Hallitus esittäytyy: Konsta (kulttuuri ja vapaaehtoiset) – Ei kahta samanlaista päivää

21.2.2017, konstahuuki

Tsau!

Olen Konsta Huuki, neljännen vuoden tuotantotalouden opiskelija. AYY:n hallituksessa vastuinani on yhteisöön ja Aalto-kulttuuriin liittyvät asiat, tapahtumat sekä vapaaehtoiset, joiden perehdytyksistä ja viihtymisestä virassani vastaan.

En olisi vielä viime syyslukukauden alkaessa osannut kuvitella istuvani tässä juuri nyt. Olin tuolloin kuitenkin AYY:llä vapaaehtoisena juhlatoimikunnassa suunnittelemassa ja järjestämässä Lakinlaskijaisia. Lakinlaskijaisten pölyn laskeuduttua huomasin kuitenkin miettiväni, millä paikkaisin kalenteriini tuosta tehtävästä jäävän aukon tulevana vuonna. Kokemusta aiemmin oli kiltatoiminnasta hallituksesta sekä muualta nk. ”leikki- ja laulusektorilta” lukkarina ja juomanlaskijana. Pohdiskelinkin, missä tehtävässä voisin vielä syventyä lisää näihin, muttei ylioppilaskunnan piiristä löytynyt aivan iskevintä juttua. Hakuaikojen lähestyessä loppuaan muuan hallituksen puheenjohtaja lähestyi kuitenkin minua tarjoten ylioppilaskunnan hallitusta ja muutaman päivän pohdinnan jälkeen päätinkin hakea pestin haastavuuden ja monipuolisuuden kiinnostaessa kovasti. Ja tässä sitä nyt ollaan, eikä ole tarvinnut katua!

Tehtävässäni yhteisövastaavana toimin tiiviisti yliopiston ja ylioppilaskunnan piirissä tapahtumia ja kulttuuria tekevien tahojen kanssa, aina yliopiston johdosta kilta- ja yhdistystason toimintaan. Erilaisten kulttuurien kirjo osaa edelleen yllättää ja innostaa! Vapaaehtoisia organisaatiossa pyörii aktiivisesti lähes sata, joten heidän viihtyvyyden takaaminen ja edellytysten tarjoaminen tuottaa omat haasteensa, onneksi ihmisten innokkuudesta saa voimia taakan kantamiseen! On ilo nähdä vapaaehtoisia työn touhussa vapaa-aikaa unohtamatta.

Pitkät seminaaripäivät voivat olla rankkoja, onneksi se on huomioitu tilasuunnittelussa

Yllätyin myös iloisesti siitä, minkälainen työilmapiiri keskustoimistolla vallitsee. Nuorekas ja eteenpäinkatsova ylioppilaskunta on hienosti onnistunut palkkaamaan itsensä näköisiä työntekijöitä ja toimistolla vallitsee huikea meininki päivästä toiseen. Jokainen päivä on erilainen ja sisältää omat haasteensa, mikä pitää tekemisen mielenkiintoisena. Itse toimistolla puuhastelen isoimpana projektina vapaaehtoisten kanssa Jaostojen tavoitekartoitus –projektia, jossa selvitetään keskeisimpiä tehtäviä ja toimintoja eri jaostoissa, sekä asetetaan jaostoille selkeämmät tehtävät ja tavoitteet tulevaisuuden varalle. Muutoin aika kuluu pääasiassa hallituksen yhteisiin projekteihin ja eri toimielinten kokouksiin osallistumiseen.

Alkuvuoden haasteita on ollut vapaa-ajan ja työn välillä tasapainottelu. Työ vetää mennessään ja välillä on unohtua tavat muita kavereita ja tehdä omiakin juttuja. Tätä blogia tulin kirjoittelemaan Prodekon kiltahuoneelle, jossa olen nyt vasta kolmatta kertaa tänä vuonna. Tammikuun perehdytysten jälkeen olen kuitenkin tietoisesti pyrkinyt aktiivisemmin osallistumaan esimerkiksi Polyteknikkojen Kuoron harjoituksiin, joka on oivaa vastapainoa ja aivojen tyhjennystä työasioista.

Adios nyt, taidanpa vaihtaa sohvaa ja hioa hieman ruostuneita änäritaitojani!

Hallitus esittäytyy – Emmi Kosomaa: Bruises and internationalization

19.2.2017, emmikosomaa

Hello everyone!

I am a third year energy and environmental student sitting in the board of our lovely student union this year. My responsibilities are international affairs and new students. This includes an interesting combination of student advocacy, social affairs and integration of both Finnish and international students into our awesome student life. To remind me of my field of study I have also been named as the overqualified hippie.

I applied to the board last autumn, because I wanted to have the opportunity to influence the direction of our quite young student union, the possibilities to grow as a person and learn new things in addition to applying good practices learned from other positions. Previously, I have been active in my own guild IK, Guild of Civil Engineers in international matters, especially last year with the title master of foreign affairs in the board. There, with the help of our freshmen captain, we managed to bring our international students closer to the Finnish students. The feedback was clearly positive and I wanted to make the internationalization University wide. Now the scale is many times bigger than what I got used to last year and I still feel a bit lost, but I’m sure I’ve made the right decision. The group we have is epic with a great team spirit and therefore going to the office “early” in the morning isn’t as difficult as it could be for a night owl as me.

During my spare time I like to boost my energy levels by playing underwater rugby. It is a fairly uncommon sport played underwater with a sinking ball and goals on the bottom. The group of active members is as a family all with the same love for the crazy sport. The sport itself is aggressive from time to time, so don’t be afraid if I’m filled with bruises one day, it only means I’ve for once had time to go to my trainings!

I love to meet new people and hear others’ opinion, so don’t hesitate to come and talk to me even if it would be about the weather outside.

Hugs,

Emmi

Hallitus esittäytyy – Katariina: from expectations to experiences

16.2.2017, katariinahelin

Hi,

Me celebrating Vappu last year.

I’m Katariina, a 3rd year Economics student at Aalto University School of Business. Last fall I was studying Business in National University of Singapore, where I did my exchange studies. I got to meet people from around the world, and hear about the different ways of organizing the student life. This made me appreciate the way Aalto University Student Union works, and I wanted to have a greater impact in it as being the board member. I also feel that Aalto University has a lot to offer to national and international students with its innovative courses and mindset. Sure there is still a lot to improve, as we are still a young university.

I have done a lot of volunteering before joining the board. For example I have been a member in the Academic Affairs Committee and Student Council in Aalto University Business Students, responsible of the alumni relations in Aalto Economics, took care of corporate relations in Women of Aalto, took part in organizing the first FallUp by Aaltoes and volunteered in SLUSH a few times.

In the board my portfolio includes things I’m passionate about: academic affairs, artistic activities and social global impact. Academic affairs include influencing in study related matters, like course schedules and improving the interdisciplinary courses. In artistic activities I make sure that our ARTS students are heard and seen at the school. With development cooperation we have an exciting project coming up.

I hope this year will be epic and full of meaningful student advocacy cases. This year’s big topics include the start of collecting tuition fees from countries outside of EU and EEA. We need to pay attention on how this affects the students. Also the elections are approaching around the corner, both municipal elections and representative council elections. It is important that us, students, are awake in these important times and influence in the matters close to us. Also the rest of ARTS students are moving to Otaniemi next year, which will create more interdisciplinary interactions, which I’m excited about.

I feel that AYY is a comfortable place to learn by doing. There is a strong network to rely on and our specialists have an incredible knowledge on their subjects. I hope that AYY would seem like a supportive platform for everyone in the union. We are here for you – feel free to come and have a chat with me at any time!

Photo source: http://fi.pinterest.com/pin/301037556326918112/

Cheers,
Katariina

 

Hallitus esittäytyy – Pyry Huhtanen: Kaavoja, yrityssuhteita ja dadaa

16.2.2017, pyryhuhtanen

Moi! Olen 5. vuoden tuotantotalouden opiskelija ja AYY:n hallituksen jäsen vuonna 2017. Vastuualueinani minulla ovat yrityssuhteet ja kaavoitusasiat. Lisäksi sivusalkkuina löytyvät alumniasiat sekä riitasointuvastaavan ja tyhmien kyselijän pestit.

Ennen opiskelu-urani aloittamista 2012 vietin vapaa-aikaani varsin vakavissanikin suunnistuksen parissa, enkä sitä harrastusta täysin ole vieläkään hylännyt. Sisäänrakennettu rakkauteni karttoja kohtaan lieneekin syynä, minkä vuoksi ajauduin kaavoitusasioiden pariin. Kunnallisen kaavamuutosprosessin tyypillisesti >5 vuoden läpimenoaikojen jylhä pelottavuus katoaakin hetkessä sen lämpimän ja pörröisen tunteen alle, jonka karttojen käpistely minussa aiheuttaa. Otaniemen alueella onkin menossa parhaillaan paljon AYY:lle ja sen jäsenistölle merkittäviä projekteja, joissa on tärkeää varmistaa riittävät rakennusmahdollisuudet opiskelija-asunnoille. Pahalta maailmalta suojassa olevan Otaniemen kampusalueen tekeminen mahdollisimman monelle AYY:n jäsenelle mahdolliseksi 5 vuoden tilapäissijoituspaikaksi onkin AYY:lle niin suuri sydämen asia, että se on kirjattu viralliseen 10 vuoden strategiaan.

Muuten olenkin toiminut opiskelija-aikoina enemmän yrityssuhdekentällä. 2014 olin Tuotantotalouden kilta Prodekossa excumestarina ja sen lisäksi olen erinäisissä pikkuprojekteissa autellut yrityssuhteiden hoitamisessa. Tämän vuoksi yrityssuhdesektorista vastaavana toimiminen on asia, joka kiinnostaa ja joita innolla lähden kehittämään eteenpäin. Yrityssuhteissa onkin ylioppilaskunnalle 2 puolta, jotka parhaimmillaan kasvavat merkittäviksi molemmat, mikäli tekee oikeita asioita: Yrityssuhteet jäsenpalveluna sekä rahasampona. Se hyvä, mitä yrityssuhdesektorilla voi saada aikaiseksi, ei siis rajoitu pelkästään AYY:n aattellisen toiminnan, kuten jäsenten edunvalvonnan, rahoittamiseen. Yrityssuhteet voivat tuoda lisää työllistymismahdollisuuksia sekä kontakteja, mutta myös potentiaalisesti muita etuja esimerkiksi AYY:n jäsenten tarjoushintaisina tuotteina. Intoni kehittää yrityssuhdesektoria ja sen tarjontaa onkin mitä suurin.

Tämä vuosi tehdäänkin siis hommia täysillä ylioppilaskunnan eteen. Saa tulla morottamaan ja kyselemään jos törmätään.

Terveisin,

Pyry

Hallitus esittäytyy: Viestintävastaava Nooran alkuvuosi – a wild ride!

15.2.2017, hennapalonen

Noora Vänttinen vastaa vuonna 2017 AYY:n hallituksessa viestinnästä, brändityöstä, arkistosta sekä museosta.

Olen Noora Vänttinen, kuudennen vuoden opiskelija sähkötekniikan korkeakoulusta. Olen tänä vuonna AYY:n hallituksessa, vastuualueinani viestintä, brändi, arkisto sekä museo.

Vuosi on lähtenyt käyntiin aika villeissä merkeissä. Vaikka takanani on pitkä ja rikas vapaaehtoisura erilaisissa yhdistyksissä sekä AYY:llä, ei oikeastaan mikään aikaisempi nakki valmistanut minua täysin tähän. Hallitustyöskentely on intensiivistä: mukaan mahtuu niin oman sektorin juoksevien asioiden hoitoa, yhteisiä hallitusvastuita kuin koko vuoden projekteja. Onneksi viestintäsektorilla ei kuitenkaan tarvitse nyhvätä yksin, vaan apuna on mahtava tiimi työntekijöitä pyörittämässä arkea ja ennenkaikkea auttamassa uutta hallituslaista hädässä. Olen ollut autettavana varmaan jo melkein riesaksi asti…

Vaikka tämä kaikki saattaakin kuulostaa uuvuttavalta, olen kuitenkin jo tässä vaiheessa varma, että tein oikean päätöksen hakiessani AYY:n hallitukseen. Pelkästään tammikuuhun on kiireiden lisäksi mahtunut uskomaton määrä uutta opittavaa, mahtavia ihmisiä sekä sellaisia kokemuksia, joita ei mistään muualta kuin YO-kunnan hallituksesta voi saada. Tämä on ollut kirjaimellisesti todella wild ride! Paras on kuitenkin vasta edessä, kun perehdytysten jäätyä tällä viikolla taakse pääsee sukeltamaan todenteolla tämän vuoden projektien pariin.

Yksi tämän vuoden suurimmista teemoista on brändityö, joka on myös minun vuoden suurin projektini. Kyseessä ei suinkaan ole mikään visuaalisen ilmeen kasvojen kohotus vaan perusteellinen brändin määritys sekä uudistus. Tulemme kevään aikana tekemään tutkimuksia, kyselyjä sekä monenlaisia selvityksiä brändin tilasta sekä suunnasta, johon sitä tulisi viedä. Jo pelkkiä haastateltavia sidosryhmiä on toista kymmentä jäsenistöstä puhumattakaan. Työmäärä jo pelkän brändimäärityksen osalta tuntuu suurelta, mutta onneksi menossa mukana on kokonainen työryhmällinen motivoituneita ihmisiä. Odotankin mielenkiinnolla, mitä selvityksistä ilmenee ja kuinka voimme kehittää ylioppilaskuntaa parempaan suuntaan.

En kuitenkaan usko, että olisin näinkään innoissani tulevasta vuodesta (joka tulee olemaan aivan liian lyhyt), mikäli menossa ei olisi mukana muita hallituslaisia. Olen kiitollinen, että voin jakaa tämän vuoden, kokemukset, risut ja ruusut yhdeksän muun huikean ihmisen kanssa. 5/5 suosittelen.

Terveisin, Noora

PS. Saa olla vähän tunteellinen, kun kirjoittaa tällaista esittelytekstiä ystävänpäivänä (kyllä niinkin paljon etuajassa kuin edellisenä iltana ilmestymisestä) ja on juuri tullut katsomasta La La Landia: 14 Oscar-ehdokkuutta kahminutta, vuoden suurinta feel good -leffaa, ja on vollannut juuri täydessä leffateatterissa.

Three perspectives from Tieto Summer Trainees

13.2.2017, ahtoharmo

Three perspectives from Tieto Summer Trainees

What will you do in 4 months and 17 days on June 1, 2017?

Exactly a year ago, the three of us were in the same position as you. Based on our shared experiences, we’ve put our brains together and listed the main highlights of the past year.

Tieto is not only the largest domestic player in the Finnish IT sector; it’s also a truly global company, with branches as far afield as India. You’d probably be surprised at how often you use our services. So, what have we been a part of since last summer?

TUOMAS (Facility management)

Project Keilalahti

The job ad leaped out at me. The chance to work on Tieto’s new head office project sounded awesome, and I knew I had to apply. I’d heard that Tieto were moving their HQ to Espoo, but I never dreamed that I’d be involved in the heart of this move by summer. Sometimes it can be difficult to tell from a job description exactly what the position entails, but in this case my responsibilities were clearly outlined. Even so, I was surprised by the sheer breadth and complexity of such a large project.

My role

Firstly, I attended different meetings with various streams (such as Way of Working, ICT, Design, etc.). The approach was totally agile and responsive. The idea was to get involved in areas that I had expertise in – and also the areas that interested me the most. This was great, as I could genuinely impact what my role in the project would be. I ended up being heavily involved in planning and managing the installations and logistics of furniture, AV, and ICT.

In hindsight, it feels like I’ve been involved in nearly every aspect of the project in some way, which of course is a great experience. I’ve learnt so much. In the final stages, a hard hat and safety shoes became part of my work wear, as I spent most days at the construction site.

After the move was finally completed and my contract was coming to an end, I got the opportunity to extend my stay at Tieto and take a larger role in the expansion project to the neighbouring building. This project is currently moving at full steam ahead – and I’m enjoying every minute of it!

Work culture

The work culture here is actually very relaxed. It all boils down to what I’m doing or what phase of the project we are in. Days can sometimes last over 10 or 12 hours, so when I have a chance to get off early it’s smart to take that opportunity. I can plan my days and weeks based on what I need to accomplish, and how I do this is totally up to me. The project’s short and long-term goals really determine how I work; this requires flexibility. And the flexible approach goes both ways, which in my opinion is key.

 

JUHO (Sales)

Mentoring is crucial

Having a good mentor can make all the difference to your traineeship. I was very fortunate to be connected with not one but two mentors with unique skillsets (shout-outs to Bid Manager Johanna and Senior Sales Manager Leo). I can certainly say that they have had a lot to teach a junior sales person like myself.  Hopefully one day I’ll be able to share with others some of what I’ve learnt.

Increased responsibility, responsive leadership

My first month was spent learning the tools we have in use and getting to know the team. In the second month I got to assist the team in formatting the sales material. By the third month, I was offered a clear plan for the next six months. This was comprehensive, and included first sales cases and responsibilities. The method of gradually increasing the trainee’s responsibilities, while simultaneously giving support from multiple fronts, makes for a smooth transition to your full-time role.

When I expressed my interest in the area of software robotics, my supervisor Tiina took a note of this. Just two weeks later, I found myself in a related sales case, getting valuable hands-on experience and insight into the features and concepts that we’d been developing in-house.


Tieto Office standard work desk configuration

Modern working environment

I once came across this quote: “You spend most of your time in bed or wearing shoes – so invest in both.” I’d like to add a third part to this – working in an office. Your workspace can make or break your daily routine. So it’s reassuring that Tieto has invested a considerable amount of resources into its new HQ at Keilalahti. The standard workspace in Keila is pictured above. In addition, we work in a multi-purpose space. Here, you’re able to switch location to an area that best suits your needs. Complimentary fruit can be found in the lounge area – so no more donuts!

SAMPO (Banking)

The best of both worlds

I used to work in the banking industry, but I always wondered what life in the IT sector was like. So I found myself at Tieto, where I could combine the best of both worlds.

My summer began with an investigation of the latest developments in the fintech scene, and how these can contribute to the constant evolution of Tieto’s offering. With the approach of autumn, clients returned from holidays, and I participated in my first customer project. I was given a great deal of responsibility right from the start. Projects vary and so do the teams. This brings freshness to the daily work schedule.

Right at the heart of the big changeover

Banking is undergoing massive disruption, which means that there’s never been a more thrilling time for the industry than the present. Small players are challenging the traditional banks, and the industry is expanding to other areas such as healthcare, real estate, and e-commerce. Services are becoming more personal and more digitalized; they’re having an ever-greater impact on our everyday lives.

Tieto is an integral part of this big picture. In fact, it might have developed the banking applications you use on a daily basis. One awesome upcoming example is Siirto, which enables real-time money transfer with just a phone number. Major banks are fine-tuning their apps, until the launch in March 2017. All in all, there’s a lot happening in banking, and I’m excited to see the major changes come alive.

Why not join us?

If you’re a student planning your next big step in life, and you’re curious about life at Tieto, then why not get in touch? Remember, we were in exactly your situation a year ago.

We’re eager to hear your thoughts and maybe meet some of our future colleagues. Who knows? You just might end up being invited for coffee and a tour around possibly the most modern office building in Finland.

BIOGRAPHIES

Sampo Juuti
Sampo joined Tieto as a Business Analyst in May 2016. Before this he took a break from studies to travel around Southeast Asia. This experience gave Sampo insights into cultures, people and himself, which have proved to be valuable assets in a global company like Tieto. Sampo is currently finishing his master’s thesis at the University of Tampere, majoring in Economics.

 

Juho Salokangas
A tech-savvy digital native, Juho started his journey at Tieto as a Summer Trainee in May 2016. His prior studies in the area of International Business were spent at Shanghai University of Finance and Economics, Leipzig Graduate School of Management, and a home base at the University of Vaasa. Taking a train trip from Helsinki to Shanghai via Russia and Kazakhstan taught him how closely we are all connected, despite the initial perception of vast distances.

Tuomas Hakonen
Tuomas Haikonen joined Tieto as a Summer Trainee in May 2016, after returning to Finland from a semester in Aachen, Germany. Now in the final stages of his studies at Lappeenranta University of Technology (M.Sc. in Supply Management), he has been heavily involved in the Keilalahti head office project. He is currently focusing on the second phase of expansion to the AB building in Keilalahti.

The potential of international talents is not used in Finland

09.2.2017, ahtoharmo

AYY’s Secretary General Niko Ferm spoke on the topic Unused talent at Work Up! Multicultural Working Life seminar held by the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment on the 31st of January. You can watch the full coverage of the seminar here (Ferm starts at approx 30.00).

The potential of international talents is not used in Finland

Just recently Tekniikka&Talous published a news article reporting that there is more and more brain drain from Finland[1][2]. However, at the same time we fail to utilize our brain gain. Every year around 5000 international students arrive to Finland to study at a higher education institute. There are currently over 20 000 international students studying in Finland[3]. I found in my study that at the moment about two-thirds of the international graduates from Aalto University are employed. But if we look at the big picture we see that only about 50% of all international higher education graduates are employed[4]. This is worrying since at the same time demographic dependency ratio weakens in Finland[5]. This means that the amount of people working and paying taxes is decreasing in relation to the people who are underage or have retired.

Internationals lack Finnish language skills and the right networks

Main obstacles for employment are the lack of Finnish language skills and the lack of the right networks. Finnish graduates have had their entire youth to create networks, where as international students only spend two to four years in the university creating networks while studying. Fortunately, a group from Aalto University is trying to find a solution for this issue. With their idea they won the first prize in ACID16 competition at Slush 2016[6].

We also need to find a solution for how to find thesis placements for internationals from private sectors since that seems to increase employability. I found in my study that internationals do not get employed in the small and medium size companies as much as locals do. This could be due to the lack of contacts or because of the language barrier. CIMO is currently working on a promising project to find ways to bring the potential of international students into better use in internationalisation efforts of SMEs.

What will happen after tuition fees?

Finland has decided to introduce tuition fees for students coming outside the EU/EEA countries[7]. As most of the international students in Finland come from these countries we are likely to be faced with a situation where the number of applicants from outside the EU/EEA countries drops significantly. In my study it was found that the main reasons for coming to and studying in Finland are free education, possibility to study in English and a chance to explore foreign country. In the International Student Barometer (ISB) the main reasons for internationals coming to study in Finland were the cost of education, quality of research or a specific course[8]. Also, in my study half of the students considered the good education system and reputation of the university as reasons to come to study in Finland. Also, almost 80% consider Finland to be a great place to live. We also know that according to ISB, 78% of the respondents considered the chance to get employed in Finland to be an important criteria when applying to a university8. Perhaps this could be something to invest in more and make it the new competitive advantage for Finland?

Other issues affecting the employment of international graduates

However, there is still much more to do to make the situation better for international graduates than to just get them employed. We must consider the quality of the employment. In the VALOA-study it was found that 23,7% of international university graduates have had to take a job which could have been performed with lower education. In TEK’s student barometer it was also found that international graduates have more part-time vacancies than locals[9]. From a study conducted by OTUS we can see huge differences with the quality of the vacancies between locals and internationals coming from outside of EU/EEA area[10].

