Lausunnot ja kannanotot


Kategoriat

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta sekä World Student Capital -verkosto ovat pettyneitä HSL:n päätökseen opiskelija-alennuksista

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta sekä World Student Capital -verkosto ovat pettyneitä HSL:n päätökseen laskea opiskelija-alennusta ja poistaa opiskelija-alennus kertalipuista.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus päätti 30.10. kokouksessaan avata joukkoliikenteen opiskelija-alennuksen kaikille päätoimisille perustutkinto-opiskelijoille, opiskelijoiden ikään katsomatta. Samalla kuitenkin opiskelijan alennusprosenttia matkakortille ostettavasta kausilipusta lasketaan 50:stä 45:een ja opiskelija-alennus rajataan koskemaan vain kausilippuja. Pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen World Student Capital -verkosto (WSC) on tyytymätön päätökseen laskea alennusprosenttia ja rajata kertaliput alennuksen ulkopuolelle.

”Tavoittelimme 50 %:n alennuksen säilyttämistä kaikissa lipputyypeissä. HSL on mielestämme yliarvioinut ikärajattoman alennuksen kustannuksia”, sanoo WSC-verkoston puheenjohtaja Otto Rosenlund.

Aiemmin suurin osa 30 vuotta täyttäneistä opiskelijoista on jäänyt ilman joukkoliikenteen opiskelija-alennusta, koska alennuksen ehtona on ollut oikeus opintotukeen. Myönteistä nyt tehdyssä päätöksessä on se, että 30 vuotta täyttäneet opiskelijat saavat tulevaisuudessa alennuksen samoin ehdoin kuin nuoremmat opiskelijat. Tämä on ollut opiskelijajärjestöjen pidempiaikainen tavoite, minkä toteutumisesta iloitaan, vaikka muu osa päätöksestä on pettymys. Ikäsyrjinnän poistaminen opiskelija-alennuksesta voi johtaa uusien ryhmien tulemiseen joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä vahvistaa joukkoliikenteen kannattavuutta.

”HSL:n opiskelija-alennuksen pitäisi ensisijaisesti koskea kaikkia opiskelijoita ja kaikkia lipputyyppejä. Sitä paitsi HSL:n omiin laskelmiin perustuvien arvioiden mukaan laajennuksen tuottamat lisäkustannukset eivät olisi merkittäviä. Alennusmallia on myös mahdollista säätää toteutuneen perusteella myöhemmin.” kommentoi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Lauri Seppäläinen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja WSC-verkoston mukaan HSL:n tulee nyt seurata päätöksen vaikutuksia opiskelija-alennuksen kustannuskertymään ja palauttaa mahdollinen alijäämä aiempaan kustannustasoon nähden opiskelija-alennukseen joko alennusprosentin nostona tai palauttamalla kertaliput alennuksen piiriin.

Uudet alennusperusteet astuvat voimaan vyöhykeuudistuksen yhteydessä vuoden 2019 keväällä.

Otto Rosenlund

World Student Capital -verkoston puheenjohtaja

Lauri Seppäläinen

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen (sosiaalipolitiikka, kuntavaikuttaminen, liikunta)

Lisätietoja:

Asiantuntija (sosiaalipolitiikka) Lauri Jurvanen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, lauri.jurvanen@ayy.fi, p. 050 520 9418

 

Laadukasta osaamista ja monialaisia innovaatioita – siis ei putkitutkinnoille!

Yliopistojen valtakunnallista rahoitusmallia ollaan uudistamassa vauhdilla osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö 2030 -toimeenpanoa. Näemme valmistellussa uudessa mallissa sudenkuoppia etenkin koulutuksen perusteella jaettavan rahoituksen osalta. Rahoitusmalliin nyt kaavaillut muutokset eivät myöskään osaltaan ratkaise yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän perustavia ongelmia.

Millaisia muutoksia rahoitusmalliin on kaavailtu koulutuksen osalta?

