Kulttuuri on taidetta, elämyksiä ja ainutkertaisia kokemuksia

07.12.2018, ottobergius

Tervetuloa Espooseen artsilaiset ja pian myös kauppakorkeakoulun maisteri- ja jatko-opiskelijat.

Ryhmänne tulee varmasti sopeutumaan hyvin monikulttuuriseen kaupunkiimme. Espoossa voi kuulla jo nyt puhuttavan kaikkiaan 122 eri kieltä, ja runsaan kymmenen vuoden kuluttua joka kolmas vastaantulija puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Meidän onkin jatkuvasti opiskeltava asukkaidemme ja asiakkaidemme tarpeita sekä kehitettävä palveluita monimuotoisuutta ja tulevaisuutta ajatellen. Espoolla on pitkät perinteet kumppanuuksien kautta toteutettaviin palveluihin. Yhteistyön ja kumppaneiden kanssa toteutetaan myös iso osa kaupungin kulttuuripalveluista.

KulttuuriEspoo 2030 on kaupunginvaltuuston hyväksymä ohjelma, jossa linjataan kaupungin tekemistä ja tavoitteita kulttuurin ja taiteen kautta. Ohjelman visio: ”Vuonna 2030 Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa. Eri sektoreiden välinen yhteistyö toimii ja kaupunki menestyy kokeilevalla ja uteliaalla asenteella. Kulttuuri ja taide ovat läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä”.

Meille kulttuuri on taidetta, elämyksiä ja ainutkertaisia kokemuksia. Se on yhdessä oppimista, vaikeiden asioiden käsittelyä ja historiaa. Haluamme edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta kaikille asukkaille, sillä uskomme, että kulttuuri lisää hyvinvointia ja luo turvallisuutta sekä edistää yhteisöllisyyttä. Kulttuurin ja taiteen tulee olla läsnä niin arjessa kuin juhlassakin.

AYY:n uudet poliittiset linjaukset antavat kuvan aktiivisesta, rohkeasta ja älykkäästä toimijasta. Otaniemessä tarvitaankin energistä paikallista otetta alueen elävöittämiseksi, ja sen uuden identiteetin kehittämiseksi. Uskon, että AYY ja sen jäsenet voisivat myös tuoda oman tärkeän lisän espoolaiseen kaupunkikulttuuriin laajemminkin. Mitä jos yhdessä kehittäisimme yliopistokaupunki Espoota ja meidän kaikkien tulevaisuutta?

Espoo on paljon muutakin kuin Otaniemi. Se koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, jotka kaikki ovat keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisia. Tunnetuin on varmasti Otaniemen vieressä oleva Tapiola, mutta myös Leppävaaraan, Espoonlahteen, Matinkylään ja Espoon keskukseen kannattaa uskaltautua vierailemaan. Kaikilla keskuksilla on oma identiteetti ja niiden jatkuva kehittäminen tapahtuu yhdessä asukkaiden kanssa.

Sukeltakaa rohkeasti Espooseen ja käykää tutustumassa Karakallion ulkotaidealueeseen tai Ison Omenan monipuoliseen kirjastoon ja palvelutoriin. Tai menkää Sellosaliin kuuntelemaan poppia. Kun kesä tulee, hypätkää saaristoveneeseen ja käykää upouudessa Pentalan saaristomuseossa tutustumassa luontoon, lampaisiin ja saaristoelämään.

Olkaa kuin kotonanne ja kotiutukaa Espoossa.

 

Susanna Tommila

Kulttuurijohtaja, Espoon kaupunki

Making it rain in Vaisala

04.12.2018, ottobergius

“Are you our rainmaker for the upcoming summer, literally?” was the humorous question that drew me in last spring. The task was to analyze, prototype, and test different methods in order to create a proposal for rain measurement reference. At the university, I was fascinated by the cloud physics course, and this was the perfect Giant Leap -project to develop even deeper understanding of the topic.

Having a background in meteorology gave me a strong basis on cloud formation theory, rain and its measurement. However, the practical setup construction created a new aspect to the topic. The project challenged me to think beyond the limits of meteorology and to utilize my technology-related skills and even my personal life experience. This project pointed out that know-how of different fields can lead to surprising outcomes.

In the picture above, you can see one of my highlights in Vaisala. After the Giant Leap summer I continued to work as Master’s thesis worker in Vaisala and constructed the rain generator with the help of an automation expert. The power of cooperation is clearly present in different projects in Vaisala. The community has a tremendous set of people with different backgrounds. In Vaisala’s interdisciplinary environment, I can learn something new every day.  And that’s not all – from time to time there are possibilities to visit our customers and learn their needs for the future.

Climate change and climate change adaptation are the key factors to be acknowledged when planning business for future. Since climate change and the atmosphere are themes that impact everyone globally, Vaisala is part of different international instrumentation projects. Vaisala’s solutions help tackle some of the most crucial issues our time – topics that are very important to me personally as well – and enable companies and decision makers to make better-informed decisions based on reliable measurement data.

The Giant Leap -project itself felt really meaningful for me, because the need for artificial rain to test, maintain and develop rain measurement instrumentation was evidenced especially during this summer – the driest summer in decades. So I literally became the rainmaker for the summer! All in all, it has been a pleasure to work with a meaningful Giant Leap project and develop it even further with a growing research network.

