Ylioppilaskunta


Kategoriat

Opintotuki-kannanotto

AYY:n kannanotto 2.8.2010

Opintotuen indeksiin sitomisesta ei saa luistaa

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus vuodelle 2011 näyttää korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta surkealta. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä opintotuen sitomisesta kansaneläkeindeksiin ei ole otettu huomioon budjettipohjassa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) muistuttaa, että ellei opintotukea sidota indeksiin, opiskelijoiden reaalitulot tulevat pienentymään entisestään elinkustannusten noustessa.

”Pitkällä tähtäimellä kustannustason nousu aiheuttaa merkittävän loven opiskelijan lompakkoon. Opiskelijat elävät nykyiselläänkin selvästi köyhyysrajan alapuolella.”, toteaa Aalto-ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Valtiovarainministeriön esitys ei vastaa tavoitteeseen nopeuttaa opintoaikoja, sillä tuen pienentyessä toimeentuloa on täydennettävä ansiotöillä ja opintoihin käytettävissä olevaa aikaa on entistä vähemmän. Opintojen hidastumisen lisäksi riittämätön toimeentulo vaikuttaa väistämättä opintojen laatuun päätoimisen opiskelun jäädessä haaveeksi.

AYY vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriön esitys opintotuen indeksiin sitomisesta päätyy lopulliseen valtion budjettiin.

Opintotuen indeksiin sitomisesta ei saa luistaa

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus vuodelle 2011 näyttää korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta surkealta. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä opintotuen sitomisesta kansaneläkeindeksiin ei ole otettu huomioon budjettipohjassa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) muistuttaa, että ellei opintotukea sidota indeksiin, opiskelijoiden reaalitulot tulevat pienentymään entisestään elinkustannusten noustessa.

”Pitkällä tähtäimellä kustannustason nousu aiheuttaa merkittävän loven opiskelijan lompakkoon. Opiskelijat elävät nykyiselläänkin selvästi köyhyysrajan alapuolella.”, toteaa Aalto-ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Valtiovarainministeriön esitys ei vastaa tavoitteeseen nopeuttaa opintoaikoja, sillä tuen pienentyessä toimeentuloa on täydennettävä ansiotöillä ja opintoihin käytettävissä olevaa aikaa on entistä vähemmän. Opintojen hidastumisen lisäksi riittämätön toimeentulo vaikuttaa väistämättä opintojen laatuun päätoimisen opiskelun jäädessä haaveeksi.

AYY vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriön esitys opintotuen indeksiin sitomisesta päätyy lopulliseen valtion budjettiin.

Koulutusta rahalla vai kyvyillä? – mielenilmaus 21.4.

Suomalaisen koulutuksen kulmakiviä ovat maksuttomuus ja koulutusjärjestelmän kattavuus taustasta riippumatta. Näin todettuaan opetusministeriö on väläytellyt lukukausimaksuja korkeakouluopiskelijoille. Pettääkö logiikka?

Maksuton koulutus on tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän perusedellytys. Jotta motivoituneimmat opiskelijat päätyisivät taustoistaan huolimatta korkeakouluihin jatkossakin, on korkeakoulutuksen oltava sekä tulevaisuuden tuotoltaan (jälkeenpäin perittävä lukukausimaksu syö pois korkeakoulutuksen tuomat lisäpalkat) että välittömiltä kustannuksiltaan (suora lukukausimaksu ohjaa yhä useamman töihin jo opiskeluaikana) kilpailukykyinen. Ei myöskään tule unohtaa, että maksuton koulutus houkuttelee ylivoimaisesti eniten ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen.

Opiskelijat koko Suomen laajuisesti kokoontuvat Senaatintorille 21.4. klo 12. Senaatintorilta jatketaan karnevaalihenkisenä kulkueena eduskuntatalolle, jossa näytetään Suomen päättäjille mitä ylioppilasliike on mieltä.

Laita sinäkin ylioppilas- tai teekkarilakkisi päähän ja saavu ystävinesi paikalle. Jatkot löydät heti mielenilmauksen päätyttyä Bottalta.
lisätietoja: www.maksutonkoulutus.fi

Lehikoisen työryhmän ehdotukset sujuvoittaisivat koulutusjärjestelmää

17.3.2010

Tänään julkaistussa Anita Lehikoisen johtaman opetusministeriön työryhmän muistiossa on paljon hyviä uudistusehdotuksia. Aalto-yliopiston, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Tampereen teknillisen sekä Turun yliopistojen ylioppilaskuntien mielestä esimerkiksi opinto-ohjauksen, kesäopintojen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen ovat erittäin kannatettavia ja toimivia toimenpiteitä opiskeluaikojen lyhentämiseksi.

Toisen asteen koulutuksen opinto-ohjaus on jo pitkään ollut suomalaisen koulutuksen kipupiste. Ylioppilaskunnat pitävät toisen asteen opinto-ohjauksen parempaa resursointia sekä henkilökohtaisen jatkokoulutussuunnitelman tekemistä toimivina tapoina tukea suomalaisia nuoria hyvälle työuralle. Erityisen kiitettävää on huomion kiinnittäminen opiskelijoiden tukemiseen ja hyvinvointiin vielä korkeakouluaikanakin – opintopsykologeja ja parempaa ohjausta on kaivattukin.