In addition to the quality of the employment there are still issues with discrimination. I found in my study that 20% of the respondents had faced discrimination and even more considered that employers do not trust immigrants. Similar results were found in the study conducted by OTUS, where 42,4% of the respondents had negative experiences about employers’ attitudes towards internationals.

What can we do?

Some progressive steps have been taken lately as the future funding model of universities will include quality of the employment as a criteria for funding. This will give incentives for universities to focus on quality of the employment of their alumni which includes international graduates as well. However, it is very likely that this will not be enough, therefore some new ideas should be introduced and researched further. Many potential ideas for improving the situation are presented by OTUS in their research on employability of international graduates. These are listed below10:

  • Increasing students’ language skills during studies
  • Integrating international student into the Finnish culture of collaboration already during studies
  • Acknowledging the needs of business life in the teaching in the international degree programmes
  • Career guidance for international students offered by the higher education institution
  • Guidance methods for students, organised by employers and higher education institutions jointly
  • Higher education institutions actively communicating about the potential in international students for working life
  • Offering international students internships and summer work
  • Work/Job shadowing
  • Friend family activities

Most of these ideas are directed to universities, but we need actions from government and companies as well. At least we should complete the ideas that we have decided to do. For example our government’s plan of action states the following

Tuition fees will be introduced for non-EU and non-EEA students, and those who have completed their studies will be encouraged to stay and work in Finland, for example with a tax deduction. The employment opportunities of foreign students who have studied in Finland will be promoted and their knowledge of the Finnish language emphasized.

These statements still need actions. We could also consider ideas such as paying subsidies for the unemployed international graduates as we have for the Finnish long-term unemployed job-seekers. When it comes to our international graduates we should not wait too long. If they are unable to get a job in Finland they will look for employment elsewhere.

Main points of this blog are from Niko Ferm’s thesis “Employability of international graduates from the field of technology and business”. The focus in the thesis was in the recent graduates (during years 2014 to 2016) from Aalto University. The thesis was conducted in co-operation with Tekniikan Akateemiset (TEK), Suomen Ekonomit and Teknologiateollisuus.

Niko Ferm
General Secretary, AYY

[1] http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/korkeakoulutettujen-aivovuoto-ulkomaille-kiihtyy-kokonaisia-tutkimusryhmia-lahtee-6611956
[2] http://yle.fi/uutiset/osasto/news/finnish_brain_drain_picks_up_speed_entire_research_groups_now_moving_abroad/9391248
[3] http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/111070_Tietoa_ja_tilastoja_5_2016.pdf
[4] http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/89972_FaktaaExpress1A_2016.pdf
[5] http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_en.html
[6] https://www.yrittajat.fi/uutiset/545863-pitchauskisan-voittajat-ratkaisivat-kuinka-maahanmuuttajien-tyonhaun-leirinuotiot
[7] http://www.studyinfinland.fi/tuitionfees
[9] https://www.tek.fi/fi/cmis/browser?id=workspace%3A//SpacesStore/287f88ef-2162-4540-adef-e1627d170933&filename=cmisattachments/Tyo%CC%88paja_suomalaiset_ulkkarit.pptx
[10] https://drive.google.com/file/d/0ByBfoIU5Pc0ubmFVR1lVWGJaS2s2QXJQSGNhb1BGdFV6dkNV/view

First steps to start your career

06.2.2017, ahtoharmo

Step 1: Graduate and start looking for a job. In a happy scenario your employer will support you to finish your studies while working. However, do graduate!

Step 2: Get the job. Your dream job? I looked for many aspects, and with Capgemini’s YPA program I was able to tick many things off my list. I didn’t choose my role, but the role was matched for me based on my characteristics. It turned out that the role I was the most interested in happened to best match my profile as well. So happy me! With YPA you can skip the traditional interviews and participate in a workshop instead.

Step 3: Start working. So now starts the interesting part. Is my life going to be nine to five, waking up to the same day, day after day? After student life it might feel horrible to wake up to an alarm clock every day and only have five weeks off per year. On the brighter side, you also get paid for it! If you like your job, you don’t even feel bad waking up and going to work to see your colleagues. I have a bunch of friends pursuing their careers and still maintaining that lifestyle they want, so it is possible.

Work itself has brought more responsibilities than I had in my previous summer jobs. This time I feel that I can really improve and develop my skills further. At work you have to be able to tolerate uncertainty and that the world is not black and white. Things taught at school might work or not work at all depending on the situation. One thing is sure, you will learn so much more than when in university. For me this was the best part: to move from theory to practice.

Step 4: Do have a life outside of work as well. I spent three years ticking things off my bucket list before I started my thesis and applied for a permanent job e.g. snowboarding one winter in Canada. It’s never too late or never too early to do things you like!

Marianne is finalizing her studies in the Information Networks degree programme at Aalto University and started working at Capgemini as a project manager in November 2016 through the Young Professionals Academy.

Kuka saa ja kenelle annetaan? Opiskelijavalinta herättää tunteita

31.1.2017, susannakoistinen

Opiskelijavalinnat ovat kuumentaneet tunteita opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän raportin ja siitä olleen lausuntokierroksen jälkeen. AYY lausui myös asiasta Aallolle ja hallituksemme päätti myös allekirjoittaa yhdessä Aallon lausunnon ministeriölle.

Raportin pääasiallinen ehdotus oli, että ylioppilaskokeiden tuloksia tulisi hyödyntää laajemmin opiskelijavalinnassa. Suomeksi sanottuna siis pääsykokeita tulisi vähentää ja suoraan papereilla sisään ottamista tulisi lisätä. Ministeriöllä on huoli suomalaisten hitaasta pääsystä korkea-asteelle.

  1. Suoraan lukiosta (ja ammattikoulusta) yliopistoon pääsee liian vähän ihmisiä. ”Vuoden 2015 uusista ylioppilaista joka kolmas, 32 %, jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilaaksitulon jälkeen. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 %, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 11 % ja ammatillisessa koulutuksessa 5 %.” 75 % kuitenkin haki korkeakouluihin. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm37.pdf?lang=fi)
  2. Tämä on ongelma, koska se tarkoittaa välivuosia.
  3. Välivuodet tarkoittavat sitä, että ihminen ei ole haluamassaan elämäntilanteessa (=opiskelemassa), eikä valmistu reippaasti hyväksi veronmaksajaksi korkeakoulutettuun, matalammin koulutettua parempipalkkaiseen ammattiin. Korkeakoulutuksesta ulos jääminen tarkoittaa tilastollisesti suurempaa todennäköisyyttä muun muassa mataliin tuloihin ja terveysongelmiin. (Tästä voi lukea lisää esimerkiksi OECD:n Education at a glance –julkaisuista.)

Opiskelijavalinta on perinteisesti kuulunut yliopistojen autonomian piiriin, mutta ministeriö pyrkii ”pehmeiden” keinojen, eli yliopistojen kanssa tehtävien tulossopimusten kautta sitouttamaan yliopistoja toteuttamaan poliittisen tahdon mukaisia muutoksia.

On tietysti ikävää, että systeemissä moni jää ilman haluamaansa opiskelupaikkaa. Korkeakoulupaikat menevät helposti toista tutkinto-oikeutta hakeville niin kauan, kun sekä uudet että jo opiskelevat ovat samassa hakuväylässä, eivätkä voi siirtyä järjestelmän sisällä helpommin viemättä aloituspaikkoja.

Ministeriön raportissa oli kuitenkin useita valuvikoja. Työryhmä tarkasteli vain ylioppilastutkintoa tekeviä ja ottaa ammattikoulun mukaan vasta nyt jälkeenpäin tarkasteluun eri ryhmässä ja todella kireällä parin kuukauden aikataululla. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on hyvin erikoista, että esimerkiksi tieto siitä, että matalista sosioekonomisista luokista tulevat hakeutuvat tyypillisemmin ensin ammattikouluun ja vasta myöhemmin korkeakoulutukseen, ei nouse esiin raportissa vahvemmin. Heitot siitä, että ammattikoulusta valmistuneet voisivat käydä tekemässä pääsykokeen sijaan osan lukion päättökokeista viittaa suoraan siihen, että ministeriö ei enää pidä lukiota ja ammattikoulua tasa-arvoisina jatko-opintokelpoisuuden antavina opintoina, kuten ne nyt on ajateltu. Vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja lukion sisältöjen itsenäiseen rooliin ei myöskään käsitellä tarpeeksi syvästi.

On toki monia hyviäkin asioita. Yliopistoja kannustetaan luopumaan pitkää valmistautumista vaativista kokeista (kuten monet ovatkin jo tehneet, aineistot ilmestyvät vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen), yhdenmukaistamaan taustapisteiden laskemista, siirtymään yhteisiin pääsykokeisiin alojen sisällä ja suunnittelemaan kokeet niin, että niissä pärjääminen ei vaadi valmennuskursseja.

Ylioppilaskokeiden hyödyntäminen on varmasti myös järkevää monissa tilanteissa. Jos voidaan näyttää, että samat ihmiset pääsevät sisään on pääsykoetta tai ei, ja pärjäävät opinnoissaan hyvin, pääsykokeen järjestäminen kaikille hakijoille on ajan ja vaivan hukkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sitä väylää tulisi olla olemassa niille, jotka eivät teineinä tehtyjen valintojen vuoksi hae hyvillä papereilla.