Milla Friman, Vaisala Giant Leaper 2018

Giant Leap is Vaisala’s internship program for students in a university or polytechnic. We’ll hire up to 20 students for a period of three months over the summer to our head office in Vantaa Finland and our US head office in Louisville, Colorado. As a Giant Leap intern, you’ll work either individually, in pairs or together with experienced Vaisala employees on real-life projects that have genuine business relevance.

 

Challenging but also rewarding, the program is designed for students with a variety of skills, qualities and educational backgrounds. To us, motivation and intellectual curiosity are more important than specific achievements or your line of studies. We don’t expect you to have all the answers but we hope you have lots of questions. Application period for Giant Leap 2019 is from January 10th until February 10th. Come as you are, as long as you are curious!

 

Tuition fees in Finland: My personal story

29.11.2018, rosavaisanen

Author: Kamil Marwat, Master student at Aalto University

I finished my bachelor studies in 2016 and thus my hunt for master’s degree begun. After going through several programs and universities, the master’s program at Aalto University had caught my attention the most. Finland’s excellent education reputation, her much celebrated boom in IT field and the job opportunities, Aalto University ranking — it’s one way to know, when you know nothing about a university, were all the right indicators to persuade me to choose Finland as my destination for not only next two years, but a place I would be able to call home.

I did not allow the cold, the dark and the loneliness that Finland is otherwise known for come in my way. It was an exciting idea to go to a completely new place which offers one such complete new experience.

It was year 2017 —  the unlucky year when Finland had just introduced the fee for the first time for all non-EU international students, when I began my master’s studies. The concept of paying tuition fee was not new to me, even though it was a huge responsibility and a risk to be taken in the hope of better future and thus I assumed it to be a step in the right direction of my professional career development.

It is important to note that the developing countries have purchasing power of almost 3 ratio 1, meaning one can buy as a much as 3 times in my home country with the same currency in that of Finland. So despite all the enthusiasm, it was a huge amount of money that I needed to arrange. I did not only have to arrange the tuition fee, but the amount needed for my student visa approval for one year.

As I was a recipient of 50% fee waiver scholarship — scholarship? I often wonder! No fees are now called scholarships to make us feel better, but truth be told, it does not. It does not help when you know no one pays tuition fee other than you, even those who came to Finland for master studies just a year ago from the very same country. I feel like it’s just a tool to force me into completing master’s degree in 2 years and still be thankful. I had to arrange 14 220 euros for just one year, excluding the amount it takes to pay the embassy for visa processing, buying private health insurance and other costs incurred during this process.

I as a student, who just graduated with bachelor’s degree, only had my parents to look up to and my relatives to borrow loan from. Not everyone is rich enough to have this huge amount at their disposal. My parents worked their lifetime to build a house that we, me and my siblings, would eventually inherit. It was my only and last resource to pay for my tuition fee. Real estate property requires time to be sold, and I was running out of time, so for now I turned to relatives to borrow loan form with a promise to return this amount soon as our house is sold.

As I began my studies, and met more and more people, I realized how expensive it is for me to study in Finland. I did not have as much freedom to choose a course outside my study plan. Failure was not an option. I couldn’t afford taking ECTs less than 60 in the first year, less than 30 ECTs in a semester and less than 15 ECTs in one period. I had to do it at all cost, and so did I. And thus it happened at the cost of my social, mental and physical well-being. From being happy and excited, socializing and attending events during the orientation week, to restricting myself to lecture hall, the study hub and my room only. It all happened during a span of few weeks only. Having paid so much tuition fee, I felt like betraying my parents for not giving full time — all of my time, to my studies only. It was a huge responsibility. Did my friends feel as much pressure? I do not think so. With each passing month, the feeling of regret for putting so much at stake started to grow inside me.

Finland was always in the news for having an ideal education model, where students are not pressurized and yet still outperform others. It was a role model the world was to follow and learn from. Where competition was discouraged, and collaboration was encouraged. But sadly enough, my experience has been on the contrary. I was put in a tough competition against time for my money. Learning lost a meaning for me, it was all about numbers. I needed to get the right numbers on the right time in the right order.

Unsatisfied with myself, not able to find summer job, I had to fly back to my home country during my first year. It wasn’t a choice that I made happily, but forced into. Who wouldn’t want to gain experience and earn during summer, and that too in Finland? With much of what I experienced, I wasn’t sure whether it is even worth to continue my studies and pay the tuition fee for the next year.

Having set the deadline for us i.e. July 2019, I am not even sure whether I am even wanted in this country. How can I find time, as well as the motivation, to learn the Finnish language in such conditions, which in turn reduces my chances to integrate, when I will have to leave in case I don’t find a job before I graduate? And graduate I must by July 2019.

Finland does no longer seem to be a choice one could strongly enough recommend to prospective students from non-EU. But we must work together, and there is still time to change that.

Työnhaun 1-0-1 vol 2.– Näin onnistut haastattelussa!

23.11.2018, heikkiisotalo

1. Erottuminen

Olet laittanut hakemuksen, ja haluat että se nousee työnantajan päässä esille. Usein työpaikkailmoituksissa on puhelinnumero henkilölle, jolta voi kysyä lisätietoja tarjotusta paikasta. Ole rohkeasti yhteydessä, mutta soita vain, mikäli sinulla on asiaa. Tällaisen puhelun tarkoituksena on kysyä kysymyksiä tarjotusta paikasta sekä antaa itsestäsi muistijälki rekrytoijalle, mutta voit tehdä sen väärällä tavalla antamalla itsestäsi huolimattoman vaikutelman, mikäli kysyt asioita, jotka lukevat selvästi jo työpaikkailmoituksessa.

