Survey on health care services and health insurances of international students – the alarming results

15.6.2017, katarinavesikko

Students from outside of the EU/EEA need to have a residency permit to start their studies in Finland, and having a private health insurance is one of the requirements for getting a residency permit. Degree students of all nationalities are entitled to a home municipality in Finland and can use public healthcare services. Students from EU member countries can use public health care services with a European Health Insurance Card. All students who are members of any student union can also use the Finnish Student Health Service (FSHS/YTHS). However, international students do not have access to KELA benefits (unless they work in Finland for a certain time period).

Aalto University Student Union (AYY) in cooperation with the Student Union of the University of Helsinki (HYY) has conducted a survey on the use of these healthcare services and health insurances among international students in Finland. The survey was produced by the research foundation Otus. The anonymous survey collected 475 answers from students in Aalto and Helsinki universities, 246 of which were degree or exchange students from Aalto University.

In the survey we wanted to find out how well international students know the health service providers, how do the health insurances work and what kind of channels are used to get information on these issues. In the next sections we will first go over receiving care, then health insurances and issues with these.

 

Receiving treatment

In this section we will present results on how well international students received treatment. One of the questions was how well international students received required health care services while staying in Finland. These results are covered in table 1.

 

Table 1. Have you received the required care or health services in Finland? (n= 303)

 

There is a clear difference between students who have come from EU/EAA countries and students from outside EU/EEA in attainment of health care services. Only 64% of non-EU/EEA students said they felt they got the required treatment always or on most occasions, whereas 81% of EU/EEA students report the same.

Out of the students from both EU/ETA and other countries those who did not always receive the care they needed brought up different reasons. These results are represented in table 2.

 

Table 2. If you have not always received required healthcare, how often did you receive care despite these reasons? (n= 475) (NB. there was an option to choose several reasons)

 

The main reason for not getting treatment among participants was not knowing what their insurance covered. 64% of the respondents felt that unawareness of these issues lead to them receiving required treatment sometimes, seldom, or never at all. The other major reasons were not being aware of available services and being deemed not eligible for aid by health care services.

 

Health insurances used by international students

In this section we will go over different health insurances used by international students and their experiences with applying for compensation and dealing with insurance companies. These questions were asked only from students from outside EU/ETA for whom the insurance is required.

There are several health insurance providers international students use. The insurance recommended by Finnish authorities and universities is SIP Insurances, according to a tendering process done in the early 2010s. SIP Insurances have a market share of 26% among the respondents. As seen in table 3, other popular insurances are Swisscare (27%) and International Student Insurance (13%).

Table 3. Health insurance provider (n=323) 

 

The respondents were also asked about the process of acquiring an insurance. Only 38% of the respondents felt they had received enough information regarding the contents of the insurance and the terms of compensation, as seen in table 4. Buying an insurance does not seem to be a difficult process for the respondents, but it seems that students that students just get the insurance for the sake of getting the residency permit – without really knowing how the insurance functions or what its coverage is.

 

 

Table 4. Opinions on getting the insurance among students with insurance (n= 323)

As seen in table 5, the biggest problem of getting insurance was not knowing what kind of insurance one should buy, which 35% of respondents found to be an issue. 30% felt it was difficult to find information on the different available options. According to the official report the most popular source of information were university pages (32%), Migri web pages (22%), friends (21%) and Study in Finland web pages (19%).

Some students (4%) found that their general health, such as pre-existing conditions made it hard to get an insurance. This is extremely worrisome and against the principle of equality.

 

Table 5. Issues when getting the insurance (n=323)

 

Table 6. shows the issues stated above as complied into different insurance providers. Note that in some of these the amount of answers was very low.

 

’Table 6. Insurances as complied by different providers.

 

Conclusion

International students are required to have a private health insurance in order to commence their studies in Finland, but they are left alone with the problems they face with insurances. There is not enough information provided by the authorities, Study in Finland page or the universities, and when compared to similar pages in other European countries, the level of detail on Finnish pages is very low.

Finnish authorities and universities only thinking about providing international students with degrees is unsustainable. What needs to be taken into account is the whole experience of integrating international students into the Finnish culture, and problems with basic needs such as healthcare reflect negatively on the image of Finnish education.

International students have the right to well-functioning, affordable and accessible insurance, as well as proper information on healthcare and health insurances. Issues with health care and adequate compensation for health care costs need to be taken very seriously. If Finland truly wants to welcome its international students, all parties involved need to step up their game.

 

Milla, AYY’s International coordinator

AYY Branding 2.0

11.5.2017, katarinavesikko

Brändityö sen kun porskuttaa eteenpäin! Haastatteluaineisto on kerätty ja tuloksia analysoitu, ja strategiapaperikin alkaa lähestyä maalia. Valmisteluvaihe alkaa siis pian olla takanapäin ja kesällä edessä visuaalisten ja viestinnällisten uudistusten suunnittelu – eli se näkyvä osuus.

 

AYY Branding x Futurice x Aalto Marketing Society present: Crash Course to Branding

Yksi kevään parhaista brändityöstön vaiheista oli huhtikuussa järjestetty kaikille avoin Crash Course to Branding -tapahtuma. Rentoon iltapäivään osallistui yhteensä 30 brändäämisestä ja AYY:n brändiprojektista kiinnostunutta opiskelijaa sekä Aallosta että muista korkeakouluista. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Futuricen ja Aalto Marketing Societyn kanssa Futuricen tarjoamissa huikeissa tiloissa.