Nykyisessä rahoitusmallissa yliopistoja on palkittu koulutuksen osalta erityisesti sen perusteella, miten paljon niissä on suoritettu tutkintoja (19 %), ja miten moni niiden opiskelija on suorittanut vuodessa 55 opintopistettä (10 %). Nyt kaavailluissa muutoksissa 55 opintopisteen indikaattori poistettaisiin, ja yliopistoille jaettaisiin resursseja suoritettujen tutkintojen perusteella peräti 30 % koko rahoitusmallin kautta jaettavasta rahoituksesta. Uudistuvassa tutkintomäärien indikaattorissa on kuitenkin erityinen ongelma: sen sisään on ajateltu leipoa erilaisia kertoimia. Tavoiteaikakertoimen kautta yliopistot saisivat eniten rahaa niistä tutkinnoista, jotka on suoritettu tavoiteajassa. Toisen tutkinnon kerroin taas vähentäisi saatavaa rahoitusta niiden tutkintojen osalta, joiden suorittaja on jo tehnyt aiemmin toisen samantasoisen tutkinnon.

… ja miksi emme kannata niitä?

Tavoiteajassa suoritetut tutkinnot aiheuttaisi yliopistojen rahoitusmallin indikaattorina merkittäviä riskejä koulutuksen laadulle, yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja opiskelijan mahdollisuuksille rakentaa yksilöllistä ja parhaiten hänen tulevaisuuden visioitaan tukevaa tutkintoa.

Varsinkin generalistialoilla opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että hän hankkii oman alansa työkokemusta jo ennen valmistumista. Mikäli yliopistolla on taloudelliset intressit patistaa opiskelija valmistumaan mahdollisimman pikaisesti, heikentäisi tämä opiskelijan mahdollisuuksia ottaa vastaan kiinnostavia työtarjouksia opiskelujen aikana. Tämä johtaisi siihen, ettei yliopistosta vastavalmistuneilla olisi samanlaisia valmiuksia työelämään kuin mitä heillä tällä hetkellä on.

Koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus heikkenisi uuden rahoitusmalli-indikaattorin myötä myös siksi, että käytännössä se estäisi yllättävien opintokokonaisuuksien ja osaamisen syntymisen. Mikäli opiskelija on pakotettu kulkemaan putkessa, jossa aikaa kiinnostaville sivuainekokeiluille ei jää, jää myös moni poikkitieteellisyydestä kumpuava uusi ajatus luomatta. Koska kansallisia innovaatioita tarvitaan, tulee opiskelijoilla olla jatkossakin mahdollisuus opiskella niin paljon, kuin he itse osaamisen aikaansaamiseksi katsovat tarpeelliseksi.

Rahoitusmallin indikaattoria tavoiteajassa suoritetut tutkinnot heikentäisi myös opiskelijan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Vaihto-opiskelun aikana suoritetut opinnot on usein haastavaa lukea osaksi tutkinnon perusosia. Mikäli yliopistoilla on taloudellinen intressi varmistaa, että opiskelijat valmistuvat ajallaan, tulee niille myös helposti kiusaus jäävätä opiskelija sellaisista oppimismahdollisuuksista, jotka venyttävät opiskeluaikaa. Vaihto-opiskelun muodostumista yliopistoille taloudelliseksi riskiksi edesauttaa valitettavasti myös se, että rahoitusmallista on kaavailtu poistettavaksi ulkomailla opiskeluun erikseen kannustava indikaattori.

Toisen tutkinnon kertoimella pyritään samaan kuin ensikertalaiskiintiöillä ja opiskelijavalinnan uudistamisella – siihen, että meillä kaikilla olisi vain yksi mahdollisuus valita itsellemme oikea ala. Koska meistä moni ei kuitenkaan tiedä toisella asteella, mitä haluaa elämällään tehdä, tulee alanvaihtoon ja elinikäiseen oppimiseen olla aina mahdollisuus. Myös nykyinen työelämä vaatii yksilöltä muutoskykyä.

Miten koulutuksesta sitten tulisi palkita?