2. Valmistautuminen

Onnistunut hakemus toi sinulle kutsun haastatteluun? Mainiota! Jatka tekemääsi hyvää vaikutelmaa valmistautumalla haastatteluun huolellisesti.

Tutustu tarkemmin organisaatioon. Pohdi, mitä haastattelussa mahdollisesti kysytään ja mieti vastauksiasi etukäteen. Älä kuitenkaan missään tapauksessa opettele vastauksiasi ulkoa, sillä harjoitellut vastaukset huomataan, ja ulkoa opettelu saa sinut vaikuttamaan epäaidoilta, mikä puolestaan kyseenalaistaa osaamistasi. Mieti etukäteen, mitä lisätietoja itse haluaisit organisaatiosta tai työtehtävästä, ja kysy ne haastattelun päätteeksi, mikäli nämä asiat eivät muutoin tule esille. Haastattelu on nimittäin myös sinun tilaisuutesi arvioida, haluatko todella päästä töihin juuri tähän organisaatioon ja juuri kyseiseen tehtävään.

Työhaastatteluiden klassikkokysymys on ”miksi juuri sinut pitäisi valita”. Valmistaudu vastaamaan tähän lyhyellä hissipuheella, jossa tiivistät oman osaamisesti, motivaatiosi ja persoonasi sopivuuden huomioiden juuri hakemasi paikka.

3. Haastattelu

Haastattelutilanteet ovat aina jännittäviä, mutta pyri olemaan rento, oma itsesi. Tämä ei tietysti tarkoita saapumista verkkareissa tai heittämään jalkoja pöydälle paikalle saavuttuasi. Usein kuulee pohdittavan, mitä työhaastatteluun kuuluu laittaa päälle. Tässä se tulee: siistit ja puhtaat vaatteet, ei sen kummempaa.

Omien muistiinpanovälineiden tuominen haastatteluun on todella ok. Käytä kuitenkin kynää ja paperia, älä esimerkiksi puhelinta tai pädiä, sillä mobiililaitteet häiritsevät taatusti keskittymistäsi. Muistathan laittaa puhelimesi muutenkin kokonaan äänettömälle ja pois näkyviltä.

Ota työ- ja opintotodistukset tai työnäyteportfolion mukaan haastatteluun, ja tarjoa niitä työnantajalle luettavaksi, vaikka jo haastattelun alussa. Huolehdi, että kaikki todistukset ja työnäytteet ovat oleellisuusjärjestyksessä ja siististi esillä, eivät rutussa ja erillisissä muovitaskuissa tai kirjekuorissa.

Kuuntele haastattelussa tarkasti, mitä kysytään, ja pyydä tarvittaessa tarkennusta. Varmasti jokainen on joskus ”jäätynyt” haastattelussa, joten jos näin käy, älä hermostu. Hengitä syvään, koeta rentoutua ja pyydä vaikkapa saada kuulla kysymys uudestaan.

Vastatessasi kannattaa olla rehellinen ja olla liioittelematta omaa osaamistaan. Älä myöskään koskaan parjaa edellisiä työnantajia, vaikka olisit lähtenyt pois ovet paukkuen. Mikäli sinulta kysytään, haetko samaan aikaan muita töitä, on tässäkin syytä olla rehellinen. Jos rekrytoija oikeasti näkee sinut kiinnostavana hakijana, saattaa tieto muista hauistasi laittaa vauhtia työnantajan päätöksentekoon.

4. Suosittelijat

Usein työnhakijoiden suosittelijoina on entisiä tai nykyisiä esihenkilöitä, mutta esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa on ymmärrettävää, mikäli ei halua kertoa pomolleen hakevansa uutta työtä. Esihenkilön ei välttämättä tarvitse olla suosittelijasi, vaan hän voi olla myös joku, joka on seurannut tekemistäsi vierestä ja osaa kertoa paikan kannalta relevantteja asioita – eli esimerkiksi työkaveri, yhteistyökumppani tai muu sidosryhmän edustaja. Lisäksi erilaisiin tehtäviin voi olla eri suosittelijoita. Olen kuullut työnhakijasta, joka haastattelun jälkeen pyysi haastattelijaa suosittelijakseen. Tätä en sentään suosittele, sillä suosittelijan tulisi olla henkilö, joka tuntee sinut ja osaamisesi oikeasti hyvin.

Muistathan pyytää luvan merkitä jokin henkilö suosittelijaksi, jotta he tietävät odottaa rekrytoijan mahdollista yhteydenottoa.

5. Soveltuvuuskokeet

Monissa paikoissa haastattelusta jatkoon valittujen hakijoiden soveltuvuus tehtävään halutaan selvittää vielä ennen valinnan tekemistä. Soveltuvuuskokeita ja henkilöarviointeja on monenlaisia, ja niiden sisällöt vaihtelevat pitkälti tehtävän sisällön mukaan. Soveltuvuuskokeiden oveluus piilee siinä, että niissä hakija harvoin onnistuu fuskaamaan. Huolella tehty testi kestää useita tunteja, mahdollisesti kokonaisen työpäivän verran, ja pitää usein sisällään niin yksilö- kuin ryhmätehtäviä sekä hakijan henkilökohtaisen haastattelun. Tästä syystä kokeeseen osallistuminen ja siitä saatu palaute antaa hakijalle työkaluja työstämiseen omien vahvuuksien kehittämiseen edelleen.