 

Aluksi Futuricen asiantuntijat johdattivat yleisön brändäyksen saloihin, jotta kaikki pääsivät kärryille siitä, mitä brändäys oikeastaan on. Brändäyksen perusasioiden lisäksi puhujat kävivät läpi hyvin onnistuneita brändiprojekteja case-tapauksen avulla, esimerkkinä viime vuoden kohuttu kahden viikon putkiremppa. Mikäli perusasiat kiinnostavat, voi niistä lukea edellisestä blogikirjoituksestamme: https://ayy.fi/blogi/2017/03/23/ayy-branding-1-0/

Toisenlaisen keissin tarjosi Aalto Marketing Societyn puheenjohtaja Henrik Lähdesniemi, joka kertoi yhteisöjen brändäämisestä AMS:n uudelleenbrändäysprojektin kautta. Aalto Marketing Society on vuonna 1999 perustettu kauppakorkeakoulun markkinoinnin ainejärjestö, joka vuonna 2016 kävi perusteellisen myllerryksen: AMS vaihtoi nimensä, toimintatapansa ja visuaalisen ilmeensä, ja tämän kautta koko brändinsä. Lähdesniemi neuvoi, mitä järjestön tai yhteisön brändiuudistuksessa tulee huomioida ja mihin tulee varautua. Aalto Marketing Societyyn ja sen uuteen brändiin voi tutustua heidän nettisivuillaan: www.aaltomarketing.fi

Päivän lopuksi päästiin itse AYY:n projektiin. Brändäyksen työkaluna käytettiin Futuricen Brand Vision Spirit -tapaa. Osallistujat jakautuivat pienryhmiin, jotka pohtivat sitä, kuinka luoda yhteinen aaltolaisuusidentiteetti, joka samalla arvostaa myös muita sen sisällä eläviä identiteettejä. Tuloksena oli kuusi Vision Sprint Canvas -pohjien avulla tuotetut kuusi näkökulmaa ja brändiaihiota, jotka toteuttivat tehtävänantoa. Jos oman yhdistyksen brändi kaipaa kohotusta, Futuricen Canvas-pohjat sekä metodi ovat saatavilla ilmaiseksi Futuricen verkkosivuilla: http://futurice.com/blog/how-to-do-brand-design-the-lean-way sekähttps://www.leanservicecreation.com/

 

Mitä seuraavaksi?

Brändiprojektin aikataulu jatkuu vielä muutamalla vierailulla sidosryhmien luo – lähdemme esimerkiksi Mikkeliin! Lisäksi brändistrategiapaperi etenee edustajistossa ja kesällä käsissä on toivottavasti valmis, allekirjoitettu strategia. Sen pohjalta brändityöryhmä voi muodostaa toimintasuunntelman, joka taas ohjaa käytännön toteutuksen eri vaiheita. Kesäaika meinaa siis sitä, että työnnämme kuvainnollisesti kädet saveen ja rakennamme AYY:n uudelle brändille tukevan pohjan, jota voi muovata tarvittaessa vuosien saatossa ja jonka onnistumista voidaan mitata selkein mittarein.

 

– Noora

Parasta on, kun omalla osaamisellaan voi ratkaista yhteisen haasteen

18.4.2017, ottobergius

10 vuotta sitten aloittelin muotoilun opintoja Lahden muotoiluinstituutissa taideteollisen muotoilun linjalla. Legendaariseen Muotoiluinstituuttiin pääsy oli toteen tullut unelma. Seuraavat neljä vuotta täyttyivät materiaalikokeiluista ja intohimoisista ammattilaisista, joiden ainoa tehtävä oli saada meidät innostumaan taidehistoriasta, kulttuuriperinnöstä ja Design Thinkingistä eli muotoiluajattelusta, joka putkahti aina silloin tällöin esiin töissämme. Jos niin kävi, sai aina vitosen.

Muotoiluinstituutin sielun, TAIKin kunniajäsenen ja meidän opiskelijoiden esikuvan Antti Hassin sanoin:  

”Muotoilu on kaikilla aistikanavilla havaitun datan järjestämistä informaatioksi kaikissa ulottuvuuksissa, myös suhteessa aikaan ja liikkeeseen.”

Ja näinhän se on, sillä asioiden todellinen olemus selviää vasta huolellisen tutkimisen tuloksena. Mitä monimutkaisempi ongelma on, sitä useampia aistikanavia tarvitsemme sitä tutkimaan ja ymmärtämään. Ilman ymmärrystä ei synny kestäviä ratkaisuja. Siksi usein järkevin tapa tehdä asioita on tehdä niitä yhdessä, monitieteellisesti, mutta myös sukupolvien ja kulttuurien kesken niin töissä kuin arjessakin. Mutta sulatellaanpa Antin ajatusta vielä hieman eteenpäin.

Megatrendit, käyttäjäkokemus, etujoukko, hiljaiset signaalit ja monet muut käyttäytymiseen liittyvät asiat ovat aina suhteessa aikaan. Kuinka paljon ajatteluusi vaikuttaakaan se, missä ja miten vietät vapaa-aikasi? Entäpä ystäväpiirisi? Elämäämme rikastuttavat ihmiset? On erittäin hedelmällistä keskustella kollegan kanssa alan uusimmista trendeistä tai ystävän kanssa tuittuilevasta puolisosta. Silti suurimman tyydytyksen saa, kun voi tuoda osaamisestaan kumpuavan ratkaisun yhteiseen pöytään.

Aloitin työt Espoon kaupungilla vuonna 2011 Muotoile!maa nimisen opinnäytetyön muodossa. Muotoile!maa -konseptin toteuttaminen vaati taitotietoa kasvattamisesta, leikkivälineturvallisuudesta, viherrakentamisesta ja osallistavasta suunnittelusta. Työhön ei siis olisi voinut missään nimessä lähteä yksin. Apuja löytyi kirjojen lisäksi päiväkodista, teknisestä toimesta ja aluehallintoviraston terveystarkastajalta. Lopulta opiskelijan idea leikkiin soveltuvasta, lasten kanssa suunnitellusta ja alueen yhteisöllisyyttä lisäävästä veistoksesta oli totta.

Nyt kuuden vuoden ja lukuisten projektien jälkeen on ilo huomata kuinka paljon on pystynyt muotoilijana tuomaan osaamistaan tähän työyhteisöön. Kuinka moniin eri alojen ammattilaisiin olen saanut tutustua, heiltä oppia ja kuinka paljon onkaan vielä opittavaa. Puhumattakaan kaikista niistä asukkaista, lapsista ja vanhuksista, joiden kanssa ja joille olen tätä työtäni tehnyt. Siksipä oma sanontani on:

”Muotoilija muotoilee osallistuessaan ihmisten, ideoiden

ja tapahtumien muodostamaa kokonaisuutta!”

