Archive for the ‘Uncategorized’ Category

Työnhaun 1-0-1 vol 2.– Näin onnistut haastattelussa!

perjantai, marraskuu 23rd, 2018

1. Erottuminen

Olet laittanut hakemuksen, ja haluat että se nousee työnantajan päässä esille. Usein työpaikkailmoituksissa on puhelinnumero henkilölle, jolta voi kysyä lisätietoja tarjotusta paikasta. Ole rohkeasti yhteydessä, mutta soita vain, mikäli sinulla on asiaa. Tällaisen puhelun tarkoituksena on kysyä kysymyksiä tarjotusta paikasta sekä antaa itsestäsi muistijälki rekrytoijalle, mutta voit tehdä sen väärällä tavalla antamalla itsestäsi huolimattoman vaikutelman, mikäli kysyt asioita, jotka lukevat selvästi jo työpaikkailmoituksessa.

2. Valmistautuminen

Onnistunut hakemus toi sinulle kutsun haastatteluun? Mainiota! Jatka tekemääsi hyvää vaikutelmaa valmistautumalla haastatteluun huolellisesti.

Tutustu tarkemmin organisaatioon. Pohdi, mitä haastattelussa mahdollisesti kysytään ja mieti vastauksiasi etukäteen. Älä kuitenkaan missään tapauksessa opettele vastauksiasi ulkoa, sillä harjoitellut vastaukset huomataan, ja ulkoa opettelu saa sinut vaikuttamaan epäaidoilta, mikä puolestaan kyseenalaistaa osaamistasi. Mieti etukäteen, mitä lisätietoja itse haluaisit organisaatiosta tai työtehtävästä, ja kysy ne haastattelun päätteeksi, mikäli nämä asiat eivät muutoin tule esille. Haastattelu on nimittäin myös sinun tilaisuutesi arvioida, haluatko todella päästä töihin juuri tähän organisaatioon ja juuri kyseiseen tehtävään.

Työhaastatteluiden klassikkokysymys on ”miksi juuri sinut pitäisi valita”. Valmistaudu vastaamaan tähän lyhyellä hissipuheella, jossa tiivistät oman osaamisesti, motivaatiosi ja persoonasi sopivuuden huomioiden juuri hakemasi paikka.

3. Haastattelu

Haastattelutilanteet ovat aina jännittäviä, mutta pyri olemaan rento, oma itsesi. Tämä ei tietysti tarkoita saapumista verkkareissa tai heittämään jalkoja pöydälle paikalle saavuttuasi. Usein kuulee pohdittavan, mitä työhaastatteluun kuuluu laittaa päälle. Tässä se tulee: siistit ja puhtaat vaatteet, ei sen kummempaa.

Omien muistiinpanovälineiden tuominen haastatteluun on todella ok. Käytä kuitenkin kynää ja paperia, älä esimerkiksi puhelinta tai pädiä, sillä mobiililaitteet häiritsevät taatusti keskittymistäsi. Muistathan laittaa puhelimesi muutenkin kokonaan äänettömälle ja pois näkyviltä.

Ota työ- ja opintotodistukset tai työnäyteportfolion mukaan haastatteluun, ja tarjoa niitä työnantajalle luettavaksi, vaikka jo haastattelun alussa. Huolehdi, että kaikki todistukset ja työnäytteet ovat oleellisuusjärjestyksessä ja siististi esillä, eivät rutussa ja erillisissä muovitaskuissa tai kirjekuorissa.

Kuuntele haastattelussa tarkasti, mitä kysytään, ja pyydä tarvittaessa tarkennusta. Varmasti jokainen on joskus ”jäätynyt” haastattelussa, joten jos näin käy, älä hermostu. Hengitä syvään, koeta rentoutua ja pyydä vaikkapa saada kuulla kysymys uudestaan.

Vastatessasi kannattaa olla rehellinen ja olla liioittelematta omaa osaamistaan. Älä myöskään koskaan parjaa edellisiä työnantajia, vaikka olisit lähtenyt pois ovet paukkuen. Mikäli sinulta kysytään, haetko samaan aikaan muita töitä, on tässäkin syytä olla rehellinen. Jos rekrytoija oikeasti näkee sinut kiinnostavana hakijana, saattaa tieto muista hauistasi laittaa vauhtia työnantajan päätöksentekoon.

4. Suosittelijat

Usein työnhakijoiden suosittelijoina on entisiä tai nykyisiä esihenkilöitä, mutta esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa on ymmärrettävää, mikäli ei halua kertoa pomolleen hakevansa uutta työtä. Esihenkilön ei välttämättä tarvitse olla suosittelijasi, vaan hän voi olla myös joku, joka on seurannut tekemistäsi vierestä ja osaa kertoa paikan kannalta relevantteja asioita – eli esimerkiksi työkaveri, yhteistyökumppani tai muu sidosryhmän edustaja. Lisäksi erilaisiin tehtäviin voi olla eri suosittelijoita. Olen kuullut työnhakijasta, joka haastattelun jälkeen pyysi haastattelijaa suosittelijakseen. Tätä en sentään suosittele, sillä suosittelijan tulisi olla henkilö, joka tuntee sinut ja osaamisesi oikeasti hyvin.

Muistathan pyytää luvan merkitä jokin henkilö suosittelijaksi, jotta he tietävät odottaa rekrytoijan mahdollista yhteydenottoa.

5. Soveltuvuuskokeet

Monissa paikoissa haastattelusta jatkoon valittujen hakijoiden soveltuvuus tehtävään halutaan selvittää vielä ennen valinnan tekemistä. Soveltuvuuskokeita ja henkilöarviointeja on monenlaisia, ja niiden sisällöt vaihtelevat pitkälti tehtävän sisällön mukaan. Soveltuvuuskokeiden oveluus piilee siinä, että niissä hakija harvoin onnistuu fuskaamaan. Huolella tehty testi kestää useita tunteja, mahdollisesti kokonaisen työpäivän verran, ja pitää usein sisällään niin yksilö- kuin ryhmätehtäviä sekä hakijan henkilökohtaisen haastattelun. Tästä syystä kokeeseen osallistuminen ja siitä saatu palaute antaa hakijalle työkaluja työstämiseen omien vahvuuksien kehittämiseen edelleen.

Soveltuvuuskokeesta ei kannata kieltäytyä, vaikka se jännittäisi, sillä osallistumatta jättäminen pudottaa sinut melko varmasti jatkosta. Mikäli sinut kutsutaan soveltuvuuskokeeseen, voit käytännössä valmistautua siihen samoin kuin haastatteluunkin, eli rentoutua, olla oma itsesi sekä miettiä omaa osaamistasi ja sitä, miten se tulisi parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön hakemassasi paikassa.

6. Valinta

Kenenkään kannalta ei ole hyvä asia, että rekrytointiprosessi kestää viikko- tai kuukausitolkulla. Mikäli rekrytoiva taho ei ole kertonut prosessin aikataulusta, kannattaa siitä reippaasti kysyä jo haastattelun yhteydessä, jotta voit suunnitella omia työhakukuvioitasi eteenpäin.

Valintaa tehdessään rekrytoija etsii juuri omaan organisaatioonsa kokonaisuutena sopivinta henkilöä. Tällöin valintaan vaikuttaa osaamisen ja kokemuksen lisäksi myös sopiminen esimerkiksi tietyn tiimin jäseneksi. Muista siis, että vaikka et ollut soveltuvin johonkin organisaatioon, ei se tarkoita sitä, että et voisi olla paras valinta johonkin toiseen paikkaan.

Mikäli et tule valituksi, kannattaa ehdottomasti kysyä palautetta prosessista, jotta voit petrata esiintymistäsi ja suoriutumistasi taas seuraavaa rekrytointia varten.

Lopuksi

Työnhaku voi olla uuvuttavaa, jos aina tulee kielteisiä vastauksia. Älä luovu toivosta, vaan pysy positiivisena! Sinulle on paikka tuolla jossain – odotahan vain!

 

Mitä kirjoituksestani jäi puuttumaan? Jaa omat vinkkisi kommenteissa!

 

Johanna Pietiläinen

AYY:n hallinto- ja HR-päällikkö

Miksi hakisit hallinnon opiskelijaedustajaksi?

torstai, marraskuu 15th, 2018

Hallinnon opiskelijaedustajat ovat ketä tahansa opiskelijoita, joita kiinnostaa vaikuttaminen. Opiskelijaedustajia on koulutusohjelmissa, laitoksissa, kouluissa ja yliopiston keskushallinnossa. Hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta saa hyödyllistä kokemusta työelämää varten ja pääsee muuttamaan Aalto-yhteisöä.

 

Opiskelija on itse oman arkensa paras asiantuntija. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se on totuus jota täytyy korostaa. Kukaan muu ei tunne opiskelijoiden asioita yhtä hyvin, eikä myöskään puhu opiskelijoiden puolesta. Näin on myös yliopiston hallinnossa. Opiskelijaedustajan tehtävä on tehdä Aalto-yliopistosta parempi paikka opiskelijoille.

 

Sekä yliopistoa että elämää varten

Hallopedina opit ymmärtämään suuren organisaation toimintaa. Aalto-yliopistolla on henkilöstöä 4216 ja sen budjetti vuodelle 2017 oli 345 miljoonaa euroa. Aalto-yliopisto vaikuttaa niin Espoossa, Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tällaisen organisaation kehittämiseen osallistuminen on suuri ansio.

Kaikki opiskelijat valmistuvat aloille, joissa on kokouksia. Kannattaakin nyt jo opetella olemaan vaikuttava kokouksissa – se on konkreettinen työelämätaito, jonka oppii helpommin hallopedinä kuin luennolla.

Hallopedinä pääset myös läheisemmin osaksi akateemista yhteisöä. Tapaat eri alojen ihmisiä, voit saada työelämän kannalta arvokkaita kontakteja. Monitieteisessä ympäristössä oma ammatti-identiteetti vahvistuu ja selkeytyy.

 

Halloped-yhteisö tukee

Halloped-toiminnasta elävä uskomus, että se on yksin puurtamista, on jäänyt historian romukoppaan. Hallopedit saavat tukea toisistaan, ja vaikuttamista tehdään yhä enemmän yhdessä. Ketään ei jätetä yksin. Varajäsenenkään ei tarvitse jäädä toimettomaksi vaan osallistua rohkeasti hallopedien yhteisiin tapaamisiin. AYY erityisesti panostaa siihen, että kaikkien korkeakoulujen hallopedit voivat keskustella ja oppia toisiltaan.

Hallinnon opiskelijaedustajana toiminen on tapa muuttaa Aalto-yhteisöä, mutta opit ja kokemukset jotka siitä itse saa pysyvät mukana vielä pitkään valmistumisen jälkeen.

Haku opiskelijaedustajaksi vuodelle 2019 on nyt auki ja siitä voi lukea lisää osoitteessa ayy.fi/halloped.

 

Laura Luoto

valintakoordinaattori, hallinnon opiskelijaedustajat

Mitä siellä tilasektorilla tapahtuu?

keskiviikko, tammikuu 17th, 2018

Vuokrattavat tilat ovat yksi AYY:n merkittävimmistä jäsenpalveluista. AYY:n tilasektorilla tehdään töitä sen eteen, että tilat ja niiden varustelu vastaisivat käyttäjien odotuksia ja tarpeita. Tärkeä rooli tilojen ja toiminnan kehittämisessä on myös monella muulla taholla, kuten Kampusjaostolla sekä Smökin keittiökouluttajilla.

AYY:n tiloja voivat varata niin yhdistykset kuin yksittäiset jäsenetkin. Tilat mahdollistavat monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen ja tukevat sitä kautta vahvasti yhteisöllisyyttä.

Tilojen ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa tilasektori, johon kuuluu vuosittain tila-asioista vastaava hallituslainen, palvelupäällikkö sekä muita palvelu- ja kiinteistösektoreiden työntekijöitä. Koska tiloja on paljon ja monet niistä erittäin varattuja, on käyttäjiltä tarkastuslistojen avulla saatava tieto meille äärimmäisen tärkeää. Kiitos siis teille, jotka listan huolellisesti varauksen alussa täytätte! Tarkastuslistan avulla tieto tavoittaa tilasektorin nopeasti ja puutteet sekä viat saadaan hoidettua kuntoon mahdollisimman nopeasti.

 

Kuvissa AYY:n tiloja

Kuvissa valoisa Ossinkulma, Kampusjaoston remontoima Ossinsauna, perinteikäs Rantasauna sekä Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Atlantinkadun sauna

 

AYY:n tilasektorin vuosi 2017 lukuina:

  • 9 saunatilaa
  • 17 sitsi- ja muuta tilaa
  • 1 täysin uusi tila (Atlantinkadun kabinetti & sauna)
  • 1 kokonaan remontoitu tila (Ossinsauna, kiitos Kampusjaosto!)
  • 2 ennakkovaraustilaisuutta (tuttavallisemmin tilakähmyt)
  • Yhteensä yli 7000 varausta vuonna 2017 (Se on huima määrä!)
  • Lukuisia parannuksia tilojen varusteluun: äänentoisto, kodinkoneet, kalusteet, astiat… 



Mitä tapahtuu vuonna 2018?

Jämeräntaival 3, 5 ja 7 -kiinteistöjen peruskorjaus jatkuu ja tämä tulee vuonna 2018 vaikuttamaan näiden kiinteistöjen osalta niin yhdistysten omiin kerho- ja varastotiloihin, kuin useampaan kertavuokrattavaan tilaankin. Gorsuun ei enää 8.1. alkaen ole otettu uusia varauksia ja seuraavaksi poistuvat käytöstä Tatamisali ja Kylän olohuone (1.4. alkaen) sekä Monitoimitila (1.7. alkaen). Vuoden vaihteeseen mennessä remontit poistavat muutamaksi kuukaudeksi käytöstä myös Sitsikeittiön, Takkakabinetin ja Kattosaunan. Remontit aiheuttavat haasteita tapahtumien järjestäjille, mutta toisaalta tuovat mukanaan myös mahdollisuuksia kehittää tiloja. Käyttäjien toiveita pyritään huomioimaan entistä enemmän tiloja suunniteltaessa ja remontoitaessa. Tähän palaamme varmasti vielä vuoden 2018 aikana! Palautetta ja ideoita voi toki jo nyt lähettää tilasektorille vaikka sähköpostilla osoitteeseen tilat(at)ayy.fi.

Ja kyllä, niitä tarkastuslistoja ihan oikeasti luetaan!

 

Mahtavaa alkanutta vuotta toivottaen,

Riitu Nuutinen
Työskentelee palvelupäällikkönä AYY:llä

Kaikkien AYY:n vuokratilojen esittelyt, varausohjeet ja käyttösäännöt löytyvät AYY:n nettisivuilta.

AYY myönsi opiskelijoiden Seal of Approval -palkinnon Kandidaattikeskuksen hiljaiselle huoneelle

torstai, tammikuu 4th, 2018

AYY myönsi opiskelijoiden Seal of Approval -palkinnon Kandidaattikeskukseen toukokuussa 2017 avatulle hiljaiselle huoneelle. Palkinnon kävivät luovuttamassa AYY:n vuoden 2017 hallituksen jäsen Emmi Kosomaa ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Rosa Väisänen Aalto-yliopiston turvallisuuspäällikkö Seija Piiponniemi-Lahdelle.

AYY:n Emmi Kosomaa ja Rosa Väisänen (vasemmalla) luovuttivat Seal of Approval -kunniakirjan ja Seija Piiponniemi-Lahdelle ja henkilöstöjohtaja Eliisa Lassilalle. Kuva: Eeva Lehtinen.

Aalto-yliopiston hiljainen huone on kaikkien opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteiseen käyttöön avattu hiljentymisen, meditaation, rauhoittumisen ja rukouksen tila, jota saavat käyttää kaikki uskonnosta, maailmankatsomuksesta tai kansallisuudesta riippumatta. Kansainvälisessä yliopistossa opiskelee ja työskentelee paljon eri uskontokuntien edustajia sekä uskontoihin kuulumattomia, jotka kaipaavat hiljentymis- ja rukoilutilaa työpäivän aikana. Huoneen avaaminen yleisölle on hieno esimerkki kansainvälisen yliopiston kehitystyöstä, joka huomioi kansainvälisen yhteisön tarpeet. Näiden sekä tilasta saatujen positiivisten käyttökokemusten perusteella AYY myönsi hiljaiselle huoneelle Seal of Approvalin merkiksi tärkeästä käytännöstä Aalto-yliopiston sisällä.

Hiljainen huone sijaitsee Kandidaattikeskuksen ensimmäisessä kerroksessa, M-siivessä (M135).

Lue lisää:

Kandidaattikeskukseen avataan hiljainen huone

Opiskelijoiden Seal of Approval on palkinto, joka voidaan myöntää opiskelijoiden mielestä hyville käytännöille Aalto-yliopistossa. Myöntämällä Seal of Approvalin haluamme antaa tunnustusta esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointia, opintojen mielekkyyttä, vuorovaikutusta tai vaikka yliopiston ilmapiiriä parantaville käytännöille, joita näkisimme mielellämme käytettävän laajemminkin Aallossa. AYY:n edunvalvontasektori kerää ideoita eri puolilta yliopistoa opiskelijoiden avustuksella ja myöntää Seal of Approval -palkintoja säännöllisen epäsäännöllisesti!

Eettinen näkökulma kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen

perjantai, joulukuu 15th, 2017

Kulttuurien väliset vuorovaikutustaidot, kansainvälisyystaidot, monikulttuurisuustaidot, kuvaapa ilmiötä millä sanalla tahansa, niin kyse on yksilön kyvystä toimia globaalissa maailmassa.

European Association of International Education järjestää vuosittain yli 6000 osallistujan EAIE-konferenssia ja minulla oli ilo olla puhujana tässä konferenssissa Sevillassa syyskuussa. EAIE on tapaamispaikka partnereita etsiville, uusia kansainvälisiä ohjelmia markkinoiville ja mikä meille tärkeintä, kansainvälisyyskysymyksistä kiinnostuneille opettajille, hallinnolle ja asiantuntijoille. Viisipäiväinen konferenssi oli täynnä messuhumua, työpajoja ja mainioita puhujia, ja antoi ihan uutta puhtia syksyn edunvalvontatyöhön.

Sevilla is a beautiful place.

Pidin EAIE:ssa viiden minuutin Ignite-puheen omasta Aalto is Multicultural –hankkeestamme, jossa keräsimme tietoa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän opettajiensa kokemuksista ”learning shock”-ilmiöstä ja muista integraation haasteista (https://ayy.fi/jasenille/kansainvalisyys/multicultural-aalto/). Sen voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=SMpqq2ZTcM0

Pidin lisäksi yhteisen session australialaisen professori Wendy Greenin ja Hanna Berentz’n, saksalaisen opiskelijan, kanssa. Esittelimme opiskelijoiden osallistumistapoja eri kulttuureissa erityisesti siitä näkökulmasta, että Pohjois-Euroopassa opiskelijat ovat virallinen osa yliopistojen päätöksentekoa ja yhteisöä kun Australiassa tällainen kehitys on aivan uutta. (Esitysmateriaalimme muistiinpanoineen näet täältä (PDF): eaie presentation with notes)

Internationalization at home.

Oli mainiota päästä keskustelemaan opetuksen ja opetussuunnitelmien kansainvälistämisestä sellaisten ihmisten kanssa, joiden nimiä on tottunut näkemään lähdeteosten kansissa. Erityisen innostavaa oli päästä keskustelemaan kansainvälisistä taitojen merkityksestä laajemmin kuin työelämätaitoina tai korkeakoulutuksen tuottamana lisäarvona yksilölle.

Brexit, kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri ja ilmastopakolaisuus tulevaisuudessa puhuttivat paljon ja erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että kansainvälisyyden etujen ja siihen liittyvien taitojen tasaisesta jakautumisesta huolehditaan. Korkeasti koulutettu etuoikeutettu luokka liikkuu kuin kala vedessä maailmalla, mutta osalle ihmisistä globalisaatio tarkoittaa vain työpaikkojen häviämistä.

Specialist at the spot.

Toinen iso aihe konferenssin kahvipöytäkeskusteluissa oli kulttuuriymmärryksen tärkeys. Sanastoa voi opetella ulkoa, mutta kulttuuritaustan merkityksen ymmärtäminen ja oman käytöksen tarkoituksenmukainen sopeuttaminen monikulttuurisessa ympäristössä vaatii harjoittelua. Hyvin moni keskustelu päätyi lopputulemaan, että toisten kulttuurien ymmärtäminen vaatii oman kulttuurin ymmärrystä ja arvostusta.

Erityisen antoisana jäi mieleen työpaja eri akateemisten kulttuurien vaikutuksesta. Karkeasti ottaen kovien tieteiden edustajat käsittävät eri tavoin kansainvälisyyden eri tavoin kuin ihmistieteiden, ja psykologikin näkee asian eri tavoin kuin kielitieteilijä. Siksi korkeakoulutuksen kansainvälisyystaitojen vieminen luokkahuoneisiin ja kampuksille vaatii erilaisia toimenpiteitä ja erilaista koulutusta eri olosuhteissa.

Network of cultures

AYY myönsi opiskelijoiden Seal of Approvalin ARTSin University Wide Art Studies -opinnoille

maanantai, lokakuu 30th, 2017

UWAS tarjoaa kaikille Aallon opiskelijoille vapaasti valittavia ARTSin tuottamia kursseja. Kurssitarjonta on rikasta. Kokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu taidekasvatuksen näkökulmasta, ja tarjoaa mahdollisuuden eri tieteenalojen opiskelijoille tutustua taidealaan monipuolisesti niin taideperusteisen ajattelun, luovuuden kuin kulttuurin kautta. AYY kannustaa monialaisuuteen, ja rakentamaan ymmärrystä kuinka taide ja luovat käytännöt vaikuttavat ympäröivään maailmaan. Näillä perustein UWAS-kokonaisuudelle myönnetään opiskelijoiden Seal of Approval merkiksi mahtavasta käytännöstä Aalto-yliopiston sisällä. Palkinto luovutettiin UWASille, ja sen vastaanotti projektipäällikkö Juuso Tervo 14.9.2017 AYY:n toimistolla.

UWAS on kokoelma taidealan kursseja, joita voivat ottaa kaikki Aallon opiskelijat. Perimmäinen pyrkimys on ymmärtää oppimista ja opettamista toisin, uudesta näkökulmasta. Kurssit voivat toimina porttina uusille ajatuksille ja auttavat hahmottamaan, mikä on taiteen ja muotoilun rooli Aallossa ja mahdollisuudet maailmassa. Taideajattelua lähestytään laajalla skaalalla. Elinikäinen oppiminen on yksi UWASin motiiveista.

Kurssien on tarkoitus auttaa opiskelijaa omaksumaan uusia työskentelytapoja. Opinnoissa on paljon asioiden havainnointia ja tulkitsemista. Tavoite on ohjata ”mitä jos” –ajatteluun. Opiskelijan näkökulmasta UWAS-opinnot ovat usein keskustelevia. Opinnot tarjoavat opiskelijalle oivalluksia ja syventymistä, ja auttavat tarkastelemaan mitä osaan jo, ja kuinka jo opittuun otetaan uusi suhde.  Eräs opiskelija totesi UWAS-kurssin jälkeen oppineensa markkinoinnista enemmän kuin koko markkinointiopintojensa aikana. Opinnot mahdollistavat oman ymmärryksen syventämisen ja tietojen ja taitojen yhdistämisen yli tieteenalarajojen. Kursseilla ei opita kikkoja tai trendejä, vaan pyritään ymmärryksen laajentamiseen.

Hylje ja kunniakirja. Seal of Approval.

LYHYESTI: UWAS-kurssit ovat kaikille, myös tekniikan ja kauppatieteiden opiskelijoille. Kurssit alkavat pitkin vuotta ja ilmoittautumisia on auki myös nyt. Jos taideajattelu tuntuu vaikealta, kannattaa haastaa itsensä. Jos haluaa uutta näkökulmaa opintoihin tai sisällyttää opintoihinsa ARTSin kursseja on UWAS loistava vaihtoehto.

The international affairs responsible on conference abroad

perjantai, syyskuu 29th, 2017

Last week I spent at the yearly SEFI-conference with the theme “Education Excellence for Sustainability”. SEFI is a Europe wide engineering education network where AYY is a member. The main event yearly is the conference where the international affairs responsible has the luck to visit. This year the conference was far away at the Terceira Island in Portugal. I did not have anything to present myself this year, but it only gave me more time to focus on new information and networking with international engineering education developers.

The view from the conference centre

The week was filled with presentations, posters, workshops and keynote speakers. The participants also had the possibility to visit a local powerplant. All these gave an insight in how the whole field differs, but is still surprisingly similar. We have to use the possibilities to learn from each other and not only re-invent. This is especially important with the global world and international movement for education and employment. In addition, Europe is decreasing in size compared to other parts of the world and to keep up the leading position worldwide, the education has to be world leading.

The change in required skills at the job market is rapid.

Local geothermal plant

The most important takeaways of the week was the slow development of higher education compared to the job market and the loss of creativity during the time in school. Combining the two problems, the graduating students acquires knowledge on the subject studied, but not the way of thinking to apply the knowledge in a new scenario. At the same time the job market is changing rapidly and the traditional way of working is not the primary way to get employed. This development has to be started at curriculum level and not only improve the already existing systems. In Australia they had developed a whole degree in co-operation with industry. In this way, the industry gets to co-create with higher education the future employees. This was nicely concluded in a short sentence by the curriculum developers: “I hire a person, not a position”. Other good examples are the Open University in the United Kingdom were the studies are online based with only a few physical attendance. There the labs were done online with actual hardware instead of only simulations to make it feel more real.

During the discussions I realised that Aalto University and its student community is very competitive internationally. For example, Design Factory was mentioned and learned from, our onlinelearning possibilities was an example, the multidisciplinary possibilities are wide and the power of students can only be dreamed of. We have to be proud of what we have achieved and keep them up. However, our University and everything surrounding will never be ready. Do not be afraid to organize even the a bit crazy ideas!

