajiston kokousta varten. Välillä täytyy silti hieman irrotella, linkin takana maistiainen tämän viikon aamukoulusta. Vauhdikasta ja tanssintäyteistä viikonloppua!

 

-Tuukka

 

Millainen on sinun Ainosi tulevaisuus?

perjantai, lokakuu 19th, 2012

Uusien asioiden luominen on aina hankalaa ja olemassa olevien asioiden muuttaminen on yleensä vielä haastavampaa. AYY:n Aino-niminen ylioppilaslehti perustettiin syksyllä 2009 jo ennen ylioppilaskunnan varsinaisen toimikauden alkua. Lehdellä on ollut kolme päätoimittajaa (Anna Munsterhjelm, Johanna Mitjonen (vt.) ja Vappu Kaarenoja), jotka kaikki ovat tehneet Ainosta omannäköisensä. Vuoden 2012 keväällä Ainon toimitus siirtyi kokonaisuudessaan uusiin tehtäviin, jolloin käynnistettiin medioiden tulevaisuuden suunnitteluprosessi taloudensopeuttamissuunnittelun luoman budjetin leikkauspaineen johdosta. Aino onkin ollut tauolla keväästä saakka ja välillä ehdoteltiin jopa Ainon lakkauttamista. Edustajisto päätti kuitenkin kokouksessaan 6.9.2012, että ylioppilaslehti Aino säilyy. Lehtiasia palaa edustajiston pöydälle siis vielä tämän syksyn aikana, ja asian valmistelua varten edustajisto antoi seuraavat ohjeet:

  • Ylioppilaskunnalla on lehti, jolla on päätoimittaja ja vapaaehtoispohjainen toimitus.
  • Lehti on riippumaton media, joka kertoo opiskelijoita ja etenkin aaltolaisia koskettavista asioista, luo yhteisöllisyyttä, herättää keskustelua ja kirjoittaa myös ylioppilaskunnan toiminnasta.
  • Lehden kustannukset ovat huomattavasti nykyistä alhaisemmat.

 

Ainon tulevaisuutta pohtimaan on nyt perustettu toimikunta, jonka tehtävänä on yrittää löytää vastauksia tai ainakin antaa ideoita, miten yllä olevien ohjeiden mukaista ylioppilaslehteä voitaisiin tehdä. Tehtävä ei ole helppo. Miten tehdä jo ennestään laadukkaasta lehdestä vieläkin parempi ja opiskelijoita puhuttelevampi, ja tehdä se vielä huomattavasti nykyistä alhaisemmilla kustannuksilla?

 

Toimikunnan pohdinnan mukaan yksi ratkaisu voisi olla se, että lehdelle rekryttäisiin kuukausipalkalla puolipäiväinen päätoimittaja. Lisäksi lehdelle valittaisiin vuodeksi kerrallaan toimituskunta. Tämä noin kymmenhenkinen porukka voisi ideoida lehden sisällön yhdessä päätoimittajan kanssa ja olla osaltaan vastuussa, että jutut valmistuvat. He voisivat itse kirjoittaa, valokuvata, kuvittaa tai halutessaan vain kommentoida ja oikolukea muiden juttuja. Lisäksi lehdellä olisi palkattu AD, joka viime kädessä vastaisi lehden ulkoasusta. Tällainen malli säästäisi kustannuksia verrattuna nykyiseen ja samalla aaltolaisia osallistettaisiin lehden tekemiseen nykyistä enemmän. Miltäs tällainen visio kuulostaisi sinun korvissasi? Olisiko joku toinen ratkaisu tai kombo, joka voisi toimia paremmin?

 

Lehden päätarkoituksesta ja -tehtävästä määrätään lehden linjapaperissa. Lopulta lehden konseptista päättää kulloinenkin päätoimittaja, joka voi lehden linjapaperin puitteissa tehdä lehdestä juuri sellaisen kuin hän itse haluaa. Kun nyt mietitään Ainon tulevaisuutta, on myös linjapaperia mahdollista tarvittaessa muuttaa. Olemassa oleva linjapaperi löytyy täältä. Vastaako tämä aanelonen sinun mielikuvaasi Ainosta? Pitäisikö jotain muuttaa?

 

Päätoimittajan rekrytoiminen kuuluu edustajiston toimivaltaan. Mikäli edustajisto on tyytyväinen heille tänä vuonna esitettyihin linjapaperimuutoksiin ja konseptiin, voitaisiin uuden päätoimittajan etsiminen aloittaa marraskuussa, jolloin uusi päätoimittaja valittaisiin heti edustajiston ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa.

 

Millainen on sinun Ainosi tulevaisuus? Hyvä mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden Ainoon on nyt. Voit jättää kommenttisi tämän tekstin yhteyteen tai lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@ayy.fi.