Ylioppilaskunnat pitävät ongelmallisena opiskelijavalintojen tekemistä pääosin ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella. Pienissä valintakiintiöissä ylioppilastutkintoon pohjautuva valinta ei erottele hakijoita riittävästi, eikä myöskään huomioi soveltuvuutta esimerkiksi taidealoilla. Uravalinta ei saa olla kiinni yhdestä lyhyestä elämänvaiheesta tai pahimmillaan ainereaalin valinnoista. Lisäksi ylioppilastutkinnon painottaminen asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä lukiossa he ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa. Vaikka todistuksen painoarvoa maltillisesti lisättäisiin, on pääsyn yliopistoon tulevaisuudessakin oltava mahdollista myös valintakokeen kautta.

Julkisen keskustelun jälkeen työryhmä on siirtänyt koulutuksen maksuttomuutta koskevat kehitysehdotukset pois varsinaisesta muistiosta erilliseen liitteeseen. Tämän vuoksi julkisuudessakin on lähes unohtunut, että erilaisia maksullisuuden malleja käsitellään edelleen realistisina vaihtoehtoina. Tämä suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävä keskustelu tulee käydä julkisesti ja poliittinen vastuu kantaen.

Lopuksi ylioppilaskunnat kiittävät työryhmää paremmasta tuesta ympärivuotiselle opiskelulle. Erityisesti taloudellisen taantuman aikoina kesäopetuksen tarve korostuu, eikä se tarpeetonta ole hyvinäkään kesätyövuosina. Ylioppilaskuntien mielestä raportti antaa hyvän pohjan koulutusjärjestelmän kehittämiselle

Eri puolilla Etelä-Suomea 18.3.2010

Katri Korolainen-Virkajärvi
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Johanna Pietiläinen
Hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Aleksi Rantala
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Jyri Vuorinen
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Elias Laitinen
Hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Janne Peltola
Hallituksen jäsen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

SORA palauttaa yliopistohallinnon 1800-luvulle

Kannanotto
Espoo 8.3.2010

AYY: SORA palauttaa yliopistohallinnon 1800-luvulle

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) toteaa Opetusministeriön soveltumattomuuden ratkaisua pohtineen työryhmän päätelmien palauttavan suomalaisen yliopistolaitoksen 1800-luvulle, jolloin yliopiston rehtori käytti suoraan tuomio- ja poliisivaltaa ohittaen normaalin oikeuslaitoksen.

SORA-työryhmä esittää käytännössä poliisivallan palauttamista yliopistoille. Jatkossa yliopistojen hallintoelinten jäsenet voisivat arvioida opiskelijoiden lääketieteellisen soveltumisen eri aloille, minkä lisäksi voitaisiin tarvittaessa arvioida opiskelijoiden vaarallisuus ja poistaa heidät yliopiston alueelta. Tämä laajentaa hämmentävästi luennoitsijoiden valtaa alueelle, joka on perinteisesti kuulunut hyvin rajatulla tavalla järjestyksenvalvojille ja poliiseille.

Kurinpidollisilla keinoilla ei vaikuteta opiskelijoiden mahdollisten ongelmien syihin, vaan pyritään sulkemaan häiriötä aiheuttanut opiskelija yliopistoyhteisön ulkopuolelle. Erottamisen ja sosiaalisen tahrautumisen uhka voi myös estää opiskelijaa hakeutumasta asianmukaiseen hoitoon. Yliopisto ylittää valtuutensa käyttämällä valtaansa muissa kuin akateemisissa asioissa.

Yliopistojen täydellisestä itsehallinnosta on viimeisen sadan vuoden aikana enimmiltä osin irtauduttu. Ei ole toivottavaa, että nämä valtaoikeudet palautetaan kansallisilla tragedioilla ratsastaen. Esitetyt toimenpiteet eivät juurikaan lisää todellista turvallisuutta, vaan luovat keppihevosen, jolla opiskelijoiden perusoikeuksia voidaan rajoittaa entisestään.

Mistä näitä lukukausimaksuja oikein tulee?

Kannanotto
Espoo 18.2.2010

AYY: Mistä näitä lukukausimaksuja oikein tulee?

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) vaatii selvitystä siitä, miten korkeakoulutuksen maksullisuus on päätynyt opetusministeriön luonnokseen koulutusvientistrategiaksi. Koulutusvienti ei edellytä tinkimistä kansalaisten maksuttomasta korkeakoulutuksesta, eikä yksikään puolue ole julkisesti myöntänyt ajavansa lukukausimaksuja.

Strategiassa kiirehditään laajentamaan koulutuksen maksullisuutta, vaikka EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu ei ole vielä edes ehtinyt alkaa. ”Strategiaa laadittaessa on kokeilun tuloksista tehty ennenaikaisia johtopäätöksiä. Kokeilun arvioinnin tulee perustua tuloksiin, ei perusteettomiin ennakko-oletuksiin”, hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen kommentoi.

Esityksessä todetaan, että suomalaisen koulutusviennin tärkeimmät markkinat ovat EU/ETA-maiden ulkopuolella. Nämä markkinat ovat saavutettavissa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Strategia myös nostaa suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuuksiksi mm. korkeakoulutuksen saatavuuden ja kattavuuden. Lukukausimaksujen yleinen käyttöönotto nakertaisi merkittävästi juuri näitä vahvuuksia.

AYY:n näkemyksen mukaan suomalainen yhteiskunta perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon, joka toteutuu parhaiten maksuttoman koulutuksen kautta. Kaikille yhtäläinen oikeus koulutukseen on yhteiskuntamme kulmakivi, jota ei pidä uhrata koulutusviennin nimissä.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta vaatii valmisteluun läpinäkyvyyttä ja edellyttää lukukausimaksukeskustelun tapahtuvan jatkossa avoimin kortein, jotta keskusteluun on ylipäätään mahdollista osallistua.

Jussi Valtonen
hallituksen puheenjohtaja

Teemu Halme
pääsihteeri

Lisätietoja: