Archive for the ‘housing’ Category

Opiskelijat vahvasti mukana AYY:n asuntopalvelujen kehittämisessä

keskiviikko, syyskuu 5th, 2018

Miten opiskelija-asuminen voisi olla entistä parempaa? Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ottaa jäsenensä mukaan kehittämään entistä onnistuneempia asuntopalveluita.

Information Technology Program -kurssin opiskelijoita

Kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen vuokraaminen on AYY:n keskeisimpiä jäsenpalveluita.

AYY:n kiinteistöstrategia määrittelee toiminnalle kohtuullisen hinnan lisäksi muitakin tavoitteita, joista yksi on yhteisöllisen asumisen kehittäminen ja sen suosion lisääminen. Aihe on tärkeä, sillä vaikka rakentamisen myötä yksiöiden määrä AYY:n asuntokannassa kasvaa, on noin kolmasosa asunnoista yhä yhteisasuntoja.

Tänä vuonna AYY on panostanut ja panostaa asuntopalvelujen kehittämiseen monella tavalla. Hakujärjestelmäämme Domoon on vuoden aikana tehty monia pieniä ja isompiakin päivityksiä, ja kehitystyö jatkuu edelleen. Keväällä 2018 AYY liittyi Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:n jäseneksi ja yhteistyötä muiden opiskelija-asuntoyhteisöjen kanssa on tiivistetty.

Paljon työtä tehdään myös yhteistyössä ylioppilaskunnan jäsenten kanssa. Kesällä 2018 AYY yhdisti voimansa Aalto-yliopiston kanssa Information Technology Program -kurssin merkeissä. Opiskelijoista koostuva ryhmä kartoitti osana kurssia AYY:n asuntopalvelujen nykytilannetta muun muassa haastattelemalla asukkaita ja työntekijöitä.

Tämän lisäksi ryhmä tutustui muiden toimijoiden asuntopalveluihin, ideoi uusia palveluideoita ja pohti keinoja yhteisöllisen asumisen tarjoamien mahdollisuuksien esiin tuomiseen.

Projektin aikana nousi esille kaksi merkittävää kehityskohdetta: viestintä yhteisöllisen asumisen vaihtoehdoista jo asunnonhakuvaiheessa ja asukkaiden tukeminen asuntojen yhteisten tilojen muokkaamisessa viihtyisiksi ja enemmän kodilta tuntuviksi.

AYY kartoittaa vielä tämän vuoden aikana jäsenten kokemuksia ja toiveita myös laajemmin. Syksyllä toteutettava jäsenkysely keskittyy jäsen- ja asuntopalveluihin. Me täällä ylioppilaskunnan asumistiimissä odotamme jo innolla tuloksia ja ideoita, joita kyselyn myötä saamme. Hyödynnämme niitä varmasti ensi vuoden toimintaa suunnitellessamme.

AYY:lla asuu monia pieniä ja isompia yhteisöjä, joissa asukkaat viihtyvät asunnoissaan ja tilat näyttävät asukkailtaan. Jatkamme ylioppilaskunnassa työtä sen eteen, että tyytyväisiä yhteisöjä muodostuu tulevaisuudessa entistä enemmän.

Riitu Nuutinen
Palvelupäällikkö, AYY

Edarikuulumisia

keskiviikko, toukokuu 11th, 2016

Näin ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikolla voi taas palauttaa mieleen, mikä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) oikeastaan on. AYY on noin 15000 opiskelijan palvelu- ja etujärjestö, joka sekä järjestää suoraan tapahtumia, tukee laaja-alaisen yhdistyskentän toimintaa ja tekee kaikkien jäsentensä edunvalvontaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauha.

Ylioppilaskunnan toimintaa pyörittää runsaslukuinen joukko vapaaehtoissa, joukko asiantuntijoita ja palveluhenkilökuntaa, ja kymmenhenkinen hallitus. Ylin päätösvalta ylioppilaskunnassa on vaaleilla valitulla edarilla, eli edustajistolla. Edari koostuu 45 edaattorista ja kokoustaa yleensä noin kymmenkunta kertaa vuodessa. Seuraava kokous on huomenna torstaina 12.5. kello 17.15.

Aiemmin tänä vuonna edari on päättänyt muun muassa 122 uuden opiskelija-asunnon rakentamisesta Atlantinkadulle Jätkäsaareen – nyt tontilla jo paalutetaan, ja valmista on aikataulun mukaan vuoden 2017 syksylle. Huomisessa kokouksessa ei ole mitään yksittäistä näin suurta päätöstä, sen sijaan siellä muun muassa:

Mahdollisesti päätetään lainojen vakuuksista Atlantinkadulle, päätetään ylioppilaskunnan suunnasta vuosille 2017–8 ja ylioppilaskunnan tavoitteista ensi vuoden kunnallisvaaleihin, keskustellaan ylioppilaskunnan kiinteistöstrategian päivittämisestä, ja pienenä nostona, ehkä hyväksytään yksi uusi erityisasemayhdistys, Aalto Marketing Society.

Jos haluat seurata huomista kokousta, jossa siis muun muassa annamme talousjohtajalle luvan pantata reilun miljoonan euron edestä Jämeräntaival 6:sta, niin viritä internet-selaimesi osoitteeseen http://www.ayy.fi/live/  torstaina kello 17.15. Kokous kestänee noin kolme tuntia, joten sitä voi hyvin alkaa seuraamaan vielä hieman myöhemminki, josta valtaosa menee kahteen lähetekskusteluun.