 

Terveisiä Lämppäriltä: Viestintäsektori

perjantai, elokuu 17th, 2012

Viestintä aloittaa uuden blogisarjan, joka esittelee AYY:n keskustoimiston arkea.

 

 

Sektorilla työskentelevät hallitusvastaava Roope, Tiedottaja Henna, Viestintäasiantuntija Joonas, AD Ville ja Web-kehittäjä Rekik. Täysipäiväisten viestintämopojen lisäksi sektorilla temmeltää joukko vapaaehtoisia toimijoita eli viestintäjaosto Ryhmä X.

 

Kesälomat alkavat olla ohitse ja keskustoimistolle on viime viikkojen aikana alkanut tallustella levänneitä asiantuntijoita ja hallituslaisia.

 

AYY:n keskustoimiston väen syksy alkoi maanantaina 13.8., kun asiantuntijat ja hallitus suuntasivat AK:n majalle pohtimaan loppuvuoden toimintaa. Tiiviin vuorokauden aikana järjesteltiin oman sektorin konseptit, mutta kaikilla oli mahdollisuus antaa panoksensa myös muiden sektoreiden pulmiin. Esimerkiksi viestintäsektori sai muulta toimiston väeltä evästystä viestintästrategian valmisteluun, kun myöhemmin pohdittiin taas toisella porukalla sitä, millainen AYY:n strategian tulisi olla.

 

Yön yli kestävä suunnittelumökki konseptina tuntuu toimivan hyvin. Aamulla aloitettuja keskusteluja voidaan jatkaa illallisen perunoita kuoriessa tai saunaa lämmittäessä, ja yhtäkkiä ollaankin saavutettu lopputulos, jonka pohtimiseen toimistolla olisi kulunut viikkokausia.

 

Keskiviikkona päivä aloitettiin syksyn ensimmäisellä aamukoululla. Aamukoulut alkavat klo 9.00 ja keskiviikkoisin läsnä on koko keskustoimiston väki. Ensimmäinen tunti käytettiin kuulumisten kertomiseen ja yhteisistä asioista keskustelemiseen. Tällä viikolla viestintä otti estradin haltuunsa muistutellen viikkotiedotekäytänteistä ja esitellen valmistelemiaan mediavisioita. Keskiviikon aamukoulu tuo mukavasti koko toimiston samaan tilaan ja bonuksena on koko porukalle tarjoiltava aamiainen, jonka satunnainen työntekijä-hallituslainen -kombo valmistaa vuorollaan. Otaniemen Alepan remontti olisi murskannut nälkäisten lämppäriläisten aamupalahaaveet, mutta onneksi alkuviikon mökkireissulta oli jäänyt aamiaisherkkuja myös keskiviikon tarpeisiin. Yhteisen osion jälkeen hallitus jatkoi aamukoulua keskenään.

 

Perjantaina tiedottajan työpöydän täytti lomiltaan palannut viikkotiedote. Viikkotiedote on ylioppilaskunnan uutiskirje, joka julkaistaan joka viikko kolmikielisenä. Suomenkielinen viikkotiedote ilmestyy maanantaisin ja kieliversiot tiistaisin. Julkaistavia ilmoituksia oli ensimmäisen tiedotteen täytteeksi yllättävänkin paljon. Toisaalta lukuvuoden alussa on myös paljon tyypillisiä tiedotusasioita esimerkiksi lukuvuosi-ilmoittautumiseen ja matkakorttien päivittämiseen liittyen. Meinasi kyllä olla melkoisen hidasta tuo tiedotteen kokoaminen, mutta eiköhän sitä ensi viikolla olla jo taas vähän tehokkaampia. 🙂

 

Toimistolla alkaa kyllä huomata, että lukuvuoden alku lähestyy. Sähköpostia tippuilee parhaimmillaan kymmeniä päivässä ja isompaa ja pienempää tiedotettavaa on paljon. Onneksi loma teki sen verran tehtävänsä, että työnteko on loman jäljiltä mukavaa ja tuntuu, että saa välillä jotain aikaiseksikin. 🙂

 

Ensi viikolla uusien lukuvuosikalentereiden pitäisi viimein saapua painosta. Hae omasi palvelupisteeltäsi! Kalenterissa on myös palautelomake, jolla toivomme sinun kertovan meille, mitä pidit kalenterista. Ainoastaan palautteen avulla pystymme kehittämään kalenteria siihen suuntaan, mihin käyttäjät haluavat. Kiitos!
Ensi viikolla töistään kertoo kansainvälisten asioiden sektori.