Soveltuvuuskokeesta ei kannata kieltäytyä, vaikka se jännittäisi, sillä osallistumatta jättäminen pudottaa sinut melko varmasti jatkosta. Mikäli sinut kutsutaan soveltuvuuskokeeseen, voit käytännössä valmistautua siihen samoin kuin haastatteluunkin, eli rentoutua, olla oma itsesi sekä miettiä omaa osaamistasi ja sitä, miten se tulisi parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön hakemassasi paikassa.

6. Valinta

Kenenkään kannalta ei ole hyvä asia, että rekrytointiprosessi kestää viikko- tai kuukausitolkulla. Mikäli rekrytoiva taho ei ole kertonut prosessin aikataulusta, kannattaa siitä reippaasti kysyä jo haastattelun yhteydessä, jotta voit suunnitella omia työhakukuvioitasi eteenpäin.

Valintaa tehdessään rekrytoija etsii juuri omaan organisaatioonsa kokonaisuutena sopivinta henkilöä. Tällöin valintaan vaikuttaa osaamisen ja kokemuksen lisäksi myös sopiminen esimerkiksi tietyn tiimin jäseneksi. Muista siis, että vaikka et ollut soveltuvin johonkin organisaatioon, ei se tarkoita sitä, että et voisi olla paras valinta johonkin toiseen paikkaan.

Mikäli et tule valituksi, kannattaa ehdottomasti kysyä palautetta prosessista, jotta voit petrata esiintymistäsi ja suoriutumistasi taas seuraavaa rekrytointia varten.

Lopuksi

Työnhaku voi olla uuvuttavaa, jos aina tulee kielteisiä vastauksia. Älä luovu toivosta, vaan pysy positiivisena! Sinulle on paikka tuolla jossain – odotahan vain!

 

Mitä kirjoituksestani jäi puuttumaan? Jaa omat vinkkisi kommenteissa!

 

Johanna Pietiläinen

AYY:n hallinto- ja HR-päällikkö

Työnhaun 1-0-1 vol 1. – Näin laitat hakupaperisi kuntoon!

19.11.2018, hennapalonen

Vaikka et olisi hakemassa tällä hetkellä hakemassa työpaikkaa, on itse asiassa juuri nyt oiva hetki päivittää omia työnhakupapereitasi ja pohtia omaa osaamistasi. Kun pohdintaa tekee jo yhdenkin kerran rauhassa ja kunnolla, oivaltaa itsestään uusia asioita paljon paremmin, kuin hakemusdeadlinen jo painaessa päälle.

1. Laadi ”super-CV”

Kannattaa ehdottomasti laatia ja pitää jatkuvasti ajan tasalla ns. super-cv:tä, jonne kirjaat kaiken koulutuksesi, työkokemuksesi ja muu osaamisesi, kuten kieli-, viestintä- ja it-taidot. Tämä super-cv ei kuitenkaan missään tapauksessa ole se versio, jonka lähetät hakemaasi paikkaan hakemuksesi mukana, vaan siitä voit poimia oleelliset tiedot kulloistakin hakemaasi paikkaa varten. Hyvä paikka listata hankkimaasi osaamista perusteellisesti on esimerkiksi LinkedIn.

Hakemuksesi mukana lähetettävä CV ei myöskään ole pelkkä luettelo tehdyistä töistä tai luottamustoimista, vaan näiden yhteyteen kannattaa ehdottomasti avata itselläsi vastuulla olleita tehtäviä, vastuualueita, merkittäviä saavutuksia ja opittuja asioita.

Mikäli työkokemusta ei ole vielä hurjasti kertynyt, voi ansioluettelossa nostaa esille työtehtävän kannalta relevanttia luottamustoimi- tai harrastus

kokemusta, josta voisi olla hyötyä haetussa hommassa nimenomaan saatujen taitojen näkökulmasta.

Työpaikalle lähetettävän CV:n ei tarvitse sisältää tietoja iästä, sukupuolesta tai perhesuhteista. Mikäli haluat lisätä mukaan kuvan itsestäsi, pidä huolta, että se on asiallinen, selkeä ja tuore kasvokuva; unohda siis bileselfiet tai uikkarikuvat, jossa sinulla on kalja kädessä.

2. Sanallista osaamisesi

Aloita itse hakemuksen kirjoitusurakka lukemalla työpaikkailmoitus läpi ajatuksen kanssa, ja pyri miettimään, millaista osaamista ja tyyppiä avoinna olevaan paikkaan oikeasti haetaan. Tämän jälkeen voit miettiä, mikä motivoi sinua hakeutumaan juuri tuohon tehtävään ja organisaatioon, mitä osaamista juuri sinulla olisi ja miten toisit sitä hakemuksessasi esille. Sama pätee myös jättäessäsi avoimen hakemuksen.

Älä tyydy kertomaan itsestäsi vain adjektiivein, vaan pyri avaamaan sopivuuttasi haettuun työhön kuvailevin esimerkein. K

erro esimerkkejä siitä, miten hoitaisit tarjolla olevan työn omalla tyylilläsi, mikäli sinut palkattaisiin. Muista kirjoittaa hakemus selkeällä yleiskielellä. Pidä mielessä myös, että persoonallisesti laadittu hakemus erottuu aina paremmin kuin kuluneita ”olen ahkera ja tunnollinen”-tapaisia lauseita sisältävät paperit.