Niko Riepponen työskentelee ympäristömuotoilijana Kaupunkitekniikan keskuksessa Espoon kaupungilla. Nikon työ muodostuu moninaisista asukas yhteistyöhön liittyvistä projekteista. Parhaillaan käynnissä olevia projekteja ovat mm. 100 penkkiä, paikkaa ja tarinaa sekä Valovuosi. Vinkki: Suunnitelkaa ja ehdottakaa uutta valaisukohdetta Espooseen Valovuosi karttakyselyn avulla. Nikon työtä voi seurata vaikkapa twitterissä: @NikoRiepponen tai facebookissa: Muotoilemaa.

AYY Branding 1.0

23.3.2017, katarinavesikko

Brändi? Mikä se on? Mistä asti meillä on ollut sellainen, vai onko koskaan ollutkaan?

Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastauksia ja ratkaisuja etsii AYY:n brändityöryhmä. Prosessi on lähtenyt käyntiin kaasu pohjassa, ja työn seuraavia vaiheita voi seurata tästä lähtien säännöllisesti päivittyvästä blogista, eli täältä!

Ensimmäinen kirjoituksemme valottaa, mitä brändityölle kuuluu ja mitä projektissa onkaan vireillä. Lisäksi Brändityöryhmän jäsen Milla esittelee puheenjohtajaseminaarin brändityöosuutta.

Brändityöstä lyhyesti

AYY:lla ei ole aikaisemmin tehty systemaattista brändityötä. Miksi siis lähteä siihen nyt? Eikö se ole sellaista pelkkää pinnan kiillottamista?

Lyhyesti sanottuna: ei ole. Pitkästi ja markkinointijargonilla ilmaistuna: ei ole, vaan brändityö on analyyttinen ja strateginen prosessi, jossa suuresta määrästä dataa tunnistetaan brändin ydinarvot. Näiden pohjalta luodaan visio, identiteetti ja strategia, joista sitten johdetaan konkreettisia toimintamalleja. Lopuksi brändi jalkautetaan käytäntöön. Koko prosessin jälkeen brändin relevanttius ja onnistuminen ja viilataan mahdollisia epäkohtia. Tässä vaiheessa on siis tarkoitus luoda tarkka ja objektiivinen käsitys AYY:n tilasta.

Kuulostaako vaikeaselkoiselta? Käytännössä kyse on siis siitä, että brändityö ei ole vain visuaalinen ja viestinnällinen uudistus, jossa pohditaan kivoja grafiikoita, suunnitellaan huppariprinttejä ja keksitään nasevia sloganeita. Kyse on syvällisemmästä kokonaisuudesta, jossa mietitään koko AYY:n olemassaoloa osana opiskelijayhteisöä, yhteiskuntaa ja oikeastaan ihan kaikkea. Tähän kuuluvat asuminen, palvelut, organisaatio, toiminta, visuaalinen ilme, identiteetti, kulttuuri ja viestintä, mutta myös ihan kaikki asiat, joissa AYY kohtaa jonkin toimijan tai ihmisen.

Auttaaksemme hahmottamaan brändityön palaset olemme piirtäneet aiheesta kaavion, joka löytyy alta.

Tähän mennessä olemme kartoittaneet käsitystä siitä, miltä AYY näyttää omien ja ulkopuolisten toimijoiden silmin. Tähän mennessä kysymyksiä on esitetty yhdistyksille, muille ylioppilaskunnille ja AYY:n kunniavaltuustolle. Maaliskuun aikana tavoitteena on kerätä vielä enemmän vastauksia eri tahoilta saadaksemme mahdollisimman laajan kuvan nykytilasta ja toiveista.

– Noora

Yhdistysten ääni kuuluviin puheenjohtajaseminaarissa

Tiistaina 14.3. järjestettiin ensimmäinen Aallon ainejärjestöjen puheenjohtajaseminaari, jossa kokoontui laaja kirjo eri järjestöjen ja yhdistysten puhiksia. Yksi seminaarin pääaiheista oli brändityö, sen esittely ja vaiheet. Brändiosion avasi brändikoordinaattorimme Henrik Lähdesniemi, joka esitteli mitä brändityö käytännössä on – ja ennen kaikkea sen, mitä se ei ole. Henrikin kuvauksen brändäysprosessista voi lukea viimeisimmästä Ainosta: https://ainolehti.fi/aino/markkinointi-kylteri-neuvoo-nain-luot-brandin/

Virallisen presentaation jälkeen vuorossa oli workshop-osuus, jossa AJ-puhikset pääsivät keskustelemaan brändistä hallituksen jäsenen tai brändityöryhmäläisen johdolla. Koska brändityön tekemiseen on haluttu osallistaa mahdollisimman laajasti etenkin AYY:n sisäisiä sidosryhmiä, ennen seminaaria jokaiselle ammattiainekerhon edustajalle oli lähetetty brändityötä koskeva kysymyspatteristo, joka on aiemmin esitelty myös AYY:n hallitukselle. Kaikki patteriston kysymykset eivät olleet aivan helppoja, vaan osa niistä oli korkealentoista pohdintaa esimerkiksi siitä, mikä AYY:n brändi on tällä hetkellä.

Tällaisia kysymyksiä AJ-puheenjohtajat olivat saaneet pohdiskella oman hallituksen voimin. Näin keskustelu pystyttiin käymään hallitusten antamien vastausten perusteella, ja puheenjohtajat toivat ilmi yhdistystensä näkökulmia AYY:n brändin nyky- ja tahtotilaan.

Itse vedin workshop-osuutta neljälle ainejärjestön puheenjohtajalle. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, mikä AYY:n brändi on nyt – vai onko sellaista olemassa ollenkaan. Lisäksi pohdittiin, missä määrin AYY:n pitäisi olla sidottuna Aallon brändiin. Monista asioista oltiin samaa mieltä, mutta osa aiheista kirvoitti tiukkaa keskustelua.

Tunnin mittaisen keskustelun jälkeen fiilikseksi jäi, että brändityölle on olemassa aito tarve, ja että tekemistä riittää. Toisaalta oli mahtavaa huomata, kuinka aktiivisesti yhdistykset olivat asiaa jo käsitelleet. Suurin osa oli ehtinyt käydä kysymykset läpi hallituksen kanssa, mikä kielinee siitä, että vireillä olevaa brändityötä pidetään tärkeänä!

– Milla

Opintotahdin muutos vaatii kulttuurinmuutosta

09.3.2017, hennapalonen

Tämä blogi liittyy AYY:n 9.3.2017 julkaistuun kannanottoon opintojen sujuvuudesta.

Lukuvuonna 2015/2016 kaikista Aallossa läsnäolevista opiskelijoista 31,1 % teki vähintään 55 opintopistettä vuodessa. Kandivaiheen opiskelijoista, eli niistä joilla aloittamisesta on 0-2 vuotta, 44 % suoritti tuon määrän. Luku on opiskelijoiden kannalta ongelma, koska yliopisto-opinnot on mitoitettu viidelle vuodelle, eli suoritettavaksi noin 60 opintopisteen vauhtia ja opintotuki on myös mitoitettu tuolle ajalle. On vaikea uskoa, että vain alle puolet haluaisi opiskella viidessä vuodessa maisteriksi, jos tavoitevauhti olisi mahdollista saavuttaa. Tämä mantra opintojen pituudesta on vanha kela, sillä siitä on puhuttu jo 1800-luvun lopulta saakka, mutta koko ongelmaa ei liene tarpeen kiistää.

Yliopiston kannalta tämä on ongelma, koska 55 opintopisteen vauhtia opiskeleminen on yksi yliopistojen rahoituksen perusteista. 10 % yliopistojen rahoitusmallin mukaisesta perusrahoituksesta tulee tämän indikaattorin kautta. Indikaattori on otettu käyttöön yliopistojen rahoitusmalliin, koska sen kautta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii ohjaamaan yliopistoja pitämään huolta siitä, että opinnot on järjestetty hyvin ja laadukkaasti. Yliopistolaki velvoittaa yliopistoja järjestämään opinnot siten, että on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa ja rahoitusmalli tukee tätä lain vaatimusta.

Yliopistojen rahoitus on ollut tiukoilla viimeiset pari vuotta, joten niistä jokainen pyrkii parantamaan opintojen sujuvuutta. On tosin hyvä huomata, että rahoitusmalli on nollasummapeliä: Jos yliopistot parantavat tulostaan, koko pottiin ei tule lisää rahaa, vaan se jaetaan vaan yliopistojen välillä suosien hyviä tuloksia saaneita. Aalto on valitettavasti jäänyt hieman jälkeen tällä indikaattorilla, vaikka pärjääkin muuten hyvin. Muut yliopistot ovat nostaneet nopeasti opiskelevien määrää enemmän kuin Aalto.

Yliopistoilla on hyvin tiedossa millaiset asiat tukevat tai haittaavat opintojen etenemistä. Esimerkiksi vuosina 2011-2014 Aaltokin oli mukana Kyky-projektissa, jossa tuotettiin suoraan materiaaliakin opiskeluinnon ja opiskelukyvyn parantamisesta, jotta opinnot olisivat sujuvia. Sen taustalla olleissa Campus Conexus ja opiskelukyky-hankkeissa, kuten myös useissa muissa tutkimuksissa ja selvityksissä, on selvitetty millaiset asiat tukevat opinnoissa edistymistä. Viime vuosina olemme myös saaneet käytännön esimerkkejä sekä Aallon sisältä että muista yliopistoista miten opintoja on saatu sujuvoitettua ilman, että opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihin tai kuormitukseen kärsii. Uutta tietoa tulee koko ajan esimerkiksi kandipalautekyselystä, opiskelijoiden terveystutkimuksesta ja Aallon AllWell-hyvinvointikyselystä.

 

Syitä toivottua hitaammalle opiskelulle

 

Opiskelijoilla on erilaisia syitä opiskella hitaasti. Osa niistä on valintoja ja osa olosuhteista riippuvia. Niitä voi avata vaikkapa hieman yksinkertaistaen Elina Pekosen gradussaan käyttämän ryhmittelyn mukaisesti.

1. Vammat ja sairaudet

Fyysisen ja psyykkisen ympäristön esteettömyys sekä opiskelijoiden terveysongelmat ja mielenterveysongelmat ovat selkeästi yksi tekijä opintojen hidastumisessa. Tähän liittyvät esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi hidastuvat opinnot. Aalto on ansiokkaasti panostanut esteettömyyteen ja kampuksen järjestelyt vaikuttavat varmasti pitkällä aikavälillä siihen, että erilaiset esteettömyysjärjestelyt hoituvat. Valitettavasti YTHS:n terveystutkimuksen mukaan noin kolmannes opiskelijoista oireilee psyykkisesti. Tähän voidaan tarttua paikallisesti mielenterveyttä tukevilla käytänteillä, mutta yliopistot voisivat myös tehdä töitä sen eteen, että psyykkiset ongelmat otettaisiin vakavasti kampuksella ja niiden ilmentyessä opintoihin tehtäisiin esteettömyyttä tukevia ratkaisuja.

2. Sosiaaliset ja kulttuuriset esteet

Kaikki eivät vieläkään koe olevansa yhtä tervetulleita yliopistoon. Esimerkiksi vähemmistötausta, ikä tai muu tekijä voi vaikuttaa siihen kokeeko olevansa osa porukkaa. Tällä on suuri merkitys, sillä opintoihin kiinnittyminen tapahtuu vahvasti sosiaalisen kanssakäymisen kautta, eikä sitä pääse syntymään, jos opinnoissa kokee jääneensä yksin. Monikulttuurisuuteen liittyvää työtä tehdään tälläkin hetkellä Aallon ja AYY:n yhteistyönä, mutta tällaisten esteiden purkamiseen vaaditaan tietoista toimintatapojen tarkastelua myös yksilötasolla.

Yksi merkittävä tekijä on myös oppilaitoksen tai opiskeluporukan oma kulttuuri. Ympärillä oleva henki voi joko tukea ajatusta tavoitetahdissa opiskelusta tai haitata sitä.