Ilmeisesti ensimmäistä vapun jälkeistä blogikirjoitusta kirjoittaen,

Lari Koponen
Edustajiston 1. varapuheenjohtaja

PS. Kokousmateriaalin löydät ylioppilaskunnan omasta insidestä, joka on huomattavasti vähemmän epäselvä kuin yliopiston inside. Eikä sen lukeminen edes vaadi sisäänkirjautumista: https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=22937826 .

PPS. Kokouslähetyksestä voi myös valita englanniksi simultaanitulkitun ääniraidan alareunan kameravalintapainikeen avulla.

 

Domo: alku, palaute ja kehitys

keskiviikko, lokakuu 7th, 2015

domoooo

AYY:n kotipolttoinen Domo-järjestelmä on ollut käytössä nyt alkukesästä lähtien. Aikoinaan hyvin TKY:tä, KY:tä ja myöhemmin AYY:tä palvellut Campus-järjestelmä päästettiin ansaittuun lepoon ja tilalle luotiin kokonaan uusi asunnonhakujärjestelmä. Domo rakennettiin ketteriä ohjelmistokehityksen periaatteita noudattaen ilman sen suurempaa draamaa. Huomionarvoista on, että rakentamalla järjestelmä itse päästiin lopulta halvemmalla kuin mitä markkinoilta löytyvät valmiit ratkaisut olisivat kustantaneet parin vuoden käytön aikana.

Ainakin toimiston puolella ollaan oltu yleisen iloisia Domosta. Campus-järjestelmä oli perinteinen edellisen sukupolven järjestelmä, joka käytti vielä jokseenkin runsaasti ihmistä tekemään tietokoneen hommia. Domossa ärsyttävää aakkostamista on pyritty vähentämään ja ihmisille jää aikaa tehdä esimerkiksi asiakaspalvelua ja selvittää erikoistilanteita. Näin AYY:n asuntotoimiston väki saa käytettyä enemmän aikaa jäsenistä ja asukkaista huolehtimiseen, tietojärjestelmäbyrokratian sijaan. Toivottavasti tämä näkyy myös tiskin toisella puolella!

Palautekysely

Toimiston puolella Domoon ollaan tyytyväisiä, mutta halusimme selvittää mitä asunnonhakijat, asukkaat ja yleisesti oikeat ihmiset Domosta ajattelevat. Järjestimme tämän vuoksi sähköisen kyselyn Domon käyttäjäkokemuksista. Kysely tehtiin syyskuun alussa, jolloin moni oli jo päässyt käyttämään Domoa, saanut asuntotarjouksia, allekirjoittanut vuokrasopimuksia ja myös jo irtisanonut niitä. Saimme kyselyyn noin 500 vastausta, joka on jo varsin edustava otos Domon käyttäjistä ja jonka perusteella jotain johtopäätöksiä oli tehtävissä.

Kehuista voi mainita, että lähes puolet käyttäjistä arvioivat Domon parhaiden asunnonhakusivujen joukkoon. Tästä iso kiitos! 41 % vastaajista arvioi Domon olevan samalla tasolla muiden järjestelmien kanssa, loput 11 % vastaajista taas laittoivat Domon heikoimpien järjestelmien kategoriaan. Erityisesti kiitosta Domo sai ulkoasusta ja käytettävyydestä. Ominaisuuksia arvioitiin 1-5 asteikolla (1 – hirveä, 5 – erittäin hyvä). Sivuston ulkoasusta ja nopeudesta saatiin molemmista keskiarvoksi 4,1.

Heikoimmin Domo pärjäsi ohjeistuksen ja asuntojen esittelyn saralla. Asuntojen esittelystä keskiarvosana oli 3,32 ja ohjeiden selkeys asuntohakemuksen teossa 3,62. Tämän puolen kanssa onkin tarkoitus jatkaa. Tavoitteena olisi, että Domo ohjeistaisi ja neuvoisi hakemisessa ja kaikessa niin hyvin, että AYY.fi -sivuilta ei enää tarvitsisi erikseen käydä lukemassa monien sivujen pituisia sepustuksia ja seikkaperäisiä ohjeita hakemuksen tekemiseksi.

Kehitysehdotukset

Palautekyselyssä kysyttiin avoimia vastauksia siitä, miten Domoa pitäisi kehittää edelleen. Avoimissa vastauksissa toivottiin eniten selkeyttä omien hakemuksen tietojen katseluun. Nyt hakemukset ovat listassa allekkain ja niitä pitää availla yksitellen, että selviää mitä ihmettä oikein onkaan hakenut. Helppoutta ja nopeutta hakemuksien katseluun pyritäänkin lisäämään mahdollisimman nopeasti. Toinen suuri toive oli lisätä mahdollisuuksia arvioida hakemuksiensa edistymisnopeutta. Jos on jonossa sijalla 42, kuinka nopeasti asuntotarjous oikeasti voisi olla tulossa? Tällaisia arvioita ei ole perinteisesti ole oikein ollut mahdollista antaa, mutta tulevaisuudessa Domo hyvinkin voisi olla mahdollista opettaa laskemaan jotain likimääräisiä veikkauksia jonojen edistymisestä.