Jos oman osaamisen kuvailu tuntuu hankalalta, pyydä rohkeasti palautetta ja luonnehdintoja sinut tuntevilta opiskelu- ja työkavereilta.

3. Kustomoi hakemuksesi ja CV:si aina!

”Työhakemus on kuin rakkauskirje”, totesi eräs rekrytoinnin ammattilainen vuosia sitten. Miksi näin? Koska työhakemus on käytännössä ainoa keinosi kertoa, miksi juuri sinä olisit sopiva juuri jollekin tietylle organisaatiolle ja johonkin tiettyyn työpaikkaan.

Et varmaankaan lähettäisi samaa rakkauskirjettä useammalle henkilölle vain vastaanottajan nimeä muuttaen, joten miksi tekisit niin työhakemuksesi kanssa. Lisäksi, niin rakkauskirje kuin työhakemuskin tulee kirjoittaa sydämestä. Ole rehellinen äläkä esimerkiksi liioittele omaa osaamistasi, sillä valheista jää kiinni.

Mikäli olet vasta työurasi alussa, ja kokemusta ja osaamista on ehtinyt kertyä vasta vähän, kannattaa sinun ehdottomasti panostaa juuri hakemukseen CV:n sijaan.

4. Tarkista kieliasu ja pyydä palautetta

Oikolue hakemusasiakirjasi ennen niiden lähettämistä. Kirjoitusvirheitä vilisevä hakemus antaa huolimattoman mielikuvan hakijasta ja pudottaa sinut herkemmin pois harkittavien kandidaattien joukosta. Hakupaperit kannattaa muutenkin luetuttaa vaikkapa kaverilla, joka voi kommentoida sekä kieliasua että sisältöä.

5. Lue ohjeet ja toimi niiden mukaan

Työpaikkailmoituksissa on lähes aina mainittu viimeinen hakupäivä, hakupapereiden palauttamisohjeet sekä yhteydenottoväylät. On myös täysin mahdollista, että työpaikkaan kuuluu tehdä täysin kirjoittamistani ohjeista poikkeava hakemus. Toimi aina työpaikkailmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Jotkut yritykset aloittavat hakemusten käsittelyn heti, kun hakemuksia alkaa tulla sisään, joten kannattaa toimia hyvissä ajoin. Hakeminen vasta deadlinen jo mentyä antaa huonoa kuvaa ajanhallinnastasi.

6. Muut vinkit

Lähetä hakemuspaperisi aina pdf:nä, äläkä turhaan lähetä muita papereita kuin pyydetyt asiakirjat. Työtodistuksia ehtii näyttää haastattelussa. Käytä kaikissa dokumenteissa helposti luettavaa fonttia ja riittävän lyhyitä virkkeitä. Muista nyrkkisäännöt sopivan mittaisille hakemusasiakirjoille: hakemukselle on yksi sivu (A4) ja CV:lle kaksi sivua, joten älä jaarittele!

Vinkkejä työnhakuun löytyy myös monien ammattiliittojen ja alan blogien sivuilta. Muiden muassa Tekniikan akateemisten eli TEKin sivuilta löydät ”Teekkarin työkirjan”, josta löydät hyviä tärppejä työnhakusi tueksi.

Mitä kirjoituksestani jäi puuttumaan? Jaa omat vinkkisi kommenteissa!

 

Johanna Pietiläinen

AYY:n hallinto- ja HR-päällikkö

 

Mitä hyvän hakemuksen jälkeen sitten? Toinen tällä viikolla julkaistava blogiteksti käsittelee sitä, miten onnistut työhaastattelussa. Stay tuned!

Miksi hakisit hallinnon opiskelijaedustajaksi?

15.11.2018, lauraluoto

Hallinnon opiskelijaedustajat ovat ketä tahansa opiskelijoita, joita kiinnostaa vaikuttaminen. Opiskelijaedustajia on koulutusohjelmissa, laitoksissa, kouluissa ja yliopiston keskushallinnossa. Hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta saa hyödyllistä kokemusta työelämää varten ja pääsee muuttamaan Aalto-yhteisöä.

 

Opiskelija on itse oman arkensa paras asiantuntija. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se on totuus jota täytyy korostaa. Kukaan muu ei tunne opiskelijoiden asioita yhtä hyvin, eikä myöskään puhu opiskelijoiden puolesta. Näin on myös yliopiston hallinnossa. Opiskelijaedustajan tehtävä on tehdä Aalto-yliopistosta parempi paikka opiskelijoille.

 

Sekä yliopistoa että elämää varten

Hallopedina opit ymmärtämään suuren organisaation toimintaa. Aalto-yliopistolla on henkilöstöä 4216 ja sen budjetti vuodelle 2017 oli 345 miljoonaa euroa. Aalto-yliopisto vaikuttaa niin Espoossa, Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tällaisen organisaation kehittämiseen osallistuminen on suuri ansio.

Kaikki opiskelijat valmistuvat aloille, joissa on kokouksia. Kannattaakin nyt jo opetella olemaan vaikuttava kokouksissa – se on konkreettinen työelämätaito, jonka oppii helpommin hallopedinä kuin luennolla.

Hallopedinä pääset myös läheisemmin osaksi akateemista yhteisöä. Tapaat eri alojen ihmisiä, voit saada työelämän kannalta arvokkaita kontakteja. Monitieteisessä ympäristössä oma ammatti-identiteetti vahvistuu ja selkeytyy.