 

 

Terkut,
Viestintä-Henna ja -Roope \:D/

 

 

Aaltolaisten oma kanava tulee! OSA 5

maanantai, toukokuu 2nd, 2011

Hallitus päätti kokouksessaan 17/2011 esittää edustajistolle AYY:n kanavan linjapaperiksi seuraavaa:

Kanavan tarkoitus ja tehtävä

Kanava on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) audiovisuaalinen media. Kanava on journalistisesti itsenäinen ja riippumaton. Kanava noudattaa toiminnassaan hyvää journalistista tapaa.

Kanavan kohderyhmä on opiskelijat. Kanavan tärkein tehtävä on tuottaa AYY:n jäsenistöä kiinnostavaa, ensisijaisesti ajankohtaista sisältöä. Kanava seuraa, uutisoi ja tuottaa ohjelmia AYY:ssa ja Aalto-yliopistossa tapahtuvista, opiskelijoita koskettavista asioista. Lisäksi kanava seuraa ja kommentoi kansallista ja kansainvälistä opiskelijapolitiikkaa sekä yhteiskunnallisia asioita opiskelijan näkökulmasta. Kanava taltioi Aalto-yliopiston opiskelijakulttuuria ja arkistoi toimintaansa.

Kanavan tavoitteena on tuoda esiin Aalto-yhteisön monimuotoisuus ja edesauttaa toiminnallaan jäsenten välistä yhteisymmärrystä. Kanava tarjoaa jäsenistölle mahdollisuuden tuoda esille myös omaa tuotantoaan.

Kanava toimii aktiivisena keskustelunavaajana. Kanava on monimuotoinen, kriittinen ja toiminnassaan avoin.

Kanava tarjoaa AYY:n tiedotus- ja markkinointiviestintämateriaalille tilaa päätoimittajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Toimitusneuvosto

AYY:n hallitus asettaa toimikautensa alussa kanavalle toimitusneuvoston. Toimitusneuvostoon kuuluu vähintään neljä asiantuntijajäsentä, kaksi opiskelijajäsentä sekä AYY:n hallituksessa viestinnästä vastaava. Toimitusneuvoston sihteerinä toimii AYY:n viestintäasiantuntija. Toimitusneuvosto tukee kanavan toimitusta työssään, valvoo kanavan linjan toteutumista ja kehittää kanavan toimintaa pitkällä aikavälillä. Toimitusneuvosto antaa palautetta toimitukselle ja tarvittaessa tarkentaa kanavan linjaa. Edustajisto hyväksyy linjapaperin muutokset. Kiistatilanteissa edustajisto kuulee toimitusneuvostoa ja päättää toimenpiteistä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Päätoimittaja

AYY:n hallitus valitsee päätoimittajan yhteistyössä toimitusneuvoston kanssa. Päätoimittajan hallinnollisena esimiehenä toimii AYY:n pääsihteeri. Päätoimittaja johtaa toimitusta ja vastaa kanavan sisällöstä. Tiedonkulun päätoimittajan ja ylioppilaskunnan välillä tulee olla jatkuvaa, tasapuolista ja vuorovaikutteista.

Toimitus

Toimitus koostuu työntekijöistä ja vapaaehtoisryhmästä sekä projektikohtaisista avustajista. Toimituksella tulee olla riittävät valmiudet sisällöntuotantoon ja tekniikan ylläpitoon. Työntekijöiden palkkauksessa noudatetaan AYY:n palkkauskäytäntöjä. Vapaaehtoistoimijat ovat ensisijaisesti AYY:n jäseniä. Vapaaehtoistoiminnassa noudatetaan AYY:n vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä. AYY:n hallitus valitsee toimituksen työntekijät ja vapaaehtoisryhmän päätoimittajan esityksestä.

Kanava antaa Aallon opiskelijoille mahdollisuuden näyttää monialaista osaamistaan ja kokeilla uutta. Toimitus kannustaa aktiivisesti opiskelijoita osallistumaan kanavan ohjelmien tekoon.

Talous

Päätoimittaja vastaa kanavan taloudesta ylioppilaskunnan talousarvion puitteissa. Päätoimittaja vastaa pitkän aikavälin tekniikan kehittämissuunnitelmasta. AYY huolehtii siitä, että kanavalla on riittävät taloudelliset toimintaedellytykset. Kanava [poistettu: voi] rahoittaa toimintaansa myös palvelutoiminnalla, kunhan kanavan tarkoitus ja tehtävä eivät vaarannu.

Ohje

Toimitus laatii ja päivittää vuosittain ohjeen, joka tarkentaa kanavan käytäntöjä. AYY:n hallitus hyväksyy ohjeen.

Muutokset toimitusneuvoston versioon on merkitty kursiivilla. Muutoksia oli siis yksi kirjoitusvirheen korjaaminen ja voi-verbin poistaminen 🙂 Seuraavaksi linjaa käsitellään edustajiston iltakoulussa 3.5.

-Henna

PS. Muista ehdottaa kanavalle nimeä!