Monia kyselyssä nousseita kehitysehdotuksia ollaan myös jo paikattu ihan omaehtoisesti, sillä Domon kehitystä on jatkettu julkaisemisen jälkeen aktiivisesti tähän päivään jatkuvan palautteen perusteella. Esimerkiksi asuntotarjouksiin on lisätty heti kättelyssä mukaan paljon lisää tietoja tarjotusta asunnosta. Uusimpana kehitysaskeleena haluan nostaa erikseen esiin mahdollisuuden olla enää kertomatta sukupuolta asuntohakea tehdessään.

 

genderit

Soluasuntojen puolesta binääristä sukupuolisegregaatiota vielä joudutaan jonkin verran harrastamaan, mutta nyt sentään on joku kolmas vaihtoehto tarjottavissa hakijoille, joiden tilanne ei ole yhtä yksioikoinen tai jotka nyt muuten vain haluavat päästä varmasti sekasoluun.

Kiitoksia tässä vaiheessa kaikille, jotka käyttivät aikaansa kyselyyn vastaamiseen! Meillä on nyt monta hyvää ideaa, joilla kehittää Domoa yhä eteenpäin! Toivottavasti loputkin 50 % vastaajista saadaan siirtämään Domo parhaimpien asuntojärjestelmien kategoriaan, kunhan hiukan vielä askarrellaan.

Soluasumisesta #Kotioiskiva

sunnuntai, maaliskuu 22nd, 2015

Perjantain kämppäkarkelot olivat huikeat. Rakastan tätä yhteisöä, jossa parissa tunnissa lauta- ja tiilikasoista syntyy kehittyvällä taidolla, riemulla ja yhteisön voimalla lähes mitä tahansa – tällä kertaa opiskelija-asuntoja. Rakastan myös opiskelija-asuntoja niiden valtavan potentiaalin takia. Opiskelija-asuntoja eivät muiden asuntojen lailla säätele elämäntilanteeseen (=perheeseen) liittyvät sosiaaliset normit tai muun asuntorakentamisen tuottovaatimukset.

   Olen kandi- ja maisterivaiheen välivaiheessa haahuileva, järjestötoimintaa toistaiseksi päätoimisesti harrastava arkkitehtiopiskelija. Olen asunut kohta neljä vuotta yksin yhdessä muiden ihmisten kanssa. Se on ollut huikeaa, turhauttavaa, avartavaa, ahdistavaa ja jännittävää.

   Opiskelijat ovat luovia ja avoimia kehittämään ja uudistamaan, eivätkä häkelly jos törmäävät tilaan, joka ei ole suorakulmainen ja valkea, mutta eivät toisaalta näe suorakulmaista valkoista tilaa rajoitteena. Hassut suunnitteluratkaisut kääntyvät hetkessä palvelemaan jotain käytännön tarkoitusta, ja tyhjät kulmat täyttyvät hähmäisinä iltoina mukaan tarttuneista liikennemerkeistä.

   Into vaatii veronsa. Kun käyttää päivänsä kehittyen ja kehittäen, tulee usein kotiin siinä tilassa että jaksaa enää korkeintaan katsoa Netflixiä. Koti on pyhä, koti on rentoutumista varten. On suhteellisen helppoa kasata laudoista mökki hyvässä tiimissä. On valtavan raskasta kasata hyvä tiimi lautakasan ympärille. Paikassa, joka on varattu levolle, purkautumiselle ja latautumiselle, se on usein ylivoimaista. Kotia jaksaa harvoin enää kehittää.

   Muutin ensimmäisen kerran soluun toisena opiskeluvuotenani syksyllä 2012. En olisi halunnut muuttaa pois valoisasta kaverikämpästä Merihaassa, mutta kämppisteni asumisaika päättyi. Tulin katsomaan kallista, vinokulmaista, 11 hengen solussa sijaitsevaa kämppää Jämeräntaival 1:ssä epäluuloisena. Kun kävelin olkkarin läpi tulevaa huonettani kohti, tulevat solutoverini tervehtivät minua jotakuinkin sanoin “Moi, ootko sä se Saana? Stalkattiin sut facebookista. Me ei tunneta tota jonka huoneeseen muutat, mutta tervetuloa”. Innostuin. Muutin. C-rapun kellarista tuli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen oikea koti sitten lapsuudenkotini.

   Kuten perhettä, solukämppiksiään ei voi yleensä valita. Siinäkin on valtavasti potentiaalia – joutuu porukkaan satunnaisten ihmisten kanssa, joihin ei välttämättä koskaan muuten tutustuisi. Jos on avoin, hyvällä tuurilla voi tutustua huikeisiin tyyppeihin. Yleensä potentiaali jää realisoitumatta, ja kämppikset jäävät hyvänpäiväntutuiksi, joiden erilaiset elämäntavat ärsyttävät kun ne näkyvät omassa arjessa. Solut eivät ole muotia, eivätkä ne mene oikein kaupaksi. AYY on joutunut tämän kevään aikana avaamaan solujonoa, koska asukkaita ei ole löytynyt, vaikka asunnoista on pääkaupunkiseudulla jatkuva pula.