 

Halloped-yhteisö tukee

Halloped-toiminnasta elävä uskomus, että se on yksin puurtamista, on jäänyt historian romukoppaan. Hallopedit saavat tukea toisistaan, ja vaikuttamista tehdään yhä enemmän yhdessä. Ketään ei jätetä yksin. Varajäsenenkään ei tarvitse jäädä toimettomaksi vaan osallistua rohkeasti hallopedien yhteisiin tapaamisiin. AYY erityisesti panostaa siihen, että kaikkien korkeakoulujen hallopedit voivat keskustella ja oppia toisiltaan.

Hallinnon opiskelijaedustajana toiminen on tapa muuttaa Aalto-yhteisöä, mutta opit ja kokemukset jotka siitä itse saa pysyvät mukana vielä pitkään valmistumisen jälkeen.

Haku opiskelijaedustajaksi vuodelle 2019 on nyt auki ja siitä voi lukea lisää osoitteessa ayy.fi/halloped.

 

Laura Luoto

valintakoordinaattori, hallinnon opiskelijaedustajat

AYY:n uudet linjat

26.10.2018, heikkiisotalo

Viime viikolla edustajisto hyväksyi kokouksessaan ylioppilaskunnalle uuden poliittisen linjapaperin, joka ohjaa kaikkea AYY:n tekemää vaikuttamistyötä. Uudistuksen yhteydessä yhdeksän olemassaolevaa linjapaperidokumenttia yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja samalla linjoja päivitettiin tarjoamaan ratkaisuja nykyajan haasteisiin. Urakka oli melkoinen, ja hallitukselta kului 20 tuntia kokousaikaa ennen esityksen syntyä.

Tavoitteet eivät ole syntyneet yksissä aivoissa, vaan uudistuksen yhteydessä kuultiin monipuolisesti eri tahoja. Edustajiston, hallituksen ja asiantuntijoiden lisäksi mielipiteitään on päässyt lausumaan mm. AYY:n valiokunnat, puheenjohtajien neuvosto, kampusjaosto ja koulutuspoliittisen sektorin alumnit. Myös jäsenistöä kuultiin kesän aikana auki olleella avoimella kyselyllä. Jo pelkästään edustajistolta tuli 172 muutosesitystä. Syötteet olivat erinomaisia, ja niistä suuri osa löysi tiensä lopulliseen linjapaperiin.

Kokonaan uusia vaikuttamistavoitteita ovat mm. tietoyhteiskuntaan, taidepolitiikkaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvät teemat. AYY kannattaa linjapaperinsa mukaan esimerkiksi taidealojen osaajien arvostuksen lisäämistä yhteiskunnassa, selkeitä käytäntöjä Aalto-yhteisössä tapahtuvaan häirintään puuttumiseen ja vapaita ohjelmistoja.

Aivan kaikki ei toki mennyt uusiksi. Ennallaan säilyi esimerkiksi AYY:n jo pitkään ajamat maksuttoman koulutuksen teemat: vain saavutettava ja tasa-arvoinen korkeakoulutus mahdollistaa yhteiskunnan parhaiden huippujen haarukoinnin sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Opiskelijan toimeentuloon liittyvät suuret linjat säilyivät myös ennallaan: AYY edelleen kannattaa opiskelijan toimeentulon rakentamista niin, että opiskelun ohella pystyy mielekkäästi kartuttamaan oman alan työkokemusta ja tuen taso on riittävä myös ilman ansiotuloja. Täydellisessä maailmassa kaikkien kansalaisten toimeentulo turvattaisiin perustulolla.

Linjapaperi ei tietenkään maagisesti itsestään muuta maailmaa. Nyt alkaa oikea työ, kun ylioppilaskunnan on vaikutettava Aaltoon, Espooseen ja muuhun yhteiskuntaan tehdäkseen linjoistaan totta.

Tuliterään linjapaperiin pääsee tutustumaan tästä.

Tapio Hautamäki
Hallituksen varapuheenjohtaja

Juhlakansa tekee Maskeradista taidetta

01.10.2018, siiriliitia

Vuonna 2018 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta viettää Taidevuotta. Sen kunniaksi annamme puheenvuoron Aalto-yhteisössä toimiville luoville ihmisille ja ryhmille. Lokakuussa TOKYO ry kertoo Maskerad-vuosijuhlien taiteellisesta historiasta ja nykyhetkestä.

Maskerad-juhlakansaa vuoden 2016 Knights of Hearts -teemaisista juhlista

Maskerad on TOKYOn, eli Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun opiskelijoiden, vuosijuhlat.

Toisin kuin tavanomaisemmat vuosijuhlat, Maskerad ei ole akateeminen pöytäjuhla vaan naamiaisbileet, joihin kaikki aaltolaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Tänä vuonna Maskerad järjestetään lauantaina 27.10. Teurastamon Kellohallissa teemalla FairytaleForestFire.

Maskerad-perinne juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Tällöin naamiaiset tunnettiin, oppilaitoksemme silloisen sijainnin mukaan, nimellä Ateneum Maskerad. Huhun mukaan perinne katkesi 1950-luvulla siihen, että juhlakansa olisi vuosien saatossa onnistunut hankkimaan Maskeradille porttikiellon jokaiseen Helsingin ravintolaan.

