Lausunnot ja kannanotot


Kategoriat

Lausunto esitykseen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutoksista

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (OKM033:00/2018). AYY:n jäseniä ovat noin 14 000 taiteen, tekniikan ja kauppatieteen alojen yliopisto-opiskelijaa, joiden koulutukseen muutosehdotukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti.

Jatkuva oppiminen  

  • Jatkuva oppiminen on tärkeää. Korkeakoulut tukevat jo sitä tarjoamalla avointa korkeakouluopetusta sekä muilla itse hyviksi katsomillaan tavoilla. Koulutuksen järjestäjille ei voi määrätä lisää tehtäviä ilman rahoitusta laadun kärsimättä.   
  • Täydennyskoulutus ja tilauskoulutus osana yliopistojen liiketoimintaa tulee jatkossakin nähdä puhtaasti ydintehtävien toteuttamista varten lisäresursseja tuottavana toimintana. 
  • Kasvava opiskelijajoukko tarkoittaa myös kasvavaa tarvetta opetus- ja opiskelutiloille, joita voidaan rakentaa vain riittävällä ja vakaalla perusrahoituksella. 

7 § Täydennyskoulutusta koskevan pykälän selkiyttäminen siten, että tutkinnon osia voidaan tarjota täydennyskoulutuksena  

  • AYY suhtautuu muutokseen varovaisen positiivisesti.   
  • Pidämme kannatettavana ratkaisuja, jotka tarjoavat korkeakoulututkinnon jo suorittaneille houkuttelevia mahdollisuuksia päivittää osaamista muulla tavoin kuin tutkinto-opiskelijaksi hakeutumalla. Tutkinnon osien eli moduulien joustavalle suorittamiselle voi olla kysyntää ja niiden tarjonnalla myötävaikutusta jatkuvaan oppimiseen. 
  • Tutkinnon osat täydennyskoulutuksena ovat luonnoksessa esitetyllä mallilla mahdollisia vain suurissa organisaatioissa työskenteleville. Siksi niiden rinnalla on säilytettävä kaikille savutettava, omaehtoista osaamisen päivittämistä tukeva avoimen yliopiston opetus, jonka tarjontaa ei heikennetä esitetyn uudistuksen myötä. 

9 § Tilauskoulutuksen laajentaminen EU- ja ETA-maiden kansalaisille 

  • AYY ei kannata tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen mahdollistamista EU- ja ETA-maiden kansalaisille. Esitys ei ratkaise jatkuvan oppimisen haasteita, vaan asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa tutkintojen inflaation.  
  • AYY näkee tärkeäksi, että tilauskoulutettavat ovat lainsäädännössä edelleen tilauskoulutettavia riippumatta siitä, johtaako heidän suorittamansa koulutus tutkintoon. 
  • On epäselvää, onko tämän kaltaiselle koulutukselle riittävästi tilausta. Kokonaisten tutkintojen sijaan täydennyskoulutusmoduuli on nopeampi ja työnantajalle kustannustehokkaampi. 
  • On hyvä, että tilauskoulutukseen osallistumista ei voisi käyttää opiskelijavalinnan kiertämiseksi. Esimerkiksi ajatus siitä, ettei perustamansa yrityksen kautta voi tilata itselleen, lapsilleen tai muille läheisilleen koulutusta opiskelijavalinnan välttämiseksi, on oikeansuuntainen. Käytännössä valvonta olisi kuitenkin erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Luonnoksessa ei esitetä siihen tarvittavia keinoja, vastuita tai sanktioita. 

36 § Opiskelijavalinta  

  • AYY näkee siirto-opiskelun laajemman käyttöönoton ja sujuvuuden tärkeäksi ja kannattaa sitä.  
  • Siirto-opiskelun laajempi ja sujuvampi käyttö auttaa haasteisiin, joita yritettiin ratkaista ensikertalaiskiintiöllä. Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus korkeakoulutukseen pääsyn nopeuttamisessa on heikko. Kiintiö jopa toimii hidastavana tekijänä, sillä se nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikka vastaan ja kannustaa siten välivuosien pitämiseen. Siksi siitä tulisi luopua esitettyjen lakimuutosten yhteydessä. 
  • AYY suhtautuu positiivisesti lakimuutoksiin, jotka vaikuttavat tyhjäksi jääneiden opiskelupaikkojen täyttöön. Muistutamme kuitenkin, että eri aikoihin sijoittuva opintojen aloitus vaikeuttaa opiskelijoiden integrointia osaksi yhteisöä, ohjausta ja opintopolkujen suunnittelua.  

40 § Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat  

  • Saman tutkintonimikkeen tuottavan tutkinnon tulee olla saman laajuinen. 
  • Suomalaisille työnantajille kahden vuoden eli 120 opintopisteen kokoinen maisterintutkinto on tuttu, ja siksi suppeampi tutkinto heikentäisi  työllistymismahdollisuuksia Suomessa. 
  • Erikokoinen tutkinto saattaa vaikeuttaa opiskelijan hakeutumista jatko-opintoihin.  

25 § Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin 

  • Esitetty muutos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin on oikeansuuntainen, mutta melko pieni.   
  • Jos halutaan vaikuttavuutta, kannattaisi poistaa vaatimus relevantista työkokemuksesta valmistumisen jälkeen, eli hyväksyä jo alemman tutkinnon aikana kerätty soveltuva työkokemus. Opiskelu ja työnteko tulevat elinikäisen oppimisen vaatimuksen myötä limittymään ja vuorottelemaan entistä enemmän, eikä rajanveto opiskelijan ja työelämässä olevan välille ole entisellä tavalla mahdollista.  

Kommentit muihin materiaalissa esitettyihin näkökulmiin 

  • AYY vastustaa yleisperusteluissa esiinnoussutta ajatusta opinto-oikeuden myöntämisestä yliopistoissa vain alempaan korkeakoulututkintoon. Se laskisi suomalaista osaamisen tasoa, vaikuttaisi opiskelijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin, lisäisi pullonkauloja ja vähentäisi yliopistokoulutuksen erityisluonnetta verrattuna ammattikorkeakoulutukseen. 
  • Suomessa voi esiintyä tietyille aloille suuntautuvaa liikakoulutusta, mutta ei liian korkeista tutkintonimikkeistä johtuvaa ylikoulutusta. Tulevaisuudessa entisestään lisääntyvät asiantuntijatyöt edellyttävät myös jatkossa ylemmän korkeakoulututkinnon osaamista, ja parhaiten se turvataan takaamalla maisterintasoinen koulutus yliopistoon jo kertaalleen valituille. 
  • Ylimääräisten valintaportaiden rakentaminen on erityisen epätarkoituksenmukaista yliopistoissa, sillä niihin hakeutuvat opiskelijat ovat jo alun perinkin osaavia ja motivoituneita. 
  • Muista korkeakouluista tulevien maisterivaiheen opiskelijoiden määrää voidaan lisätä jo lakiluonnoksessa esitetyin keinoin. 

Espoossa 4.9.2018 

Tapio Hautamäki, hallituksen varapuheenjohtaja
Niko Ferm, pääsihteeri 

Lisätietoja: Minna Mäkitalo, koulututuspoliittinen asiantuntija, minna.makitalo@ayy.fi 

Opiskelijasimulaattori julkistettu

Kannaotto 
17.7.2018

Miltä tuntuisi päivä opiskelijana? Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ovat kehittäneet yhdessä pelin, joka havainnollistaa aitoja ongelmia opiskelijan toimeentulossa ja opintotuessa. Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikana toimeentulon osalta paljon: täytyy opiskella täysipäiväisesti, hankkia työkokemusta ja täydentää toimeentuloaan ansiotuloilla. Yhtälö ei toimi.

Peli havainnollistaa opiskelijan toimeentulon monimutkaisuutta ja joustamattomuutta: nykyjärjestelmä ei pysty huomioimaan opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita ja moninaisia asumisjärjestelyjä. Mikäli Suomen seuraava hallitus käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, tulee opiskelijoiden olla uudistuksessa mukana. AYY ja HYY kannattavat siirtymistä vastikkeettomaan ja yksilölliseen perustuloon.

“Perustulon varassa opiskelija voisi keskittyä edistämään opintojaan, eikä työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana olisi ongelma. Opiskelija voisi luottaa toimeentuloonsa vaihtelevissa elämäntilanteissa”, HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna toteaa.

Opiskelijan toimeentulo muodostuu opintorahasta, opintolainasta sekä yleisestä asumistuesta. Opintorahan taso on matala ja opintolainan osuutta tuesta on lisätty, minkä seurauksena opiskelijat velkaantuvat ennätystahtia. Opintotuen tukikuukausien määrää on toistuvasti leikattu, opintojen edistymistä ja opiskelijan omia tuloja seurataan tarkasti, eikä joustoa juuri ole. Pahimmillaan se johtaa opintotuen takaisinperintään tuntuvalla korolla, opiskelijan putoamiseen toimeentulotuelle tai opintojen viivästymiseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on ollut kokonaisuutena hyvä uudistus. Yleinen asumistuki on kuitenkin ruokakuntakohtainen, jolloin asuinkumppaneiden tulot voivat vaikuttaa tukeen. Tämän seurauksena moni opiskelija menetti asumistukensa tai sen määrä laski. Ruokakuntakohtaisuus on johtanut myös tilanteisiin, joissa kämppisten oletetaan elättävän toisiaan, vaikka edes avoliiton osapuolilla ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta.

Työnteko opintojen ohella ei ole helppoa, sillä samaan aikaan on kyettävä opiskelemaan täysipäiväisesti säilyttääkseen opintorahan, tarkkailtava matalia tulorajoja ja valmistuttava rajatun tutkintoajan puitteissa.

Opiskelijoille olisi hyödyllistä tehdä opintojen ohella oman alan töitä, perustaa start-up -yrityksiä ja hankkia yhteiskunnallista osaamista vapaaehtoistyön kautta. Järjestelmä tekee sen vaikeaksi.

“Tavoiteajassa pysyvälle tukikuukaudet voivat riittää, mutta tilanne monimutkaistuu yhdenkin elämänmuutoksen myötä. Tällainen voi olla esimerkiksi sairastuminen, perheellistyminen tai pari hylättyä opintosuoritusta. Opiskelijoiden sosiaaliturvaa ei tulisi rakentaa parhaiten pärjäävien ehdoilla”, toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen.

Opiskelijasimulaattoria voi kokeilla täällä. HYY:n ja AYY:n edustajia voit myös tavata SuomiAreenassa tällä viikolla. Tule pelaamaan ja keskustelemaan kanssamme opiskelijan toimeentulosta!

Lauri Linna
Hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
lauri.linna@hyy.fi
050 543 9610

Noora Vänttinen
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
noora.vanttinen@ayy.fi
040 731 6120

Kannanotto UniSportin uudesta verkkosivustosta

Kannanotto
18.5.2018

UniSport on luonut uuden verkkosivuston, joka sekä visuaaliselta ilmeeltään että sisällöltään poikkeaa vanhasta. Uusi verkkosivusto löytyy linkin takaa: uusi.UniSport.fi

Uusilta sivuilta puuttuu nykyisellään täysin ruotsinkielinen sisältö.

Nykyinen verkkosivusto (UniSport.fi) on käännetty ruotsiksi, mutta ruotsinkielinen versio on toiminnaltaan puutteellinen ja pääosa ruotsinkielisen sivuston linkeistä johtaa suoraan takaisin suomenkieliselle sivustolle. Ruotsinkielisellä sivustolla on ajoittain esiintynyt virheellistä tietoa, esimerkiksi ryhmäliikuntatunteihin liittyen. Ruotsinkielisen sivuston heikko toimivuus on johtanut sen alhaiseen käyttöasteeseen, koska ruotsinkieliset asiakkaat ovat olleet vähemmän halukkaita käyttämään sitä. Lisäksi ruotsinkielinen informaatio fyysisten opasteiden muodossa on lähes olematonta UniSportin toimipisteissä, joten ilman verkkosivustoa ruotsinkielistä tietoa UniSportista ei ole saatavissa ollenkaan.

Ruotsinkielisen tiedon poistamiseen johtanut päätösprosessi oli epäselvä. Päätös tehtiin operatiivisella tasolla, ja siitä keskusteltiin UniSportin johtokunnassa, mutta johtokunta ei ole tehnyt päätöstä verkkosivuston kielistä. Kysymyksen viemisestä Ruotsinkielisten asioiden lautakuntaan keskusteltiin, mutta asia ei siltä osin edistynyt. Svenska Handelshögskolanista tuli äskettäin UniSportin osakas ja sitä on konsultoitu päätöksenteossa, mutta ylioppilaskuntia ei ole kuultu. Tämä on valitettavaa, koska opiskelijat ovat UniSportin suurin asiakasryhmä.

Emme voi hyväksyä ruotsinkielisen verkkosivuston poisjättämistä liiketoiminnassa, jonka omistaa kolme yliopistoa joissa ruotsi on yksi virallisista kielistä.

Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Svenska Handelshögskolanissa opiskelee yhteensä noin 5000 äidinkieleltään ruotsinkielistä opiskelijaa. Monet näistä opiskelijoista eivät puhu tai käytä suomenkieltä. Ruotsin poisjättäminen palvelukielistä asettaa ruotsinkieliset asiakkaat heikompaan asemaan, koska heillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa UniSportin palveluista äidinkielellään. Toimintatapa antaa vaikutelman, etteivät ruotsinkieliset asiakkaat eivät ole tasa-arvoisia muiden asiakasryhmien kanssa.

On äärimmäisen tärkeää, että UniSport luo toimivan ruotsinkielisen version uudesta verkkosivustostaan ja vaadimme, että UniSportin johto käsittelee asian.

Noora Vänttinen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Lauri Linna, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Henna Konsti, Svenska Handelshögskolans Studentkårin hallituksen puheenjohtaja

Kannanotto: Aalto-yliopistossa käytetään kolmea kieltä, ja ruotsi on yksi niistä

Vapaa julkaistavaksi 25.4.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY ja Teknologföreningen TF ovat huolissaan ruotsinkielisten opiskelijoiden asemasta Aalto-yliopistossa. Kielikysymys liittyy keskeisesti erääseen AYY:n vuoden 2018 teemoista eli hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. TF on pitänyt asiaa esillä jatkuvasti tavatessaan yliopiston opetuksen johtoa, ja ongelmiin on jo luvattu tarttua.

Keräämämme palautteen mukaan ruotsinkieliset opiskelijat kohtaavat haasteita sekä opetuksessa että hallintopalveluissa. Esimerkiksi opintoihin liittyvä tieto jää nettisivuilla helposti päivittämättä ruotsiksi eikä ohjausta ja neuvontaa saa aina äidinkielellä. Jos mahdollisuutta keskustella ruotsiksi ei ole, asetetaan opiskelija vaikeaan tilanteeseen. Kurssien tenttikielen pitäisi määräytyä yksinkertaisen WebOodissa tehdyn valinnan perusteella, mutta todellisuudessa toteutuminen saattaa vaatia neuvottelua, joka on hankalaa opiskelijalle.

Aallossa on kolme työkieltä – suomi, ruotsi ja englanti – ja sen ansiosta kaikki voivat osallistua yliopiston toimintaan joustavasti. Linjausten noudattaminen on tärkeää, jotta vähemmistökielen puhujilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissaan ja opiskelijoiden oikeusturva toteutuu.

Jos arvelet, etteivät opiskelijan oikeudet toteudu kuten pitäisi, toimintavaihtoehtoja on kolme:

  1. Puhu asiasta kurssin vastuuopettajalle.
  2. Kerro tilanteesta hallopedeille, killan tai yhdistyksen opintovastaaville tai AYY:n edunvalvojille. AYY, hallopedit ja opintovastaavat toimivat yhteistyössä keskenään: ylioppilaskunta hoitaa edunvalvontaa koko Aallon tasolla ja tukee opiskelijaedustajia, kun taas paras tieto alakohtaisista kysymyksistä on halloped-vastaavilla ja opintovastaavilla. Ruotsinkielisten opiskelijoiden edunvalvontaa Aallossa hoitaa erityisesti TF.
  3. Voit myös ottaa itse yhteyttä esimerkiksi koulutusohjelman suunnittelijaan tai koulun opintoasiainpäällikköön. Tilanteesta kannattaa kertoa muille opiskelijoille, sillä sama asia voi koskea useampia.

Lisätietoja antavat:

Suvi Vendelin, AYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, suvi.vendelin@ayy.fi, 0407524692

Victor Granlund, hallituksen varapuheenjohtaja, Teknologföreningen, viceordforande@tf.fi, 045 1381738

Minna Mäkitalo, edunvalvonta-asiantuntija, minna.makitalo@ayy.fi, 050 520 9438

 

AYY tuomitsee epäasiallisen kohtelun

Ylioppilaslehti Aino julkaisi eilen jutun ”Sisäpiirivitsi”, jossa se nostaa esille Aalto-yhteisössä tapahtuvan syrjivän puheen ja käytökseen, mainiten muutaman opiskelijayhdistyksen nimeltä.
Jutun julkaisun jälkeen sekä jutun kirjoittanut toimittaja Sonia El Kamel että päätoimittaja Emilia Mäenmaa ovat saaneet lukemattoman määrän palautetta. Palautteesta moni on ollut kiittävää, mutta joukossa on ollut myös kriittistä palautetta. Osa saadusta palautteesta on kuitenkin ollut täysin ala-arvoista ja henkilöön menevää.
Aino on ylioppilaskunnasta riippumaton itsenäinen julkaisu, mutta sen työntekijät ovat siitä huolimatta AYY:n työntekijöitä. Työnantajana AYY:llä on nollatoleranssi kaikenlaiseen työntekijöihimme kohdistuvaan uhkailuun, alatyyliseen puheeseen tai muuhun huonoon käytökseen.
AYY tuomitsee jyrkästi ja yksiselitteisesti rasismin ja syrjinnän, emmekä hyväksy minkäänlaista syrjivää käytöstä yhteisömme sisällä.
Itse artikkelissa esille nostettua teemaa käytiin läpi AYY:n keskustoimistolla siinä vaiheessa, kun pääsihteeriä haastateltiin juttua varten. Artikkelin ilmestyminen ja siitä käyty keskustelu ovatkin osoittaneet, että yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulee kuitenkin tehdä vielä paljon lisää töitä. Siksi AYY pitää erittäin tärkeänä, että aiheesta käytäisiin laajempaa keskustelua koko Aalto-yhteisön laajuisesti.
Lisätietoja: pääsihteeri Niko Ferm (050 520 9415, niko.ferm (a) ayy.fi)

Lausunto yliopistolain muutoksista korkeakoulujen opetusyhteistyöstä

Hallitus esittää muutoksia yliopistolakiin liittyen Tampereen yliopistofuusioon, opetusyhteistyöhön ja koulutuksen siirtymiseen yliopistosta toiseen. AYY ei asetu vastustamaan Tampereen yliopistojen yhdistymistä, vaan kannattaa tässä yliopistojen autonomista oikeutta päättää toimintansa tavoista. AYY kuitenkin kritisoi sitä, että tämän yhdistymisen varjolla lakiin tehdään kaikkia yliopistoja koskevia muutoksia opintojen järjestämisestä. Esimerkiksi kokeilulaki tai nykyisestä opetusyhteistyöstä kertyvän kokemuksen arviointi ja myöhemmät muutokset olisivat kestävämpi ja luotettavampi tapa kehittää yliopistoja kuin tehdä suoraan lakimuutoksia. Tämä muutos on lähtenyt paikallisen kokeilun ja paikallisen politiikan tarpeista, eikä akateemisen yhteisön omista arvokeskusteluista opetuksen kehittämisen suunnasta.

Esitetyssä muodossaan opetusyhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Yhteistyötä on pystytty ja pystyttäisiin syventämään jo nykyisellä järjestelmällä erityisesti kun käytössä on yhteinen VIRTA-tietovaranto opintosuorituksista. AYY ei asetu vastustamaan muutosta täysin, mutta lain vaikuttavuusarvio on selvästi puutteellinen opiskelijan aseman ja oikeusturvan osalta. Esityksen perusteluissa tulee avata tarkemmin mitkä oikeuden opiskelijalla on tietää niiden opintojen sisältö, joihin hänen myös koko ajan kiristyvästi odotetaan sitoutuvan.

 

Lausuntolomakkeen mukainen yksityiskohtainen lausunto

Tampere3

Pidättekö ehdotusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistämisestä ja

Tampere3- korkeakoulukokonaisuuden muodostamista kannatettavana?

Kyllä

Pidättekö ehdotusta siirtymän toteuttamistavasta (voimaanpanolaki) kannatettavana?