   Cellari tuli elämääni jotakuinkin täydelliseen aikaan. Olin juureton, mutta jo hiukan itsenäistynyt, juuri eronnut parisuhteesta, ja odotin seikkailuja. Hämmentävästi ne alkoivat olohuoneesta, ja kodin tekivät ne ihmiset, jotka jakoivat sen kanssani. Seikkailu ei ollut niinkään se, mitä tapahtui, vaikka ajalle mahtuu monia huikeita muistoja, vaan se, että niiden ihmisten ansiosta pääsin tutustumaan itseeni syvemmin kuin ikinä aikaisemmin. Asukkaat olivat luonteiltaan, rooleiltaan, kiinnostuksenkohteiltaan, opiskelualoiltaan ja taustoiltaan kaikki täysin erilaisia keskenään, ja heidän kanssaan vietetyt illat ja käydyt keskustelut paljastivat asioita, joita ei koskaan aiemmin ollut tullut ajatelleeksi. Kaikissa asioissa oli joku, jonka puoleen kääntyä. Uudet asukkaat pääsivät halutessaan heti mukaan porukkaan. Jos joku otti päähän, se sanottiin ääneen, käytiin läpi ja siirryttiin eteenpäin.

   Ison asuinyhteisön sosiaalinen dynamiikka on ainutlaatuinen. Kaikki ovat kotonaan vapaalla, omina itsenään, eikä heitä sido yhteen mikään muu kuin se, että he ovat päätyneet saman katon alle asumaan. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tai vastuuta miellyttää toista, ja halutessaan voi vetäytyä huoneeseensa omaan rauhaan. Palaute on suoraa ja välitöntä, kun joku tökkii, mutta isossa porukassa on yleensä kuitenkin niin hauskaa, että kämppisten seuraan haluaa aina palata.

   Cellari tyhjennettiin vuosi sitten remontin alta, ja sen asukkaat levisivät ympäri pääkaupunkiseutua ja maailmaa. Heihin törmää koululla ja Facebookissa, eikä tavatessa tunnu, että mikään olisi muuttunut. Satunnaisten illanviettojen tunnelma on juuri sitä, mitä se oli aikaisemmin, jos hiukan haikea. Aina harmittaa, ettei nähdä useammin.

   Opiskelija-asuminen on luonteeltaan väliaikaista. Siirtymävaihe on uhka ja mahdollisuus – siihen on helppo tyytyä, koska se kuitenkin jossain vaiheessa päättyy, mutta toisaalta väliaikaisuus tuo joustavuutta ja mahdollisuutta kokeiluihin, joita ei ole tarkoitettukaan pysyväksi. Kun tietää, että kämppissuhde vääjäämättä päättyy, ei ehkä ole niin suuria paineita sosiaalisissa suhteissa. Seinän voi maalata kirkkaalla värillä ilman, että tarvitsee pelätä kyllästymistä. Vuoden kokeilu, jolla ei ole toivottua tulosta, ei ole vienyt kovin isoa palaa elämästä, ja on varmasti opettanut jotain. Vuoden kokeilu, joka onnistuu ylittämään odotukset, voi vaikuttaa koko loppuelämään.

   Otaniemessä on helppo päätyä uskomaan, että voi tehdä mitä tahansa, kunhan vain tahtoo ja yrittää riittävästi. Yhteisöllisen solun luominen tyhjästä on ollut projekti, johon on kerta toisensa jälkeen joutunut pettymään. Olen tutustunut muutamiin cellarin jälkeisiin kämppiksiini, ja heidän kanssaan on ollut hauskaa jutella, katsella telkkaria tai pelata lautapelejä. Olen sisustanut asuntomme varsin mukavaksi, mutta kotia en ole siitä onnistunut tekemään itselleni enkä ilmeisesti muillekaan. Yritys on jäänyt kriittisellä tavalla vajaaksi – en ole jaksanut järjestää yhteistä illanviettoa. Kutsua porukkaa kokoon. On ihan sama, onko solun yhteistila kiva, jos sinne tullaan olemaan yksin tai omien kavereiden kanssa. Ei ole oikeastaan mitään hyvää syytä, miksen ole saanut kirjoitettua lappua seinälle, että tavataan sunnuntaina, tehdään ruokaa ja katsotaan joku leffa. Kiire on tekosyy. Se tuntuu jotenkin raskaalta. Pelottaa, ettei kukaan tule, ja jos he tulevat, ettei kukaan puhu.

   Kandidaatintyössäni tutkin yhteisöllisyyden muodostumista soluissa suhteessa tilasuunnitteluun ja ulkoisiin puitteisiin. Vaikuttavia tekijöitä löytyi useita, kuten epämiellyttävät olosuhteet (pimeys, kylmyys, tyhjyys, epäkodikkuus, sotkuisuus) ja yksityisyyden kaipuu. Vastausten valtavirta oli yksimielinen: asukkaat kaipaavat soluihinsa yhteisöllisyyttä, ja ne, joiden kotona sitä on, viihtyvät soluissaan ylivoimaisesti parhaiten. Yhteisöllisyyden puute johtuu lähes kaikkien mielestä siitä, etteivät asukkaat ole olleet aktiivisia yhteisön kokoamiseksi.