3. Oppimisvaikeudet

Todetut luki-vaikeudet tai muut koetut oppimisen ongelmat ovat osatekijä opintojen hidastumisessa. Useat tahot tarjoavat esimerkiksi vertaistukea ja esteettömyyden kautta voi saada myös järjestelyjä opintoihin, mutta tuen piiriin pääseminen voi olla välillä hankalaa. Opintopsykologien ja oppimisvaikeuksista tietävien opinto-ohjaajien aika on kortilla, ja todella suuri merkitys on opettajien tarkalla silmällä. Voidaan perustellusti kysyä kuinka hyvin yliopistojen opetushenkilökunta osaa ohjata oppimisvaikeuksista kärsiviä eteenpäin ja onko meillä tarpeeksi hyvä polku siitä eteenpäin.

4. Taloudelliset haasteet

Taloudelliset haasteet ovat erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla todellinen ongelma. Asumiseen menee pääkaupunkiseudulla keskimäärin 72,1 % yksin asuvan opiskelijan tuloista. Taloudellinen stressi on yhteydessä myös mielenterveyden ongelmiin ja jaksamisongelmiin. Opintotahtiin taloudelliset ongelmat vaikuttavat kahdesta suunnasta: Opintojen aikana on tehtävä töitä, jotta tulee taloudellisesti toimeen, mutta se uhkaa viivästyttää opintoja, jolloin opintukikuukaudet loppuvat. Opintotuen kannalta on erittäin tärkeää, että opintoja voi tehdä tasaista tahtia. Aallossa on yhtenäistetty käytäntöjä, mutta vieläkin valitettavasti esimerkiksi harjoittelun opintopistemäärät voivat jäädä alle opintotuen etenemisen minimin, eli 5 opintopistettä kuukaudessa.

5. Ajanhallinta ja muun elämän yhteensovittaminen opiskelun kanssa

Näihin ongelmiin yliopistot voivat tarttua jo suoremmin. Opintojen tukena kulkeva opiskelutaitojen opettaminen, orientaatiokurssit ja informaatio-ohjaus siitä, miten opintoihin olisi hyvä sitoutua, jotta niissä voi myös menestyä ovat konkreettisia keinoja. Vielä joitain vuosia sitten yliopistoilta kuului nurinaa, että kuuluuko tällainen ”kädestäpitäminen” heille, mutta se on onneksi vähentynyt, kun tieto keinoista ja näyttö niiden tehosta on levinnyt. Harmillisen harva opiskelija itsekään hahmottaa, miten tärkeää erityisesti alkuvaiheessa opintoja on kiinnittyä kunnolla ja priorisoida opintoja. Harmillisen harva opettaja myöskään rakentaa tietoisesti opetukseensa itsesäätelytaitoja tukevia elementtejä. Yliopistot ovat myös huonoja tukemaan opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua. Opintoja on välillä mahdotonta suunnitella kuormittavuuksineen puolta vuotta pidemmälle, kolmen vuoden kandidaattiohjelmasta puhumattakaan.

6. Opetukseen ja opintojen ohjaukseen liittyvät esteet

Viimeisenä ovat tietysti itse opintoihin suoraan liittyvät hidasteet, ja näitähän olisi helppo luetella vaikka kuinka. AYY keräsi merkittävimpiä viime vuonna lausuntokierroksella ja keskusteluissa opintovastaavien kanssa. Kuormittavuus, aikataulut, ennustamattomat yhteisvaikutukset, joustamattomuus, kesäopintojen puute, harvoin pidettävät kurssit, kehnosti suunnitellut kurssit, opinto-ohjauksen satunnaisuus, koulujen välillä vaihtelevat käytännöt ja monet muut seikat on tuotu usein esiin, puhumattakaan tiedon löytämisen haasteista. On ilo sanoa, että koulutusohjelmissa asiat kehittyvät koko ajan parempaan suuntaan. Silti perusongelmia, kuten kohtuutonta kuormittuneisuuden kokemusta ilmenee edelleen. Olisi todella tärkeää tuoda esiin Aallon sisällä ja muualla tehtyjä toimivia uudistuksia. Esimerkiksi vuorovaikutteisuutta isoille luennoille rakentamalla digiavusteisesti tai muilla keinoilla on saatu ihan huimia oppimistuloksia ilman, että sisältöjä helpotetaan tai rimaa lasketaan, mikä tuntuu edelleen olevan joidenkin pelko.

 

Mitä tässä pitäisi tehdä?

 

Eri esteitä voidaan purkaa eri suunnista. Opintojen järjestelyihin liittyvää työtä tehdään koko ajan ja yliopistolla on velvollisuuskin edistää esteettömyyttä. Kaikkia helppoja kiviä ei ole vielä Aallossakaan käännetty. Tenttien tarkastusaika on edelleen neljä viikkoa ja roikkuvan kurssin suoritusmahdollisuus voi olla lukukauden päässä. Opintotuen määrälle tai asumisen kalleudelle on hankala tehdä mitään, joten jäljelle jää kiinnostavin, eli opiskelijoiden valinta opiskella joko tavoitetahtia tai hitaammin. Tämä valitettavan usein jätetään leijumaan ilmaan, tai ratkaisuna tarjotaan yksittäisiä toimenpiteitä, kuten stipendejä. Liian usein jäädään myös taivastelemaan opiskelijoiden pakenemista töihin kesken lukukauden, vaikka Aaltohan on juuri kuuluisa työelämäsuhteistaan. Myös työnantajia olisi syytä muistuttaa siitä, että opiskelijatyöntekijöiden pitäisi voida tehdä opintonsa töiden ohella kunnialla, jotta yhteistyö toimii.

Aallossa on kuulunut harmillisen vähän tutkimustietoon perustuvia puheenvuoroja siitä, miten opinnot voivat edistää sitoutumista ja motivaation syntymistä. Usein motivaatiosta puhutaan jonkinlaisena sisäsyntyisenä ominaisuutena, vaikka sitoutumista, sitkeyttä ja opiskelutaitoja voi synnyttää juurikin niillä opinnoilla itsellään. Keinot eivät ole poppaskonsteja, vaan hyvää opettamisen ja ohjauksen suunnittelua ja toteuttamista. Ketään opettajaa ei saa jättää tämän kanssa yksin. Aallossa onkin jatkuvasti tehty ja tehdään kehittämistä, kuten hyvinvointikyselyä ja sen perusteella toimenpiteitä sekä jatkuvaa pedagogiikkakoulutusta ja online-oppimismahdollisuuksin kehittämistä. Keskustelu junnaa vielä kuitenkin valitettavan paikallaan.

Ne yliopistot, jotka nyt menestyvät 55 op indikaattorilla Aaltoa paremmin ja ovat nostaneet tuloksiaan, ovat uudistaneet opetussuunnitelmien, akateemisen ohjauksen ja aikataulutuksen lisäksi myös sisäistä kulttuuriaan. On esimerkiksi selvästi viestitty, että nouseva rahoitus käytetään opintojen parantamiseen ja opiskelijoille on tarjottu hyvin henkilökohtaista ohjausta ja yhteydenottoja. Resurssit on käytetty systeemin parantamiseen, jotta jokaisella on ainakin mahdollisuus opiskella sitoutuneesti ja tavoitetahtia. Myös opiskelijat ovat tehneet osansa ja tsemppaavat toisiaan niissäkin kohdissa, kun tahti alkaa hiipua. Kulttuurinmuutos vie aikaa, niin opettajien kuin opiskelijoidenkin kohdalla, mutta elämä ei ole kilpajuoksu. Yliopistossa ollaan oppimassa, ei maksimoimassa rahoitusmalli-indikaattorien tuloksia, mutta mahdollisimman monelle pitää antaa mahdollisuus ymmärtää miten omaa oppimistakin tukee sitoutuminen tavoitteelliseen opiskelutahtiin. 

Lisätietoja:
Petteri Heliste, AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja, edunvalvonnan koordinointi, petteri.heliste@ayy.fi, 050 520 9428
Susanna Koistinen, koulutuspoliittinen asiantuntija, susanna.koistinen@ayy.fi, 050 520 9438

Lähteitä:

Vihdoinkin #rakkauskuuluukaikille – Tasa-arvoinen avioliittolaki voimaan tänään

01.3.2017, hennapalonen

Tänään 1.3.2017 on historiallinen päivä. Tänään vihdoinkin tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan Suomessa. AYY on ollut mukana tukemassa lain valmistelua vuodesta 2013 lähtien. Saman vuoden alusta alkaen AYY on ollut Seta ry:n kannatusjäsen.

 

Kesäkuussa 2013 AYY oli mukana Helsinki Pride –viikon kulkueessa. AYY:n virallinen lippu marssi kulkueessa yhdessä Queer Aallon kanssa.

Marssin jälkeisenä sunnuntaina Otaniemessä juhlittiin Otaniemi Gay Dayta.

Helmikuussa 2014 eduskunta kävi lähetekeskustelun lakialoitteesta ja AYY oli mukana muistuttamassa, että #rakkauskuuluukaikille.

Tasa-arvon päivänä 19.3.2014 AYY postitti kansanedustajille Tahdon-postikortteja. Korteilla oli mahdollista osoittaa tukensa tasa-arvoiselle avioliittolaille.

Marraskuun lopulla 28.11.2014 eduskunta lopulta äänesti tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen puolesta. AYY oli mukana suuressa rakkaudenosoituksessa Kansalaistorilla.

1.3.2017 tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan.

Rakkaudentäyteistä päivää kaikille! <3

Hallitus esittäytyy: Petteri Heliste – kasvun paikka

28.2.2017, Petteri Heliste

 

Hei! Pahnan pohjimmaisena esittäydyn minä, Petteri Heliste, viidennen (ännännen) vuoden fyysikko, joka on hypännyt tämän vuoden ajaksi ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Saavuin Aaltoon syksyllä 2012 viattomana ja innokkaana fuksina, joka suorastaan idealistisella tunteen palolla uskoi tieteenteon olevan about tärkeintä maailmassa. Tuo nuori mies ei ainakaan ensisijaisesti unelmoinut vakaasta työpaikasta suuryrityksessä ja suhtautui apaattisesti politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Fuksivuoden tiimellyksessä ajauduin kuitenkin järjestötoimintaan ja myöhemmin Fyysikkokillan raatiin isännäksi ja varapuheenjohtajaksi 2014. Hommaan innostivat rakkaus ruuanlaittoon sekä erityisesti mahdollisuus tukea kanssakiltalaisia tuomalla juhlaa ja virkistystä kiltalaisten arkeen. Rakkaan alma materini puuhissa olen pyörinyt myös hallitusvuoteni jälkeenkin, viimeisimpänä nakkinani 70-vuotisjuhlavuositoimikunnan puheenjohtaminen. Juhlavuoden kunniaksi toteutimme muun muassa jokaisen viisivuotiaan unelman ja rakensimme Aalto Partya varten jättimäisen pallomeren aaltolaisten iloksi.

Tämä maailma tarvitsee ajoittain isoja pallomeriä. Copyright Tommi Kantala.

Syksyllä 2013 minut rekryttiin jo edesmenneen edustajistoryhmä Faktan riveihin. Päätös syntyi pienen itsetutkiskelun jälkeen: poliittinen apaattisuuteni väänsi kättä halun parantaa ylioppilaskuntaa kanssa. Lopulta jälkimmäinen voitti, ja päädyin aitiopaikalle oppimaan lisää ylioppilaskunnasta ja tutustumaan erilaisten aaltolaisten näkökulmiin unelmayhteisöstä. Vuotta myöhemmin, syksyllä 2014, osallistuin myös ensimmäiseen Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseeni ja hyppäsin tutustumaan ylioppilasliikkeeseen ja ajankohtaisiin teemoihin, kuten perustuloon, yliopisto-amk-jaon kehittämiseen sekä kv-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseen. Siitä lähti aluille todellinen innostus demokraattiseen vaikuttamiseen, ja vuotta myöhemmin huomasinkin olevani perustamassa uutta edustajistoryhmää, SCIsmaa, jonka johdin syksyn 2015 edustajistovaaleihin. Huikeiden ehdokkaittemme ansiosta nappasimme 6 paikkaa 45:stä.