2000-luvun alussa TOKYO päätti herättää Maskeradit taas henkiin. Koulumme uuden osoitteen myötä Ateneum Maskeradista tuli Arabia Maskerad ja juhlille alettiin keksiä vuosittain vaihtuva teema.

Tänä vuonna on Maskeradin nimestä on tiputettu pois Arabia-etuliite ikään kuin symbolina sille, että olemme viimein jättäneet Arabian kampuksen taaksemme. Ken tietää, ehkä ensi vuonna Maskerad saa jo uuden etuliitteen.

Vuonna 2011 julittiin Retro Sci-fi -teemalla

Maskeradin teemat pyritään pitämään aina ajankohtaisina joko suhteessa opiskelijajärjestöömme tai ympäröivään maailmaan. Esimerkiksi TOKYOn viimeistä vuotta itsenäisenä ylioppilaskuntana juhlittiin Vive L’Art – Eläköön taide! -teemaisilla Maskeradeilla.

Tämän vuoden teeman, FairytaleForestFire, saa jokainen tulkita kuten itse parhaaksi näkee. Meillä teema on saanut inspiraationsa ilmastonmuutoksesta. Tänä vuonna kaikkia on puhuttanut paljon erittäin kuiva ja metsäpalovaroitustentäyteinen kesä. Onko ilmaston lämpeneminen totta – vai pelkkää satua?

Osana Otaniemen yö -kampusfestivaalia lauantaina 6.10. TOKYO järjestää Maskerad-historianäyttelyn eli katsauksen Maskeradin historiaan.

Näytillä on julisteita, valokuvia, videoita ja naamiaisasuja menneiltä vuosilta. Näyttelyn avajaisissa Otaniemen yössä paljastetaan myös tämän vuoden Maskeradin virallinen juliste ja aloitetaan itse tapahtuman lipunmyynti.

Vuoden 2015 teema oli The Grand Illusion – Suuri Illuusio

Maskerad on taidetta, sillä osallistujat tekevät siitä taidetta.

Vuosittain juhlakansa käyttää lukemattomia tunteja suunnitellen ja rakentaen asujaan oman teemantulkintansa mukaan. Parhaat taidonnäytteet palkitaan illan kruunaavassa pukukilpailussa, jossa kaikki juhlavieraat saavat tilaisuuden nähdä muiden tulkinnat teemasta. Asujen kirjo ja luovuus on uskomaton kokemus, joka jaksaa ihmetyttää vuodesta toiseen.

Heidi Kivistö
TOKYOn hallituksen jäsen: tapahtumat

Polyteekkarimuseo: 60 vuotta maailmanluokan mahtavuutta

24.9.2018, siiriliitia

Otaniemen Polyteekkarimuseo juhlii tänä syksynä 60-vuotissyntymäpäiväänsä asiankuuluvalla ilolla ja menolla. Mutta mikä kumma on Polyteekkarimuseo?

Museonjohtaja Tiina Metso kuljettaa blogitekstissään lukijan museon syntyhetkistä nykypäivään ja kertoo, miten maailman paras Teekkarimuseo toimii ja kehittyy.

Talkoojuliste vuodelta 1957/58

Museo on yhteisön näyteikkuna, joka kertoo menneen ohella myös tästä päivästä. Museon on oltava tekijöidensä näköinen, ei ahdistava mausoleumi. Parhaimmillaan museo on erilaisia ihmisiä yhdistävä näyttely, jossa käydään keskusteluja, oivalletaan yhteyksiä ja nautitaan juhlahetkistä. Ressua siteeraten museo tarjoaa ’ruokaa ajatuksille’.

Polyteekkarimuseo, joka myös Teekkarimuseona tunnetaan, on jo kuusi vuosikymmentä tarjonnut vaihtelevia näkymiä menneisyyteen esineiden ja ennen kaikkea tarinoiden kautta. Mielellään iloisella naurulla höystettynä.

Tie nykyiseen kellarimuseoon on ollut vaihteleva. Museo syntyi vapaaehtoisten vuonna 1957 alkaneen työn tuloksena vanhalle Polille (eli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan vanhalle rakennukselle Lönnrotinkadulla), ikää lasketaan ensimmäisen museosta vastanneen toimikunnan nimeämisestä vuotta myöhemmin. On hauskaa huomata, että jo ensimmäisessä museossa on ollut esillä matkoilta mukaan tarttuneita liikenne- ja liikemerkkejä. Jotkut asiat ovat näemmä ikuisia.

Matka on kulkenut satamakaupungista upouuden ylioppilastalo Dipolin Klondykessä sijainneen mininäyttelyn kautta oman pysyvän kodin löytymiseen keskeltä Teekkarikylän sykkivää sydäntä. Vesivahinkoja on väistetty Otakaari 11:n vanhan pankkitilan kautta jopa Otarannan pyöräkellariin. Uusi väistö on edessä jo keväällä 2019.

Museon perusajatuksena ja kirkkaana johtotähtenä on alusta asti ollut yhdessä tekeminen, oli kyseessä sitten tilojen kunnostus, aineiston kerääminen tai merkkipäivien juhlistaminen. Jokaiselle mukana olevalle vapaaehtoiselle on aina löytynyt oma paikka, oma tehtävä osana suurempaa joukkoa.

Kun kyseessä ovat suuremmat hankkeet, kutsuu museo yhteisön avuksi, ja aina on apua tullut anteliaasti annettuna. Jo museon edellisessä remontissa lahjoitettiin satoja työtunteja reilussa talkoohengessä. Siksi museo on yhteisön museo, jossa arvokkainta on aina itse ja yhdessä tekeminen.