Parts of the Finnish and Danish delegations enjoying great local food

Hallitus esittäytyy: Joona Orpana numeroina

maanantai, helmikuu 27th, 2017

Neljä vuotta Aalto-yliopistossa. Aloitin opintoni Kauppiksessa syksyllä 2013. Luen pääaineena laskentatoimea ja sivuaineena johtamista.

Kuusi rekrytointia ylioppilaskuntaan. Jokainen rekrytointi on merkittävä paikka vaikuttaa ylioppilaskunnan tulevaisuuteen. Aikanani näitä paikkoja on ollut jo useita eivätkä ne taida suinkaan olla ohi. Onneksi olemme saaneet tehtäviin useita loistavia hakijoita. Myös yliopistolle valitaan tänä vuonna uusi rehtori ja sitä varten on tärkeää saada opiskelijoiden ääni kuuluviin.

16 maata reilaamassa. Otaniemestä, ja jopa Helsingistä, tarvitsee välillä poistua. Viime kesänä reilasin Norjan vuonoilta Kreikan saarille. Matkailu on paitsi siistiä myös hemmetin vaikeaa. Koen itseni hyvin sosiaaliseksi kotimaassa, mutta vieraalla kielellä ja ilman yhteistä kontekstia uusiin ihmisiin tutustuminen ei välttämättä aina suju. Siksi reissaaminen onkin minulle tärkeää: opin itsestäni ja omista arvoistani enemmän.

68 twiittiä lobbaajana. Matkaa some-osaajaksi on vielä paljon mutta matkalla ollaan. Vaikuttamista olisi tosi kiva tehdä tuoreiden pullien äärellä kabineteissa, mutta todellisuudessa tehokas vaikuttaja lukee aamulla hesarista opiskelijoita koskettavat aiheet ja käy niistä viiltävää keskustelua päättäjiä tägäämällä Twitterissä. Minua voi seurata tunnuksella @joonaorpana.

122 asuntoa opiskelijoille. Kivoimpia ylioppilaskunnan tarjoamia palveluita ovat asunnot. Vastasin viime vuoden hallituksessa asumisesta, jona aikana edustajisto muun muassa päätti uuden kohteen rakentamisesta Jätkäsaareen ja tavoitella 1350 uutta asuntopaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisää voi lukea vaikkapa kandintyöstäni Investointien rajoitteet opiskelija-asuntotuotannossa: Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asuntotoiminnan investointien suunnittelua vuosille 2016-2026.

433 kilometriä kotiin. Mie oon kotoisin Joensuusta, josta muutin Helsinkiin vasta opiskelemaan. Hallitusvuosien aikana vapaat viikonloput ovat luksustuotteita. Tykkään käyttää niitä kotona vierailuun. Neljä ja puoli tuntia junalla suuntaan ja toiseen onkin tehokasta aikaa rästitöille. Protip: varaa paikkasi ensimmäisen vaunun yläkerrasta mielellään menosuuntaan.

5031 sähköpostia työtä. Käymieni kokousten ja palaverien lukumäärää en edes viitsi laskea. Kahden hallitustehtävän työmäärää on vaikea summata. Puheenjohtajalle näyttää ainakin kertyvän perinteisiä sähköposteja enemmän, sillä kahden kuukauden jälkeen niiden osuus on jo lähes neljännes kaikista tulleista viesteistä.

15 000 aaltolaista edustamassa. Niin monta meitä Aallossa opiskelee. Ei ole mikään helppo tehtävä edustaa kaikkia, ja siksi ainejärjestöt ja niitä kokoavat rakenteet ovat hyviä.

Miljoonia askelia Runeberginkadulla. Muutamat kadut Töölön kampuksen, KY-talon ja kodin välillä ovat tulleet melkoisen tutuiksi. Ja kotoisia ne ovat edelleen, siinä missä päivän kävelypalaveritkin Väreen nostokurkien ja rantaraitin ohitse.

Yksi parhaista, AYY. Ollaan kunnianhimoisia ja tehdään Aalto-yliopistosta ja Suomesta itsellemme ja tuleville aaltolaisille sukupolville mahdollisimman kiva paikka opiskella. Se on tehtävämme.

t. Joona

The potential of international talents is not used in Finland

torstai, helmikuu 9th, 2017

AYY’s Secretary General Niko Ferm spoke on the topic Unused talent at Work Up! Multicultural Working Life seminar held by the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment on the 31st of January. You can watch the full coverage of the seminar here (Ferm starts at approx 30.00).

The potential of international talents is not used in Finland

Just recently Tekniikka&Talous published a news article reporting that there is more and more brain drain from Finland[1][2]. However, at the same time we fail to utilize our brain gain. Every year around 5000 international students arrive to Finland to study at a higher education institute. There are currently over 20 000 international students studying in Finland[3]. I found in my study that at the moment about two-thirds of the international graduates from Aalto University are employed. But if we look at the big picture we see that only about 50% of all international higher education graduates are employed[4]. This is worrying since at the same time demographic dependency ratio weakens in Finland[5]. This means that the amount of people working and paying taxes is decreasing in relation to the people who are underage or have retired.

Internationals lack Finnish language skills and the right networks

Main obstacles for employment are the lack of Finnish language skills and the lack of the right networks. Finnish graduates have had their entire youth to create networks, where as international students only spend two to four years in the university creating networks while studying. Fortunately, a group from Aalto University is trying to find a solution for this issue. With their idea they won the first prize in ACID16 competition at Slush 2016[6].

We also need to find a solution for how to find thesis placements for internationals from private sectors since that seems to increase employability. I found in my study that internationals do not get employed in the small and medium size companies as much as locals do. This could be due to the lack of contacts or because of the language barrier. CIMO is currently working on a promising project to find ways to bring the potential of international students into better use in internationalisation efforts of SMEs.

What will happen after tuition fees?

Finland has decided to introduce tuition fees for students coming outside the EU/EEA countries[7]. As most of the international students in Finland come from these countries we are likely to be faced with a situation where the number of applicants from outside the EU/EEA countries drops significantly. In my study it was found that the main reasons for coming to and studying in Finland are free education, possibility to study in English and a chance to explore foreign country. In the International Student Barometer (ISB) the main reasons for internationals coming to study in Finland were the cost of education, quality of research or a specific course[8]. Also, in my study half of the students considered the good education system and reputation of the university as reasons to come to study in Finland. Also, almost 80% consider Finland to be a great place to live. We also know that according to ISB, 78% of the respondents considered the chance to get employed in Finland to be an important criteria when applying to a university8. Perhaps this could be something to invest in more and make it the new competitive advantage for Finland?

Other issues affecting the employment of international graduates

However, there is still much more to do to make the situation better for international graduates than to just get them employed. We must consider the quality of the employment. In the VALOA-study it was found that 23,7% of international university graduates have had to take a job which could have been performed with lower education. In TEK’s student barometer it was also found that international graduates have more part-time vacancies than locals[9]. From a study conducted by OTUS we can see huge differences with the quality of the vacancies between locals and internationals coming from outside of EU/EEA area[10].

In addition to the quality of the employment there are still issues with discrimination. I found in my study that 20% of the respondents had faced discrimination and even more considered that employers do not trust immigrants. Similar results were found in the study conducted by OTUS, where 42,4% of the respondents had negative experiences about employers’ attitudes towards internationals.

What can we do?

Some progressive steps have been taken lately as the future funding model of universities will include quality of the employment as a criteria for funding. This will give incentives for universities to focus on quality of the employment of their alumni which includes international graduates as well. However, it is very likely that this will not be enough, therefore some new ideas should be introduced and researched further. Many potential ideas for improving the situation are presented by OTUS in their research on employability of international graduates. These are listed below10:

  • Increasing students’ language skills during studies
  • Integrating international student into the Finnish culture of collaboration already during studies
  • Acknowledging the needs of business life in the teaching in the international degree programmes
  • Career guidance for international students offered by the higher education institution
  • Guidance methods for students, organised by employers and higher education institutions jointly
  • Higher education institutions actively communicating about the potential in international students for working life
  • Offering international students internships and summer work
  • Work/Job shadowing
  • Friend family activities

Most of these ideas are directed to universities, but we need actions from government and companies as well. At least we should complete the ideas that we have decided to do. For example our government’s plan of action states the following

Tuition fees will be introduced for non-EU and non-EEA students, and those who have completed their studies will be encouraged to stay and work in Finland, for example with a tax deduction. The employment opportunities of foreign students who have studied in Finland will be promoted and their knowledge of the Finnish language emphasized.

These statements still need actions. We could also consider ideas such as paying subsidies for the unemployed international graduates as we have for the Finnish long-term unemployed job-seekers. When it comes to our international graduates we should not wait too long. If they are unable to get a job in Finland they will look for employment elsewhere.

Main points of this blog are from Niko Ferm’s thesis “Employability of international graduates from the field of technology and business”. The focus in the thesis was in the recent graduates (during years 2014 to 2016) from Aalto University. The thesis was conducted in co-operation with Tekniikan Akateemiset (TEK), Suomen Ekonomit and Teknologiateollisuus.

Niko Ferm
General Secretary, AYY

[1] http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/korkeakoulutettujen-aivovuoto-ulkomaille-kiihtyy-kokonaisia-tutkimusryhmia-lahtee-6611956
[2] http://yle.fi/uutiset/osasto/news/finnish_brain_drain_picks_up_speed_entire_research_groups_now_moving_abroad/9391248
[3] http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/111070_Tietoa_ja_tilastoja_5_2016.pdf
[4] http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/89972_FaktaaExpress1A_2016.pdf
[5] http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_en.html
[6] https://www.yrittajat.fi/uutiset/545863-pitchauskisan-voittajat-ratkaisivat-kuinka-maahanmuuttajien-tyonhaun-leirinuotiot
[7] http://www.studyinfinland.fi/tuitionfees
[9] https://www.tek.fi/fi/cmis/browser?id=workspace%3A//SpacesStore/287f88ef-2162-4540-adef-e1627d170933&filename=cmisattachments/Tyo%CC%88paja_suomalaiset_ulkkarit.pptx
[10] https://drive.google.com/file/d/0ByBfoIU5Pc0ubmFVR1lVWGJaS2s2QXJQSGNhb1BGdFV6dkNV/view

TET AYY:lla, tai viikkoni viestinnän kopissa ja sen ulkopuolella.

perjantai, joulukuu 16th, 2016

1.PÄIVÄ. 12.12.2016

Ennen TET-harjoittelun alkua olin saanut suurinpiirteisen listauksen, mitä pääsen tämän viikon aikana tekemään. Luettelo oli monipuolinen, ja olinkin innostunut ja vähän kärsimätön, kun bussini 550 oli jopa viisi minuuttia myöhässä. Päästyäni sisään AYY:n toimistoon näin Hennan ja Sebastianin(uusi sivari), ja tutustuminen viikkoni ”työpaikkaan” alkoi. Toimisto vaikuttaa melko rennolta, ja olen kiinnostunut ja motivoitunut oppimaan uutta tällä viikolla.

Jouluun on jäljellä enää kymmenen päivää (henkilökohtaisesti en ole valmis, koska lahjat  ei todellakaan ole hankittu ja paniikki iskee viimeistään nyt), mikä näkyy tietysti myös AYY:n toiminnassa kaikenlaisten pikkujoulujen ja hallitusten vaihtumisien muodossa. Viikosta on nähtävästi tulossa kiireinen ja hauska.

Alkupäivällä julkaisin viikkotiedotteen AYY:n nettisivuille, ja se oli elämäni ensimmäinen nettisivupostaus. Lounastauon jälkeen tein tiedonhankintahommia yhdistyksistä ja sain tunnukset AYY:n instagram-tilille, jotta voisin laittaa viikon aikana kuulumisia instagram storyyn.

Päivän päätteeksi tein omaksi ja koko asuntotoimiston iloksi mapitushommia, mikä oli aika kivaa ja näin englannittain ”satisfying”. Lähdin kotiin ilomielin ja ihaillen kaunista pinkki-sini-liila-harmaata taivasta.

 

2.PÄIVÄ. 13.12.2016

Aamukoulun jälkeen jatkoin hetken hommia asuntotoimistolla ja tulin takaisin viestinnän koppiin, jossa laitoin uudet tarrat vuokratilojen avaimiin. Sen jäleen muokkasin kirjaston listaa.VM5 lounaan jälkeen tein loppupäivän asuntotoimiston mapitushommia, ja osallistuin brändityöryhmän koordinaattorin rekrytoinnin suunnitteluun, mikä oli aika mielenkiintoista

 

3. PÄIVÄ. 14.12.2016

Kaunis keskiviikkopäivä alkoi leipomisella pikkujouluja varten. Teimme erimuotoisia joulutorttuja, muun muuassa kukkia, kampoja ja ruusuja. Pikkujouluista oli jo silloin tulossa trendikkäät, kun joulutortutkin olivat tehty viimeisen huudon mukaan.  Järjestelimme myös koko kertakäyttöastia- systeemin uusiki. Päivän slogan: ÄLÄ OSTA KERTAKÄYTTÖASTIOITA! Tosiaan, niitä tuntui olevan joka paikassa.

Täffän legendaarisen keskivikkospagettilounaan jälkeen siirryimme AYY:n vaikuttamsitapojen workshoppiin ja sain kuunnella ja esittää kysymyksiä liittyen aiheeseen. Iltapäivällä aloitin AYY:n viestinnän tavoiteet ja periatteet- julisteen ideoinnin ja lopuksi kävimme Hennan ja Niinan  kanssa hakemassa jouluruokia ollan pikkujouluja varten. Ruokien joukossa oli myös tämän joulun vegaanihitti- porkkala, joka maistuu aivan kylmäsavulohelle, vaikka onkin käytännössä vain porkkanaa.

 

4.PÄIVÄ. 12.2016

Koko minun torstai- päivä oli suurimmaksi osaksi julisteen tekoa. Oli kiinnostava kokemus keskittyä yhteen asiaan ja saada parissa tunnissa valmiiksi oma työ. Ensi viikon tiedotetta tuli myös tehtyä.

 

5.PÄIVÄ. 12.2016

Tulin toimistoon jo kello kahdehdaksi, toisiaan vasta puoli yhdeksän, sillä erilaiset matkakortiseikkailut  veivät paljon aikaa. At last, pääsin toimistoon ja kirjoitin vähän blogitekstiä sekä viikkotiedotteiden kokoamista arkistointia.  Jälkeenpäin lähtimme Nooran ja Annan kanssa arkistoimaan tämän vuoden Tempaukseen liittyviä juttuja, mikä oli äärimmäisen kiinnostavaa, sillä arkistossa säilytetään esineitä jopa 1890- luvulta lähtien. Samalla kävimme Otaniemen rannalla ihastelemassa kaunista säätä ja ottamassa pari kuvaa.

Viimeiseksi menimme syömään taas VM5:seen ja palasimme toimistolle, jossa minä lopettelin juttuja ja moikkasin viimeisen kerran toimistoporukkaa.

 

Viikko oli kokonaisuudessaan todella kiva ja kiireinen, ja olen todella tyytyväinen ja kiitollinen, että sain kokea tälläistä. Kiitos kaikille, joiden kanssa olen ollut tekemisessä ja erityisesti Hennalle, Nooralle, Ahtolle,  Joannalle ja koko asuntotoimistolle. Oli ihanaa ja opin paljon. Jäisin mielummin toiseksikin TET-viikolle tänne.

Viikon avainsanat ovat ”JEEJEE HUIPPUHAUSKAA!”

 

Anna Presnukhina, TET-harjoittelija.