Tänä vuonna olen varapuheenjohtajana vastuussa ylioppilaskunnan edunvalvonnan koordinoinnista ja koulutuspolitiikasta. Edellinen on enimmäkseen asiantuntijatyön fasilitointia, kuten oikeiden ihmisten saattamista yhteen keskustelemaan tehokkaasti oikeista asioista. Jälkimmäinen taas on pitkälti selvityksiin sekä arvovalintoihin perustuvan opiskelijanäkökulman ajamista Aallossa (opetuksen kehittäminen, digitalisaatio) ja muuallakin (duaalimallin kehitys, opiskelijavalinnat).

Henkilökohtaisesti haluan tehdä ylioppilaskunnan toiminnasta läpinäkyvämpää ja saavutettavampaa. Ylioppilaskunta on matalimman tason julkista demokratiaa tässä maassa, ja haluan, että jokainen aaltolainen uskaltaa kysyä ja keskustella ylioppilaskunnan toiminnasta sekä siitä, millaisen he siitä haluavat tehdä. On suorastaan ylioppilaskunnan lakisääteinen velvollisuus ”osallistua [yliopistolain] 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen”. Tämä kasvatustehtävän antamista taidoista ja tiedoista olen päässyt minäkin ammentamaan. Koen, että varsinkin hallituksen jäsenenä velvollisuuteni on tukea jokaista jäsentä vaikuttamaan ylioppilaskunnassa ja neuvoa, olipa aihe ja kellonaika melkein mikä hyvänsä. 

Tässä siis allekirjoittaneen vinkit jokaiselle aaltolaiselle:

  1. Kysele ja ole utelias. AYY:n toimiston väki, edaattorit ja ainejärjestöjen hallituslaiset ovat oiva kohderyhmä ja tietävät usein ainakin, keneltä saa lisätietoja.
  2. Keskustele, kyseenalaista ja haasta. Ylioppilaskunnan toiminta ei ole kiveen hakattua, vaan sen pitää kuvastaa jäseniensä toiveita ja tavoitteita.
  3. Ota jokin asia tavoitteeksesi, kerää samanmieliset tyypit kasaan ja lähde ehdolle edustajistovaaleissa. Taustalle ei tarvitse suurta kansanliikettä ja joka ongelmaan sopivaa tavoiteohjelmaa, vaan selkeät teesit ja hyvä asenne vievät pitkälle.

Hauskaa wapunodotusta,

Petteri

Hallitus esittäytyy: Joona Orpana numeroina

27.2.2017, joonaorpana

Neljä vuotta Aalto-yliopistossa. Aloitin opintoni Kauppiksessa syksyllä 2013. Luen pääaineena laskentatoimea ja sivuaineena johtamista.

Kuusi rekrytointia ylioppilaskuntaan. Jokainen rekrytointi on merkittävä paikka vaikuttaa ylioppilaskunnan tulevaisuuteen. Aikanani näitä paikkoja on ollut jo useita eivätkä ne taida suinkaan olla ohi. Onneksi olemme saaneet tehtäviin useita loistavia hakijoita. Myös yliopistolle valitaan tänä vuonna uusi rehtori ja sitä varten on tärkeää saada opiskelijoiden ääni kuuluviin.

16 maata reilaamassa. Otaniemestä, ja jopa Helsingistä, tarvitsee välillä poistua. Viime kesänä reilasin Norjan vuonoilta Kreikan saarille. Matkailu on paitsi siistiä myös hemmetin vaikeaa. Koen itseni hyvin sosiaaliseksi kotimaassa, mutta vieraalla kielellä ja ilman yhteistä kontekstia uusiin ihmisiin tutustuminen ei välttämättä aina suju. Siksi reissaaminen onkin minulle tärkeää: opin itsestäni ja omista arvoistani enemmän.

68 twiittiä lobbaajana. Matkaa some-osaajaksi on vielä paljon mutta matkalla ollaan. Vaikuttamista olisi tosi kiva tehdä tuoreiden pullien äärellä kabineteissa, mutta todellisuudessa tehokas vaikuttaja lukee aamulla hesarista opiskelijoita koskettavat aiheet ja käy niistä viiltävää keskustelua päättäjiä tägäämällä Twitterissä. Minua voi seurata tunnuksella @joonaorpana.

122 asuntoa opiskelijoille. Kivoimpia ylioppilaskunnan tarjoamia palveluita ovat asunnot. Vastasin viime vuoden hallituksessa asumisesta, jona aikana edustajisto muun muassa päätti uuden kohteen rakentamisesta Jätkäsaareen ja tavoitella 1350 uutta asuntopaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisää voi lukea vaikkapa kandintyöstäni Investointien rajoitteet opiskelija-asuntotuotannossa: Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asuntotoiminnan investointien suunnittelua vuosille 2016-2026.

433 kilometriä kotiin. Mie oon kotoisin Joensuusta, josta muutin Helsinkiin vasta opiskelemaan. Hallitusvuosien aikana vapaat viikonloput ovat luksustuotteita. Tykkään käyttää niitä kotona vierailuun. Neljä ja puoli tuntia junalla suuntaan ja toiseen onkin tehokasta aikaa rästitöille. Protip: varaa paikkasi ensimmäisen vaunun yläkerrasta mielellään menosuuntaan.

5031 sähköpostia työtä. Käymieni kokousten ja palaverien lukumäärää en edes viitsi laskea. Kahden hallitustehtävän työmäärää on vaikea summata. Puheenjohtajalle näyttää ainakin kertyvän perinteisiä sähköposteja enemmän, sillä kahden kuukauden jälkeen niiden osuus on jo lähes neljännes kaikista tulleista viesteistä.

15 000 aaltolaista edustamassa. Niin monta meitä Aallossa opiskelee. Ei ole mikään helppo tehtävä edustaa kaikkia, ja siksi ainejärjestöt ja niitä kokoavat rakenteet ovat hyviä.