Yliopistojen tuloksellisuuden ohjaaminen rajoittaa yliopistojen autonomiaa, joten on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia kannustimia valikoidut mittarit luovat – mitä vaikutuksia niillä on yliopiston toiminnan painopisteisiin, millaisia tavoitteita niillä saavutetaan ja johtavatko kannustimet sellaisiin yliopistoihin, joita haluamme Suomessa olevan.

Me haluamme, että suomalaisissa yliopistoissa kerrytetään mahdollisimman paljon ja monipuolisesti osaamista. Koska yliopistot tulevat toimimaan tulevaisuudessa entistä enemmän elinikäisen oppimisen alustoina, on niitä järkevä palkita tutkintojen sijaan niissä suoritettujen opintopisteiden määrän mukaan. Korkeakoulujen rahoitusmallien painopistettä kohti opintopisteiden tuottamista siirrettäväksi ovat ehdottaneet Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen Ekonomit ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut korkeakoulujen alustamalli -ehdotuksessaan.* Mallilla halutaan kannustaa korkeakouluja avaamaan opetustarjontaansa myös muille kuin omille tutkinto-opiskelijoille. Yliopistoja palkittaisiin mallin mukaan kaikista opintopisteistä: rahoituksen kannalta ei olisi väliä, onko opintopisteen suorittanut korkeakoulun oma tutkinto-opiskelija, toisen korkeakoulun tutkinto-opiskelija vai tutkintojen osia suorittava elinikäinen oppija.

Kokonaisuudessaan yliopistot tarvitsevat mahdollisimman yksinkertaisen, ennustettavan ja läpinäkyvän rahoitusjärjestelmän. Myös tulosohjauksen kansainvälisesti vertaillen suurta roolia ohjaus- ja rahoitusjärjestelmässä tulisi arvioida. Tutkimus- ja koulutustoiminta ovat pitkäjänteistä toimintaa, jossa ei ole pikavoittoja saatavilla. Annetaan yliopistoille työrauha ja mahdollisuus kasvaa omiksi parhaiksi itsekseen, omista lähtökohdistaan käsin.

Noora Vänttinen,
hallituksen puheenjohtaja, Aalto yliopiston ylioppilaskunta

Lauri Linna,
hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Aapeli Tourunen,
hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Sanni Lehtinen,
hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Inari Harjuniemi,
hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Ina Laakso,
hallituksen puheenjohtaja, Åbo Akademis Studentkår

Lisätietoja: Lauri Linna, +358 50 543 9610, lauri.linna@hyy.fi

*Suomen Ylioppilaskuntien Liiton, Suomen Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen korkeakoulujen alustamalli -ehdotus: https://syl.fi/wp-content/uploads/2017/11/Ehdotus-korkeakouluvision-tiekartaksi-1.pdf

Lausunto esitykseen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutoksista

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (OKM033:00/2018). AYY:n jäseniä ovat noin 14 000 taiteen, tekniikan ja kauppatieteen alojen yliopisto-opiskelijaa, joiden koulutukseen muutosehdotukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti.

Jatkuva oppiminen  

  • Jatkuva oppiminen on tärkeää. Korkeakoulut tukevat jo sitä tarjoamalla avointa korkeakouluopetusta sekä muilla itse hyviksi katsomillaan tavoilla. Koulutuksen järjestäjille ei voi määrätä lisää tehtäviä ilman rahoitusta laadun kärsimättä.   
  • Täydennyskoulutus ja tilauskoulutus osana yliopistojen liiketoimintaa tulee jatkossakin nähdä puhtaasti ydintehtävien toteuttamista varten lisäresursseja tuottavana toimintana. 
  • Kasvava opiskelijajoukko tarkoittaa myös kasvavaa tarvetta opetus- ja opiskelutiloille, joita voidaan rakentaa vain riittävällä ja vakaalla perusrahoituksella. 