Museo elää mukana muuttuvissa ajoissa. Sitä ympäröivä yhteisö muuttuu, mukautuu ja kehittyy entistä yhteisöllisemmäksi. Siksi museonkin on oltava tekijöidensä ohella myös tämän päivän näköinen. Katse tulevaan on myös tärkeä osa kehittymistä ja kehitystä. Siksi museo rekrytoi ja kouluttaa määrätietoisesti uusia oppaita ja muita museotoimijoita. Ilman heitä museo olisi hengetön varasto.

Mainoslauseessa ’maailman paras Teekkarimuseo’ on totta enemmän kuin luullaankaan. Museo on jäsen maailman museoliitto ICOM:issa, jonka tietojen mukaan se on maailman ainoa opiskelijoiden omistama ja ylläpitämä museo. Samalla se on maailman ainoa puhtaasti opiskelijakulttuuriin keskittyvä museo.

Maailmanluokan mahtavuuden saavuttaminen on lukuisien teekkaripolvien ja tuhansien vapaaehtoisien työn kaunis ja makea hedelmä, joka ilahduttaa vuosittain tuhansia kävijöitä. Museon kokoelmat kasvavat ja täydentyvät koko ajan. Kiitos tästä kuuluu kaikille lahjoittajille ja esineiden metsästäjille. Jokainen lahjoitus ja hankinta otetaan kiitollisuudella vastaan.

Tällaista ainutlaatuista museota sopii juhlia ilolla ja suurella joukolla. Siksipä 60-vuotisjuhlia vietetään museossa lauantaina 6.10. klo 14–17. Juhlat ovat osa Otaniemen yö -kampusfestivaalin ohjelmistoa. Ohjelmassa tarjoilun lisäksi tervehdyksiä museon alkuajoilta sekä hauskoja vinjettejä salaperäisellä otsikolla ’Tässä kuvassa olen minä!’.

Sydämellisesti tervetuloa!!

Otaniemessä syyskuussa 2018

Tiina Metso
Museonjohtaja

Kaikessa on kysymys Euroopasta

17.9.2018, siiriliitia

Mitä Euroopan unionille kuuluu näin kahdeksan kuukautta ennen eurovaaleja? Maailman suurimpaan demokratiatapahtumaan on yli puoli vuotta aikaa, mutta siitä puhuminen kannattaa Aallossakin aloittaa nyt.

AYY:n hallitus kävi kesällä Brysselissä kertomassa Aallon opiskelijoiden kuulumisia EU-päättäjille ja keskustelemassa EU-yhteistyöstä ja unionin ajankohtaisista teemoista, kuten globalisaatiosta, kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta. Matkaseurueessamme oli mukana myös yhteistyöylioppilaskuntamme Tsinghuan delegaatio, jonka kanssa tapasimme mm. komissaari Jyrki Kataisen.

Vuoden 2014 EU-parlamenttivaalien jälkeen on tapahtunut paljon.

EU-alueen talous on taas kasvussa, mutta niin pakolaiskriisi kuin ennennäkemätön jäsenvaltion eroprosessikin ovat koetelleet unionin yhtenäisyyttä. Jännitteistä huolimatta Brexit-neuvottelut ovat muistuttaneet eurooppalaisia siitä, miten paljon EU vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.

On ainutlaatuista, miten EU:ssa voimme pitää ihmisten, ajatusten ja asioiden vapaata liikkuvuutta itsestäänselvyytenä. EU:n keskeiset arvot ovat edellytys maailmanluokan koulutus- ja tutkimusyhteistyölle myös kansainvälisessä Aalto-yhteisössä.

Taloustutkimuksen hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista nuorista identifioi itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi ja 81 prosenttia pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

Tutkimuksessa korostuu myös EU:n rooli globaalien haasteiden ratkaisijana. Suurimmat yhteiskunnalliset haasteemme, kuten ilmastonmuutos ja työelämän murros, eivät ratkea kansallisella tasolla.

Tulevissa EU-vaaleissa valitaan uusi Euroopan parlamentti, joka säätää EU:n lakeja rinnakkain jäsenmaiden hallituksista koostuvan ministerineuvoston kanssa. Suomen EU-suuntaa määritellään siten myös eduskuntavaaleissa, jotka järjestetään niin ikään ensi keväänä.

Vaalien voittajapuolue astuu johtamaan paitsi Suomea, myös Eurooppaa: tulevilla ministereillä on EU-vetovastuu Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019 ja mahdollisuus vaikuttaa EU:n suuntaan. Myös Suomen tuleva komissaari määräytynee eduskuntavaalituloksen perusteella.

Niinpä koko vaalikevättä kannattaa lähestyä yhtenä kokonaisuutena – yhteistä tulevaisuutta tehdään päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Nyt onkin opiskelijasukupolven aika sanoa, millaisen tulevaisuuden haluamme.

Syksyn ja alkuvuoden aikana AYY aikoo nostaa vaalikevättä ajatellen keskusteluun opiskelijoiden tärkeiksi kokemia tulevaisuusteemoja. Millaisen Euroopan sinä haluaisit? Nyt tehtävillä päätöksillä on eniten vaikutuksia juuri meidän mahdollisuuksiimme.

Rosa Väisänen
Edunvalvonta-asiantuntija: kansainväliset asiat ja uudet opiskelijat