Miljoonia askelia Runeberginkadulla. Muutamat kadut Töölön kampuksen, KY-talon ja kodin välillä ovat tulleet melkoisen tutuiksi. Ja kotoisia ne ovat edelleen, siinä missä päivän kävelypalaveritkin Väreen nostokurkien ja rantaraitin ohitse.

Yksi parhaista, AYY. Ollaan kunnianhimoisia ja tehdään Aalto-yliopistosta ja Suomesta itsellemme ja tuleville aaltolaisille sukupolville mahdollisimman kiva paikka opiskella. Se on tehtävämme.

t. Joona

Hallitus esittäytyy – Ville Myllylä: Järjestöasiat, tilat & neuvosto

24.2.2017, villemyllyla

Moi!

Olen 25-vuotias lvi-tekniikan opiskelija Insinööritieteiden korkeakoulusta ja kuluvan vuoden toimin AYY:n hallituksessa, jossa vastuullani on järjestöasiat, tilat sekä neuvosto.

Omaa opiskeluaikaani on vahvasti värittänyt Otaniemessä asuminen ja mahtava fuksisyksy, joka houkutteli mukaan opiskelijajärjestötoimintaan. Lukuisat tapahtumat sekä yhdessä tekemisen hienous tempaisivat mukaansa ja pian löysinkin itseni Konepajajaoksen mukana rakentelemasta mitä erikoisempia laitteita Otatarhan ajoihin sekä Laskiaisriehan mäkikisaan. Oman rakentelun jäätyä vähemmälle on hienoa nähdä suhteellisen nuoren jaoksen elämän jatkuminen tähän päivään saakka. Useita projekteja on saatu päätökseen, eikä alamäkeä ole mäenlaskukisoja lukuun ottamatta näköpiirissä.

Opiskelijajärjestökokemusta on kertynyt erilaisten rakenteluprojektien lisäksi myös Koneinsinöörikillan hallituksesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävistä sekä useamman muun pienemmän järjestön parissa toimimisesta. Ylioppilaskunnan puolella olen ehtinyt toimia linnanisäntänä ja lisäksi päässyt toogassa Smökin katolle julistamaan wappuriehaa muutama vuosi sitten.

Hallitusvuoden mukana ajankäyttöä on joutunut jälleen tarkastelemaan tarkemmin ja tarkan kalenteroinnin ansiosta tekeminen onkin pysynyt hallinnassa. Alkuvuoden perehdytysten täyttämään kalenteriin verrattuna nykyinen viikkonäkymä sisältää jo runsaasti omia merkintöjä viikottain toistuvien rutiinien lisäksi. Yleisen hallitustyöskentelyn lisäksi sektorikohtaiset projektit tahdittavat päivien kulkua.

Järjestösektorin kevään yksi suurimmista yksittäisistä tehtävistä on yhdistyksille jaettavien toiminta-avustusten käsitteleminen, jonka lisäksi työstetään toimisto-ohjelmaan määriteltyä järjestökentän rakenteen päivittämistä. Tilasektorilla kiinnostavina projekteina ovat peruskorjattavissa kiinteistöissä, kuten JMT357:ssa sijaitsevien tilojen korjaukset sekä yleisesti kertavuokrattavien tilojen kunnon ja käytettävyyden kohentaminen. Neuvoston puolella toiminnan kehittäminen ja erityisesti kaikkien erityisasemayhdistysten ja ainejärjestöjen puheenjohtajille suunnatut puheenjohtajaseminaarit tulevat uutena tälle vuodelle.

Hommaa siis riittää, mutta onnekseni pääsen työskentelemään mahtavassa työympäristössä, joka muodostuu laajasta porukasta vapaaehtoisia ja oman alansa asiantuntijoita 🙂

Aurinkoisin terveisin,

Ville

 

Hallitus esittäytyy – Onni Lampi: Kiinteistöt ja asuminen

23.2.2017, onnilampi

 

Olen Onni, 24-vuotias tietoliikennetekniikan opiskelija Helsingistä. Hallituksessa vastaan asumisesta ja kiinteistöistä sekä joskus jopa puhelimeen. Toimenkuvani pitää sisällään niin kiinteistöjen kehittämisen, kiinteistökannan muutokset sekä asumisen palveluna ja yhteisöllisyyden luojana.

Kiinteistökehittämisen suhteen teen tiivistä yhteistyötä Pyryn kanssa, joka omassa blogikirjoituksessaan avasikin jo hieman AYYn mielipuolisen kunnianhimoisilta vaikuttavia rakentamistavoitteita. Myönnän, että lähes 1500 uuden asuntopaikan rakentaminen kymmenessä vuodessa ei tule olemaan helppoa!
Taloja ei kuitenkaan pykätä pystyyn ainoastaan huvin vuoksi vaan siksi, että AYYllä olisi tulevaisuudessa Euroopan paras opiskelija-asumispalvelu.

Asuminen on tällä hetkellä murroksessa. Kärjistetysti sanottuna AYYn kannattaisi rakentaa ainoastaan yksiöitä seuraavat kymmenen vuotta, sillä niiden kysyntä tuntuu olevan loputon. Tämän takia tänä vuonna keskiössä on asumisen yhteisöllisyyden lisääminen ja asukasvalinnan uudistaminen. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, missä vaikkapa kolmen kaverin porukka voi muuttaa soluun samaan tapaan kuin kaverikämppään. Haasteita tähän tuo yhdenvertaisuuden takaaminen ja järjestelmän suunnitteleminen siten, ettei se kohtuuttomasti lisää asuntotoimiston työtaakkaa.

Hallitushommien ulkopuolella nautin erinäisistä nörttiharrastuksista, kuten lukemisesta ja Microsoft Exceliin verrattavien simulaatiopelien pelaamisesta. Lähellä sydäntäni on myös erinäinen yhdistystoiminta, mm. partion ja kiltatoiminnan suhteen. Lisäksi meikän löytää vuodesta toiseen huhtikuun aikaan AYYn keskustoimiston edessä olevilta työmaakonteilta.