7 § Täydennyskoulutusta koskevan pykälän selkiyttäminen siten, että tutkinnon osia voidaan tarjota täydennyskoulutuksena  

  • AYY suhtautuu muutokseen varovaisen positiivisesti.   
  • Pidämme kannatettavana ratkaisuja, jotka tarjoavat korkeakoulututkinnon jo suorittaneille houkuttelevia mahdollisuuksia päivittää osaamista muulla tavoin kuin tutkinto-opiskelijaksi hakeutumalla. Tutkinnon osien eli moduulien joustavalle suorittamiselle voi olla kysyntää ja niiden tarjonnalla myötävaikutusta jatkuvaan oppimiseen. 
  • Tutkinnon osat täydennyskoulutuksena ovat luonnoksessa esitetyllä mallilla mahdollisia vain suurissa organisaatioissa työskenteleville. Siksi niiden rinnalla on säilytettävä kaikille savutettava, omaehtoista osaamisen päivittämistä tukeva avoimen yliopiston opetus, jonka tarjontaa ei heikennetä esitetyn uudistuksen myötä. 

9 § Tilauskoulutuksen laajentaminen EU- ja ETA-maiden kansalaisille 

  • AYY ei kannata tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen mahdollistamista EU- ja ETA-maiden kansalaisille. Esitys ei ratkaise jatkuvan oppimisen haasteita, vaan asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa tutkintojen inflaation.  
  • AYY näkee tärkeäksi, että tilauskoulutettavat ovat lainsäädännössä edelleen tilauskoulutettavia riippumatta siitä, johtaako heidän suorittamansa koulutus tutkintoon. 
  • On epäselvää, onko tämän kaltaiselle koulutukselle riittävästi tilausta. Kokonaisten tutkintojen sijaan täydennyskoulutusmoduuli on nopeampi ja työnantajalle kustannustehokkaampi. 
  • On hyvä, että tilauskoulutukseen osallistumista ei voisi käyttää opiskelijavalinnan kiertämiseksi. Esimerkiksi ajatus siitä, ettei perustamansa yrityksen kautta voi tilata itselleen, lapsilleen tai muille läheisilleen koulutusta opiskelijavalinnan välttämiseksi, on oikeansuuntainen. Käytännössä valvonta olisi kuitenkin erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Luonnoksessa ei esitetä siihen tarvittavia keinoja, vastuita tai sanktioita. 

36 § Opiskelijavalinta  

  • AYY näkee siirto-opiskelun laajemman käyttöönoton ja sujuvuuden tärkeäksi ja kannattaa sitä.  
  • Siirto-opiskelun laajempi ja sujuvampi käyttö auttaa haasteisiin, joita yritettiin ratkaista ensikertalaiskiintiöllä. Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus korkeakoulutukseen pääsyn nopeuttamisessa on heikko. Kiintiö jopa toimii hidastavana tekijänä, sillä se nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikka vastaan ja kannustaa siten välivuosien pitämiseen. Siksi siitä tulisi luopua esitettyjen lakimuutosten yhteydessä. 
  • AYY suhtautuu positiivisesti lakimuutoksiin, jotka vaikuttavat tyhjäksi jääneiden opiskelupaikkojen täyttöön. Muistutamme kuitenkin, että eri aikoihin sijoittuva opintojen aloitus vaikeuttaa opiskelijoiden integrointia osaksi yhteisöä, ohjausta ja opintopolkujen suunnittelua.  

40 § Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat  

  • Saman tutkintonimikkeen tuottavan tutkinnon tulee olla saman laajuinen. 
  • Suomalaisille työnantajille kahden vuoden eli 120 opintopisteen kokoinen maisterintutkinto on tuttu, ja siksi suppeampi tutkinto heikentäisi  työllistymismahdollisuuksia Suomessa. 
  • Erikokoinen tutkinto saattaa vaikeuttaa opiskelijan hakeutumista jatko-opintoihin.  