   Joskus projekti onnistuu. On ollut huikeaa katsella, miten muutama solu talossa on herännyt henkiin. Rohkaisen kaikkia ottamaan kontaktia kämppiksiinsä, ja katsomaan mitä syntyy. Oma aikani soluasujana on kuitenkin päättymässä. Olen valtavan innoissani muuttamassa yhteen paremman puoliskoni kanssa, vailla pienintäkään epäilystä siitä, ettei yhteisasumisesta tule eeppistä, ja pelkäämättä lainkaan sitä, miten valtavat odotukset voivat koetella suhdetta, jos ne jäävät joltain osin täyttymättä. Pääsen kehittämään kotiani ja elämääni loistavassa tiimissä. Poikaystävällä ei ole ihan yhtä hoppu päästä muuttamaan – epävarmuutta kuulemma kuitenkin hälvensi, kun vastasin myöntävästi kysymykseen siitä, voisinko kuvitella joskus tulevaisuudessa asuvani hänen kanssaan jonkinlaisessa asuinyhteisössä.

   Soluasuminen on jotain sellasta, mikä jokaisen tulisi elämässään kokea. Mikään ei auta tutustumaan itseensä niin kuin eläminen yhdessä vieraiden ihmisten kanssa. Ja mikään vedä vertoja sille, kun löytää juuri oikean yhteisön.

Linnanisäntä, mikä se on?

perjantai, maaliskuu 14th, 2014

Tiesitkö, että kaikissa AYY:n omistamissa Teekkarikylän ja suurimmassa osassa Helsingin asuinrakennuksissa toimii linnanisäntä? Entä tunnetko oman linnanisäntäsi? Tuttavallisemmin linnanisännät tunnetaan “linniksinä”, jotka availevat ovia itsensä ulos lukinneille opiskelijoille ja puuttuvat asukkaita häiritsevään möykkäämiseen. Monille asukkaille oma linnanisäntä jääkin vain talon ilmoitustaululta löytyväksi yhteystietolappuseksi tällaisten tapausten varalta, mutta todellisuudessa nuo palvelut muodostavat vain pienen osan linniksen arjesta. Kuka se semmoinen linnanisäntä siis on, ja mitä se oikein tekee?

AYY ei ole turhaan päätynyt ylläpitämään linnisjärjestelmää, sillä näillä asukkaiden ja ylioppilaskunnan välisillä yhteyshenkilöillä on tärkeä merkitys AYY:n opiskelija-asumiselle. Linnanisännät valvovat talonsa asukkaiden etuja, pitävät yllä järjestystä ja huolehtivat rakennuksen kunnosta – toisin sanoen he tekevät asumisesta mukavampaa ja helpompaa, sekä joskus jopa turvallisempaa. Ylioppilaskunnan kannalta linnanisäntien tärkein tehtävä ovat kuukausittain tehtävät talokierrokset, joissa tarkastetaan ja raportoidaan kiinteistön vioista ja puutteista sekä AYY:lle että talon huoltoyhtiölle. Näin taloon saadaan pieniä huoltotoimenpiteitä talon kunnon ylläpitämiseksi, ja mikä tärkeämpää, estetään suurempien ongelmien kehittyminen heti alkuunsa. Talokierroksillaan linnanisäntä myös huolehtii paloturvallisuudesta ja voi merkitä luvattoman palokuorman siirrettäväksi pois esimerkiksi rappukäytävistä.

Innokas linnanisäntä voi tarjota huolehtimalleen talolle myös paljon muuta. Monilla taloilla on esimerkiksi omat Facebook-ryhmänsä helpottamaan taloyhteisön välistä viestintää. Oma-aloitteisuudelle on myös mahdollisuus, sillä jokaisella talolla on omakohtainen vuosittainen budjetti erilaisten projektien toteuttamiseksi. Talon asukkaat voivat esimerkiksi järjestää yhdessä talkoot, grillibileet tai hankkia jotain yhteistä talon tiloihin. Talokohtaisen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja organisoinnissa linniksellä voi olla apuna talon asukkaista koostuva asukasneuvosto, johon voivat hakea kaikki talossa asuvat vähintään 18-vuotiaat. Kaikissa taloissa ei tänä vuonna asukasneuvostoa ole, mutta voit olla myös suoraan yhteydessä linnikseesi jos keksit hyvän idean tapahtumalle tai projektille. Linnis varmasti ottaa kaikki ehdotukset ilolla vastaan ja arvostaa myös apuasi ideoiden toteutuksessa.

Linniksenä toimiminen tuo arkeen mukavasti lisäväriä eikä useampi toimikausikaan ole mahdottomuus, mikäli intoa ja aikaa riittää. Tämän vuoden linniksistä kokeneimmalla onkin menossa jo kuudes vuosi talonsa linniksenä. Mutta miksi joku haluaa toimia linniksenä, kun kyse on vain muiden hyväksi toimimisesta ilman suurta glooriaa? Kysymys sisälsikin vastauksen jo itseensä. Linniksen toimessa parhaat muistot jäävät niistä hetkistä, kun omalla toiminnallaan voi tuottaa toiselle hyvän mielen. Rappukäytävästä kotiin päästetyn asukkaan sanoma “Kiitos!” saa linniksen päivään positiivista nostetta, ja yhteisestä viihtyvyydestä huolehtiminen tuo aina hyvän mielen. Linniksen arjessa pääsee joskus myös todistamaan elämän koomisia hetkiä ja esimerkiksi vapauttamaan oravan tai pikkulinnun, joka on eksynyt talon sisäpuolelle.