Ministeriö on nyt ampumassa tykillä kärpästä. Raportissa itsessäänkin todetaan, että toimenpiteitä tulisi erityisesti kohdistaa hakupainealoille, eli niille, joihin ihmiset hakevat vuodesta toiseen nostaen sisäänpääsyriman melkein mahdottomaksi suoraan toiselta asteelta tuleville. Tämä tarkoittaa lähinnä lääketieteellistä, oikeustieteellistä ja osin kauppatieteellistä. Siihen kysymykseen, että miten näiden alojen hakijoita saataisiin houkuteltua muille kiinnostaville aloille välivuosia viettämästä, eli pääsykokeisiin valmistautumasta, ei sitten löydykään raportista vastausta.

Minä aloittaisin ehkä siitä, että laitettaisiin vihdoin kuntoon ne yliopistojen ja alojen väliset siirtymät sekä kesken opintojen että kandin jälkeen, että uudet aloituspaikat olisivat oikeasti niille, jotka ovat vasta pyrkimässä sisään korkeakoulutukseen.

AYY:n virallinen lausunto löytyy osoitteesta: https://ayy.fi/blog/2017/01/31/lausunto-ylioppilastutkinnon-paremmasta-hyodyntamisesta/

Suomen ylioppilaskuntien laajempi lausunto löytyy osoitteesta: https://syl.fi/syl-lausui-opetus-kulttuuriministeriolle-valmiina-valintoihin-ylioppilastutkinnon-parempi-hyodyntaminen-raportista/

Susanna Koistinen

Koulutuspoliittinen asiantuntija

 

 

AYY myönsi kolmannen Seal of Approval –palkinnon BIZ:in ura ja rekrytointipalveluille

12.1.2017, ellinoorakaurila

 

Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut keräävät opiskelijoilta jatkuvasti kiitosta, niihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Palvelut toimivat esimerkillisesti: ne ovat monipuolisia ja resursoitu hyvin. Palautetta opiskelijoilta kerätään ahkerasti, ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Näillä perustein Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluille myönnettiin joulukuussa 2016 opiskelijoiden Seal of Approval merkiksi mahtavasta käytännöstä Aalto-yliopiston sisällä.

”Sain töitä!”. ”Kiitos – valmistuin ja sain työpaikan, jonka hakemisessa preppasit ja autoit minua!” Tällaista palautetta saavat BIZ:in ura- ja rekrytointipalvelut opiskelijoilta. Palvelupaletti on laaja ja siihen sisältyy esimerkiksi: rahallisesti tuettua harjoittelua, henkilökohtaista neuvontaa, koulutuksia, laaja kattaus työelämätapahtumia, partneritoimintaa, Aalto CareerWeb ja paljon muuta.

Kauppiksen ura- ja rekrytointipalvelut on aloittanut toimintansa jo vuonna 1991. Toimintaa on kehitetty koko ajan. Uusia juttuja kokeillaan paljon, osa todetaan toimiviksi ja otetaan osaksi toimintaa, mutta ei-toimivat ideat uskalletaan hylätä. Opiskelijoilta kerätään palautetta kootusti, mutta myös jokaisen koulutuksen ja tilaisuuden lopuksi. Palautetta hyödynnetään, siitä viestitään asiakastyytyväisyyskoosteella ja kehitysehdotuksiin otetaan kantaa. Opiskelijaääntä kuullaan myös opiskelijaraadin kautta. Viestintään panostetaan paljon facebookissa, instagramissa ja sähköpostitse. Se on tavoittavaa. Koko Aallolle on Kauppiksen kautta tullut käyttöön CareerMail. Ura- ja rekrytointipalvelut toimivat samassa ulkoisten suhteiden yksikössä yritys- ja alumnisuhteiden kanssa, ja yhteistyötä tehdään myös mm. muiden yliopistojen kanssa verkostomaisesti. Riittävä resursointi ja koulun johdon tuki mahdollistavat ketterän toiminnan.

Lopulta hyvät urapalvelut mahdollistaa kuitenkin hyvät tyypit. Opiskelijat otetaan ura- ja rekrytointipalveluissa sydämellä vastaan. Neuvonta on henkilökohtaista. Toisaalta BIZ:in ura- ja rekrytointipalveluilla on hyvä alakohtainen tuntemus, ja läheistä yhteistyötä tehdään paljon kauppatieteilijöitä palkkaavien työnantajien kanssa. Työ on merkityksellistä, koetaan että sillä on merkitystä, minne ja miten oman koulun opiskelijat työllistyvät.

Ura- ja rekrytointipalvelut on laaja, pidetty ja toimivaksi todettu kokonaisuus. AYY kannustaa myös muita korkeakouluja benchmarkkaamaan rohkeasti parhaita käytäntöjä. Opiskelijat siirtyvät opintojensa jälkeen työelämään, joten uskaltanen väittää, että niihin resursointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Eikä vähntään tyytyväisinä ja työllistyneinä opiskelijoina.

Elli-Noora Kaurila