25 § Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin 

  • Esitetty muutos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin on oikeansuuntainen, mutta melko pieni.   
  • Jos halutaan vaikuttavuutta, kannattaisi poistaa vaatimus relevantista työkokemuksesta valmistumisen jälkeen, eli hyväksyä jo alemman tutkinnon aikana kerätty soveltuva työkokemus. Opiskelu ja työnteko tulevat elinikäisen oppimisen vaatimuksen myötä limittymään ja vuorottelemaan entistä enemmän, eikä rajanveto opiskelijan ja työelämässä olevan välille ole entisellä tavalla mahdollista.  

Kommentit muihin materiaalissa esitettyihin näkökulmiin 

  • AYY vastustaa yleisperusteluissa esiinnoussutta ajatusta opinto-oikeuden myöntämisestä yliopistoissa vain alempaan korkeakoulututkintoon. Se laskisi suomalaista osaamisen tasoa, vaikuttaisi opiskelijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin, lisäisi pullonkauloja ja vähentäisi yliopistokoulutuksen erityisluonnetta verrattuna ammattikorkeakoulutukseen. 
  • Suomessa voi esiintyä tietyille aloille suuntautuvaa liikakoulutusta, mutta ei liian korkeista tutkintonimikkeistä johtuvaa ylikoulutusta. Tulevaisuudessa entisestään lisääntyvät asiantuntijatyöt edellyttävät myös jatkossa ylemmän korkeakoulututkinnon osaamista, ja parhaiten se turvataan takaamalla maisterintasoinen koulutus yliopistoon jo kertaalleen valituille. 
  • Ylimääräisten valintaportaiden rakentaminen on erityisen epätarkoituksenmukaista yliopistoissa, sillä niihin hakeutuvat opiskelijat ovat jo alun perinkin osaavia ja motivoituneita. 
  • Muista korkeakouluista tulevien maisterivaiheen opiskelijoiden määrää voidaan lisätä jo lakiluonnoksessa esitetyin keinoin. 

Espoossa 4.9.2018 

Tapio Hautamäki, hallituksen varapuheenjohtaja
Niko Ferm, pääsihteeri 

Lisätietoja: Minna Mäkitalo, koulututuspoliittinen asiantuntija, minna.makitalo@ayy.fi 

Opiskelijasimulaattori julkistettu

Kannaotto 
17.7.2018

Miltä tuntuisi päivä opiskelijana? Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ovat kehittäneet yhdessä pelin, joka havainnollistaa aitoja ongelmia opiskelijan toimeentulossa ja opintotuessa. Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikana toimeentulon osalta paljon: täytyy opiskella täysipäiväisesti, hankkia työkokemusta ja täydentää toimeentuloaan ansiotuloilla. Yhtälö ei toimi.

Peli havainnollistaa opiskelijan toimeentulon monimutkaisuutta ja joustamattomuutta: nykyjärjestelmä ei pysty huomioimaan opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita ja moninaisia asumisjärjestelyjä. Mikäli Suomen seuraava hallitus käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, tulee opiskelijoiden olla uudistuksessa mukana. AYY ja HYY kannattavat siirtymistä vastikkeettomaan ja yksilölliseen perustuloon.

“Perustulon varassa opiskelija voisi keskittyä edistämään opintojaan, eikä työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana olisi ongelma. Opiskelija voisi luottaa toimeentuloonsa vaihtelevissa elämäntilanteissa”, HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna toteaa.

Opiskelijan toimeentulo muodostuu opintorahasta, opintolainasta sekä yleisestä asumistuesta. Opintorahan taso on matala ja opintolainan osuutta tuesta on lisätty, minkä seurauksena opiskelijat velkaantuvat ennätystahtia. Opintotuen tukikuukausien määrää on toistuvasti leikattu, opintojen edistymistä ja opiskelijan omia tuloja seurataan tarkasti, eikä joustoa juuri ole. Pahimmillaan se johtaa opintotuen takaisinperintään tuntuvalla korolla, opiskelijan putoamiseen toimeentulotuelle tai opintojen viivästymiseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on ollut kokonaisuutena hyvä uudistus. Yleinen asumistuki on kuitenkin ruokakuntakohtainen, jolloin asuinkumppaneiden tulot voivat vaikuttaa tukeen. Tämän seurauksena moni opiskelija menetti asumistukensa tai sen määrä laski. Ruokakuntakohtaisuus on johtanut myös tilanteisiin, joissa kämppisten oletetaan elättävän toisiaan, vaikka edes avoliiton osapuolilla ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta.