Tänä vuonna Teekkarikylässä palattiin sen alkuvuosikymmenten toimintamalliin, kun Kyläsenaatti muodostettiin talojen linnanisännistä. Kyläsenaatissa eri talojen linnikset lyövät voimansa yhteen kehittääkseen asumisviihtyvyyttä koko Teekkarikylän tasolla. Tämän lisäksi senaattitoiminta tarjoaa linnikselle yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja kanssatoimijoita, joiden kanssa viettää kokemuksien täyteinen vuosi kylää ja sen asukkaita palvellen. Asumisviihtyvyyden lisäksi Kyläsenaatti vastaa myös Teekkarikylän vuosikymmenten perinteiden ylläpidosta, kuten Wappuriehan julistuksesta ja Kukanpäivän viestistä.

Linnanisäntä on siis jokaisen AYY:n talossa asuvan yhdysside oman asuinrakennuksen sekä koko ylioppilaskunnan asumisen kehittämiseen. Teekkarikylässä asuville linnis on myös lähin yhteys Kyläsenaattiin ja koko kylän viihtyvyyden parantamiseen. On hyvä muistaa, että ylioppilaskunnan jäseninä me kaikki olemme AYY:n talojen omistajia sekä asumisen vaikuttajia, ja linnanisännät ovat olemassa juuri kaikkien yhteisen hyvän ajamisen helpottamiseksi.

 

Terveisin,

Kyläsenaatti 2014

Käykö AYY:n hallituksen jäsenen homma työstä?

torstai, lokakuu 17th, 2013

Kun aloitin keväällä AYY:n hallituksen jäsenenä, minua neuvottiin tarkastelemaan ajankäyttöäni yhden kuukauden ajan. Sen tehtyäni innostuinkin pitämään kirjaa koko vuoden ajalta. Nyt kun ura hallituksessa alkaa kääntyä loppua kohden ja uusia innokkaita tekijöitä alkaa ilmestyä kysymyksineen, on hyvä kun voin esittää dataa aiheesta.

Työajan olen jakanut seitsemään osa-alueeseen oman harkintani mukaan. Tapaaminen, kokoontuminen ja kokous ovat ehkä hankalimmat erottaa. Tapaamiset ovat yksittäisiä alle 5 ihmisen kokoontumisia, kun taas kokoontumiset voivat olla esim. viikoittain toistuvia ja sisältää useita henkilöitä. Kokoukset ovat virallisia kokoontumisia, joista pidetään pöytäkirjaa ja joissa tehdään päätökset. EdusBlogi Käykö AYYtuksen alle olen laittanut myös tapahtumien järjestelyt, suunnittelut ja jälkityöt.

Lisäksi olen joka päivä kirjoitellut kyseisen päivän muutamat suurimmat aiheet, joihin työaika on pääasiassa kulunut. Viikottaiset työtuntini vaihtelevat välillä 38–49. Tänä vuonna aikaa on kulunut koko hallituksen yhteisten asioiden lisäksi sääntöuudistuksiin, asukasdemokratiaan, ja kaavojen tutkimiseen. Ohessa on piirakka duuniajan jakautumisesta eri osioihin.

Tarkoituksenani ei ole pelotella suurilla työmäärillä. Päinvastoin voin todeta nyt taaksepäin katsoessani, että aika on kulunut lentäen, sillä työ on ollut vaihtelevaa, monipuolista, haasteellista ja huisinhauskaa.

Syysterveisin,

Jani Laamanen, AYY:n asumisasioista vastaava hallituksen jäsen

53. versio toden sanoo – Uudet asumisen säännöt voimaan kesäkuun alussa

maanantai, toukokuu 27th, 2013

Kesäkuussa laskeutuvat asumisen uudet säännöt ilostuttamaan kaikkien AYY:n asukkaiden ja jäsenien elämää. Asumissektori on huhkinut koko kevään ajan valmistellen asumista ohjaavien sääntöjen päivittämistä ja tiistaina 14.5. AYY:n edustajisto lopullisesti päätti hyväksyä työn tuloksen uudeksi AYY:n asumisen ohjesäännöksi.

 

Sääntöjen päivittämiseen osallistui ennätyksellinen määrä työntekijöitä, vapaaehtoisia, edaattoreita ja toimikuntia. Asuntotoimikunta kokousti ja workshoppasi säännöistä useasti. Asumissektori ja asuntotoimiston työntekijät kartoittivat taustoja ja hallituksen jäsen Jass0 ”Jani” Laamanen juoksi edustajistossa useammassakin lähetekeskustelussa. Asumisen yhteistyöelinkin pääsi lausumaan säännöistä ja viimeiset muutosehdotukset ennen edarin kokousta saatiin kokousta edeltävän vuorokauden aikana. Yhteensä säännöistä ja pistelaskuohjeista syntyi työversioita kevään aikana 52 kappaletta, joten jonkin verran näiden kanssa on joku jumpannut.

 

14.5. edustajiston kokouksen jälkeen säännöt kuitenkin olivat valmiit ja hyvät. Asumisen säännöt ovat sen verran raskas dokumentti, että niistä päätetään edustajistossa kahden kolmasosan enemmistöllä. Nyt hyväksytyt säännöt nauttivat siis pakosti varsin merkittävissä määrin edustajiston suosiosta.