Työnteko opintojen ohella ei ole helppoa, sillä samaan aikaan on kyettävä opiskelemaan täysipäiväisesti säilyttääkseen opintorahan, tarkkailtava matalia tulorajoja ja valmistuttava rajatun tutkintoajan puitteissa.

Opiskelijoille olisi hyödyllistä tehdä opintojen ohella oman alan töitä, perustaa start-up -yrityksiä ja hankkia yhteiskunnallista osaamista vapaaehtoistyön kautta. Järjestelmä tekee sen vaikeaksi.

“Tavoiteajassa pysyvälle tukikuukaudet voivat riittää, mutta tilanne monimutkaistuu yhdenkin elämänmuutoksen myötä. Tällainen voi olla esimerkiksi sairastuminen, perheellistyminen tai pari hylättyä opintosuoritusta. Opiskelijoiden sosiaaliturvaa ei tulisi rakentaa parhaiten pärjäävien ehdoilla”, toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen.

Opiskelijasimulaattoria voi kokeilla täällä. HYY:n ja AYY:n edustajia voit myös tavata SuomiAreenassa tällä viikolla. Tule pelaamaan ja keskustelemaan kanssamme opiskelijan toimeentulosta!

Lauri Linna
Hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
lauri.linna@hyy.fi
050 543 9610

Noora Vänttinen
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
noora.vanttinen@ayy.fi
040 731 6120

Kannanotto UniSportin uudesta verkkosivustosta

Kannanotto
18.5.2018

UniSport on luonut uuden verkkosivuston, joka sekä visuaaliselta ilmeeltään että sisällöltään poikkeaa vanhasta. Uusi verkkosivusto löytyy linkin takaa: uusi.UniSport.fi

Uusilta sivuilta puuttuu nykyisellään täysin ruotsinkielinen sisältö.

Nykyinen verkkosivusto (UniSport.fi) on käännetty ruotsiksi, mutta ruotsinkielinen versio on toiminnaltaan puutteellinen ja pääosa ruotsinkielisen sivuston linkeistä johtaa suoraan takaisin suomenkieliselle sivustolle. Ruotsinkielisellä sivustolla on ajoittain esiintynyt virheellistä tietoa, esimerkiksi ryhmäliikuntatunteihin liittyen. Ruotsinkielisen sivuston heikko toimivuus on johtanut sen alhaiseen käyttöasteeseen, koska ruotsinkieliset asiakkaat ovat olleet vähemmän halukkaita käyttämään sitä. Lisäksi ruotsinkielinen informaatio fyysisten opasteiden muodossa on lähes olematonta UniSportin toimipisteissä, joten ilman verkkosivustoa ruotsinkielistä tietoa UniSportista ei ole saatavissa ollenkaan.

Ruotsinkielisen tiedon poistamiseen johtanut päätösprosessi oli epäselvä. Päätös tehtiin operatiivisella tasolla, ja siitä keskusteltiin UniSportin johtokunnassa, mutta johtokunta ei ole tehnyt päätöstä verkkosivuston kielistä. Kysymyksen viemisestä Ruotsinkielisten asioiden lautakuntaan keskusteltiin, mutta asia ei siltä osin edistynyt. Svenska Handelshögskolanista tuli äskettäin UniSportin osakas ja sitä on konsultoitu päätöksenteossa, mutta ylioppilaskuntia ei ole kuultu. Tämä on valitettavaa, koska opiskelijat ovat UniSportin suurin asiakasryhmä.

Emme voi hyväksyä ruotsinkielisen verkkosivuston poisjättämistä liiketoiminnassa, jonka omistaa kolme yliopistoa joissa ruotsi on yksi virallisista kielistä.

Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Svenska Handelshögskolanissa opiskelee yhteensä noin 5000 äidinkieleltään ruotsinkielistä opiskelijaa. Monet näistä opiskelijoista eivät puhu tai käytä suomenkieltä. Ruotsin poisjättäminen palvelukielistä asettaa ruotsinkieliset asiakkaat heikompaan asemaan, koska heillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa UniSportin palveluista äidinkielellään. Toimintatapa antaa vaikutelman, etteivät ruotsinkieliset asiakkaat eivät ole tasa-arvoisia muiden asiakasryhmien kanssa.

On äärimmäisen tärkeää, että UniSport luo toimivan ruotsinkielisen version uudesta verkkosivustostaan ja vaadimme, että UniSportin johto käsittelee asian.

Noora Vänttinen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Lauri Linna, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Henna Konsti, Svenska Handelshögskolans Studentkårin hallituksen puheenjohtaja

Kannanotto: Aalto-yliopistossa käytetään kolmea kieltä, ja ruotsi on yksi niistä

Vapaa julkaistavaksi 25.4.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY ja Teknologföreningen TF ovat huolissaan ruotsinkielisten opiskelijoiden asemasta Aalto-yliopistossa. Kielikysymys liittyy keskeisesti erääseen AYY:n vuoden 2018 teemoista eli hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. TF on pitänyt asiaa esillä jatkuvasti tavatessaan yliopiston opetuksen johtoa, ja ongelmiin on jo luvattu tarttua.

Keräämämme palautteen mukaan ruotsinkieliset opiskelijat kohtaavat haasteita sekä opetuksessa että hallintopalveluissa. Esimerkiksi opintoihin liittyvä tieto jää nettisivuilla helposti päivittämättä ruotsiksi eikä ohjausta ja neuvontaa saa aina äidinkielellä. Jos mahdollisuutta keskustella ruotsiksi ei ole, asetetaan opiskelija vaikeaan tilanteeseen. Kurssien tenttikielen pitäisi määräytyä yksinkertaisen WebOodissa tehdyn valinnan perusteella, mutta todellisuudessa toteutuminen saattaa vaatia neuvottelua, joka on hankalaa opiskelijalle.

Aallossa on kolme työkieltä – suomi, ruotsi ja englanti – ja sen ansiosta kaikki voivat osallistua yliopiston toimintaan joustavasti. Linjausten noudattaminen on tärkeää, jotta vähemmistökielen puhujilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissaan ja opiskelijoiden oikeusturva toteutuu.

Jos arvelet, etteivät opiskelijan oikeudet toteudu kuten pitäisi, toimintavaihtoehtoja on kolme:

  1. Puhu asiasta kurssin vastuuopettajalle.
  2. Kerro tilanteesta hallopedeille, killan tai yhdistyksen opintovastaaville tai AYY:n edunvalvojille. AYY, hallopedit ja opintovastaavat toimivat yhteistyössä keskenään: ylioppilaskunta hoitaa edunvalvontaa koko Aallon tasolla ja tukee opiskelijaedustajia, kun taas paras tieto alakohtaisista kysymyksistä on halloped-vastaavilla ja opintovastaavilla. Ruotsinkielisten opiskelijoiden edunvalvontaa Aallossa hoitaa erityisesti TF.
  3. Voit myös ottaa itse yhteyttä esimerkiksi koulutusohjelman suunnittelijaan tai koulun opintoasiainpäällikköön. Tilanteesta kannattaa kertoa muille opiskelijoille, sillä sama asia voi koskea useampia.

Lisätietoja antavat:

Suvi Vendelin, AYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, suvi.vendelin@ayy.fi, 0407524692

Victor Granlund, hallituksen varapuheenjohtaja, Teknologföreningen, viceordforande@tf.fi, 045 1381738

Minna Mäkitalo, edunvalvonta-asiantuntija, minna.makitalo@ayy.fi, 050 520 9438