 

Yksi tärkeimpiä johtotähtiä sääntöjä päivitettäessä on ollut niiden virtaviivaistaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. Asumisen säännöt ovat olleet kauniisti sanoen jokseenkin monipuolinen kokoelma ehtoja ja poikkeuksia, joiden tulkitseminen on vaatinut antaumuksellista omistautumista. Yksinkertaistaminen on varsinkin pistelaskuohjeiden suhteen kuitenkin onnistunut mukavasti. Tärkeää on sekin, että päivitettyihin sääntöihin on onnistuttu sisällyttämään paljon vuonna 2012 päätetyn AYY:n asumisen linjapaperin edellyttämiä muutoksia.

 

Tällä hetkellä asuntotoimistossa huhkitaan uusien sääntöjen opettelemisen kanssa ja asumissektori taas laatii täydellä höyryllä ohjeita ja ohjeistuksia. Viestintään on tarkoitus panostaa nyt kunnolla ja luvassa on hienoja infograafeja ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla säännöistä saa selvää toivottavasti myös joku asumissektorin ulkopuolinen henkilö. Uusia sääntöjä voi mennä ihmettelemään jo osoitteessa: http://ayy.fi/blog/2013/05/16/ayyn-asumisen-ohjesaanto-muuttuu-1-kesakuuta-2013/

 

Kiitoksia kaikille sääntöjen päivittämiseen osallistuneille: asuntotoimikunnalle valmistelutyöstä, asumisen yhteistyöelimelle kommenteista, edustajille selkeiden suuntaviivojen antamisesta ja asuntotoimistolle sääntöjen konkreettisista vaikutuksista muistuttamisesta!

 

Seuraavaksi sitten asuntoloiden hallinto-ohjesäännön kimppuun!

-Asumissektori

Terveisiä Lämppäriltä: Marraskuu – asukastominnan kuukausi!

maanantai, marraskuu 19th, 2012

Marraskuu, eli asukastoiminnan kuukausi! Talokokoukset työllistävät meidän sektoria tämän kuukauden aikana ehkä eniten kaikista asioista. Kuluvan vuoden paketointi ei ole vielä niiiin akuutisti käynnissä ja tulevan vuoden suunnitteluakin voi vielä tehdä siinä kaiken muun ohessa. Talokokouksista on kuitenkin pidettävä huolta juuri nyt.

 

AYY:n asuntoloiden hallinto-ohjesäännön mukaan jokaisessa AYY:n omistamassa kiinteistössä on pidettävä vuosittain asukkaiden talokokous marraskuun aikana. Joissain kiinteistöissä tämä tapahtuu melko automaattisesti, toisissa taas ei. Asiaan vaikuttaa se, onko talossa jo valmiiksi touhukas ja aktiivinen ANE (asukasneuvosto) ja/tai linnanisäntä, vai eikö ole yhtään mitään. Koska AYY:n asukkaat vaihtuvat kohtuullisen tiheään, niin välillä käy niinkin, että jostain talosta vain sattuvat muuttamaan kaikki aktiivit ulos ja asukastoiminta hyytyy vähän varkain.

 

Näissä tapauksissa asumissektorin on käärittävä hihat ja juostava itse ympäriinsä talokokouskutsujen kanssa. Aika monen asukkaan postiluukku onkin kolahtanut edellisen viikon aikana. Itse kokoukset seuraavat sitten tällä ja seuraavalla viikolla. Tarkoituksena on elvyttää asukastoiminta kaikissa sellaisissakin kiinteistöissä, jossa vanhat aktiivit ovat muuttaneet pois tai asukastoiminta on muuten jotenkin päässyt hiipumaan olemattomiin.

 

Tällaisen konkretian vastapainoksi painitaan myös tulevan vuoden talousarvioiden parissa. Missä korjataan, missä remontoidaan, missä maalataan parvekkeita. Missä kaukolämmön hinta nousee (vihje: kaikkialla), missä taas saadaan säästöjä uudelleen kilpailutettujen sopimuksien ansiosta.

 

On kyse siis vuokrankorotuksista. Jossain vuokra näyttäisi nousevan vähän enemmän kuin muualla, mutta niitä lukuja katsotaan sitten tarkemmin ASY:n (asumisen yhteistyöelin) kokouksessa. ASY:yn kuuluvat kaikki asukasneuvostojen puheenjohtajat, linnanisännät ja Kyläsenaatti kokonaisuudessaan. ASY käyttää asukkaiden ääntä ja saa lausua mielipiteensä vuokrankorotuksista ja asumisen isoista linjoista AYY:lle. ASY:n kanssa tavataankin jo tällä viikolla, näissä jännittävissä merkeissä.

 

Kuluneen viikon erikoisimmasta episodista saa kiittää Espoon rakennusvalvontavirastoa, joka on hävittänyt Otaniemestä kourallisen AYY:n asuntoja. Asumissektori osallistuu etsintöihin AYY:n kiinteistöpuolen kanssa, jos kadonneet asunnot saataisiin löytymään jostain virkamiehen pöytälaatikosta. Asukkaat itse kuitenkin tuntuvat onneksi olevan kohtuullisen hyvässä kunnossa ja raportoivat asuntonsa olevan vielä olemassa.

 

Ensi viikolla voidaan hyvinkin tavata talokokouksessa juuri sinun kanssasi, jos satut asumaan jossain Helsingin puolen kiinteistöissä. Nähdään sitten!

 

Terveisin,

asumissektorin Jaakko ja Lauri

Terveisiä lämppäriltä: Asumissektori

perjantai, syyskuu 14th, 2012

Syksy on jännittävää aikaa asumissektorille. Uudet opiskelijat rantautuvat myös meidän tontillemme vauhdikkaasti. Kaikki tuntuvat tarvitsevan asunnon syksyllä, tulivat he sitten Vantaalta, Kuopiosta tai Kuala Lumpurista. Asuntotoimistossa on puskettu pitkää päivää ennen syyskuun alkua, jotta tie AYY:n asuntoihin olisi mahdollisimman sileä sitten muuttopäivänä. Maanantaina 3.9. asuntotoimistossa oli tupa täynnä ja uusia asukkaita saatiin heitettyä sisään lähes 250 kappaletta yhden päivän aikana. Mittakaavaa voi hakea siitä, että tavallisempana viikkona asuntotoimistossa käy kokonaisuudessaan ehkä 150 asiakasta koko viikon aikana.

 

Keskustoimistolla eli Lämppärillä asumissektori on keskittynyt rakentamaan perustuksia AYY:n asumistoiminnan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä. Tarkoituksena on saada tämän vuoden puolella aikaan asumisen linjapaperi, jossa määriteltäisiin AYY:n asumistoiminnan suuria suuntia pitkälle tulevaisuuteen. Linjapaperissa vastataan esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin, kuin paljonko asuntoja halutaan, missä niiden halutaan sijaitsevan ja kuka niissä asunnoissa saa asua ja kuinka kauan. Lauri on flunssasta huolimatta kamppaillut linjapaperin kanssa ja koittanut saada aikaan sellaisen esityksen, jonka pohjalta arvokeskustelun käyminen olisi mahdollisimman helppoa.

 

Toisella puolella pöytää on keskitytty arkisempiin asioihin. Jaakko on flunssasta huolimatta pistänyt AYY.fi -sivujen asumiseen liittyvän puolen kokonaan uusiksi. Sivujen rakenne revittiin alas ja homma on aloitettu jokseenkin puhtaalta pöydältä. Alustavasti valmista tuli, mutta sivujen kääntäminen on vielä kesken. Tämän takia varsinkin ruotsinkieliset sivut voivat olla vielä jokseenkin levällään. Kyllä nekin sieltä ihan kohta tulevat, jaksakaa hetki.

 

Jos (lue: kun) jotkut AYY:n asumiseen liittyvät linkit eivät toimi, niin se siis johtuu edellisestä. Asumissektori ottaa ilolla vastaan tiedon kaikista löytyneistä rikkinäisistä linkeistä. Yleisempikin palaute uusista sivuista on varsin tervetullutta. Entiset sivut koettiin ehkä hiukan epäselviksi, hankaliksi ja ihan saakelin sokkeloisiksi. Uusilla sivuilla tiedon pitäisi ainakin olla löydettävissä, vaikka esteettisesti virtaviivaisin esitys sivut eivät ehkä vieläkään ole.

 

Asumissektorin ilona ja pelastuksena on tänä syksynä ollut myös uusi tuttavuus AYY:n organisaatiossa: hätämajoituskoordinaattori. Vera on palkattu Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä auttamaan kaikkia asunnottomia opiskelijoita asunnon etsimisessä. Veran käsialaa on asumisen sivuilla oleva kulmakuntien laajin asunnonhakuopas. Vera on myös hoitanut AYY:n järjestämän hätämajoituksen käytännön pyörittämistä. AYY:n näkökulmasta meidän opiskelijoiden asumistilanne ei selvästikään ole ollut yhtä katastrofaalinen, kuin edellisinä vuosina. Toivottavasti emme ole ainakaan täysin väärässä tämän suhteen.

 

Aloitetuista projekteista voisi mainita kaikkiin AYY:n Helsingin asuntokohteisiin laadittavat yhteiset järjestyssäännöt ja AYY:n asukasinfopaketin. Asukasinfopaketista tulee hieno ja näyttävä ja siihen on ladattu järkyttävästi kaikkea tarpeellista ja hyödyllistä tietoa kenelle tahansa AYY:n asukkaalle. Tarkkailkaa siis postiluukkujanne. Kunhan nyt flunssasta selviämme, niin asukasinfopaketin kimppuun käydään entistä tarmokkaammin.

 

 

Pöytä on jokseenkin täynnä myös meillä, mutta terveisiä kerkiää aina lähettää. Kaikille jäsenille ja asukkaille, terveisin

Lauri, Jaakko, Vera ja asuntotoimiston väki.

 

P.S.

Tietoisku! Muuttopäivä on aina ensimmäinen arkipäivä vuokrasopimuksen alkamisesta tai päättymisestä. Eli jos vuokrasopimus päättyy perjantaina, kamat tarvitsee kantaa ulos maanantaina. Samoin jos vuokrasopimus alkaa sunnuntaina, asuntoon pääsee muuttamaan lain mukaan vasta maanantaina klo 12:00 jälkeen.