Ei

Muutosehdotuksenne voimaanpanolain säännöksiin ja perusteluihin:

Uuden yliopiston hallituksen valitsijaksi ehdotetaan esityksessä yhdistyvien yliopistojen hallituksia. Kuitenkin yliopistolaissa hallituksen valitseminen ja nimeäminen on yksiselitteisesti monijäsenisen hallintoelimen tehtävä. Vaikka yhdistyvät hallitukset ovat monijäsenisten hallintoelimien nimittämiä, yhdistyvän yliopiston hallituksen nimeämiseen syntyy tarpeeton väliporras. Yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten toimielinten (eli konsistorin ja kollegion) tulisi suoraan valita uuden yliopiston hallitus ottaen huomioon nimityskomiteaa koskevat ehdot.

Mikäli nykyiset hallitukset nimeävät uuden hallituksen, yliopistoyhteisöllä ei ole tarpeeksi suurta edustusta, jotta se voisi autonomisesti ja vapaasti päättää oman hallituksensa kokoonpanosta, sillä ulkopuoliset jäsenet muodostaisivat valitsijoista kohtuuttoman suuren osan.

 

Opetusyhteistyö

Pidättekö ehdotusta opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta kannatettavana?

Kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

AYY suhtautuu varauksellisesti opetusyhteistyötä koskevaan muutokseen. Yhteistyön helpottaminen ja erityisesti yliopistojen välisen työnjaon sekä ammattikorkeayhteistyön kehittyminen ovat tärkeitä asioita. Kuitenkin nyt ehdotus on hyvin väljä. ”Pääosa” tutkinnosta on hyvin häilyvä käsite, ottaen huomioon miten monimuotoisia opintopolut voivat olla. Erilaisilla aineyhdistelmävalinnoilla yksilön tutkinnosta voikin muodostua hyvin suurelta osalta jonkin muun kuin koulutukseen ottaneen korkeakoulun tutkinto. Henkilökohtainen rajoitus tutkinnon pääsääntöisestä oppilaitoksesta taas voisi johtaa tilanteeseen, jossa opiskelijan mahdollisuus valita opintojaan rajoittuisi, mikäli hän on aiemmin osallistunut ulkoistetuille kursseille. Mitä laajemmalle vastuu opetuksen järjestämisestä jakautuu, sitä haastavampaa sen yhteinen suunnittelu on.

Perusteluissa mainitaan myös, että yliopiston tulisi noudattaa hyvän hallinnon mukaista menettelyä opetusta hankkiessaan ja esimerkiksi huolehtia, ettei opiskelupaikan muutos aiheuta kohtuutonta haittaa. ”Kohtuuton haitta” on erittäin subjektiivinen kokemus ja hyvin väljä määritelmä. Perustelut myös huomauttavat, että yliopistojen tulee laatia tutkintosääntönsä ja opetussuunnitelmansa siten, että opiskelijalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada selkeä kuva opintojensa rakenteesta ja suorittamistavasta tarpeeksi ajoissa. Kuitenkin normaalia hyvän hallintotavan mukaista päätöksentekoa noudattaen tälläkin hetkellä esimerkiksi Aalto-yliopistossa opetussuunnitelma on voimassa vain vuoden ja muutoksia opetussuunnitelmiin tehdään siltikin myös kesken voimassaolokauden. Vaikka tämä täyttää tällä hetkellä hyvän hallinnon vaatimukset, se johtaa jo nyt useisiin muutoksiin opiskelijan opintoajan sisällä. Nämä muutokset voisivat olla laajemman opetusyhteistyön aikana huomattavasti suurempia ja ennakoimattomampia kuin yhden yliopiston sisällä tapahtuvat. Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi vakiintuneita määritteitä sille, miten vahva on opiskelijan turva saada opiskella siten, kuten hän opiskelupaikkaa valitessaan ja sen saadessaan sitoutuu opiskelemaan.

Opetusyhteistyön laadun seuraaminen on hyvin hankalaa, sillä merkittävin opiskelijoiden palautekanava on kurssipalaute ja sen käsittely on melko rajoitettua tietosuojan vuoksi. Opetussuunnitelmien kehittäminen vaatii tiedon saantia myös toisen organisaation järjestämien tutkinnon osien laadusta, joten palautteen keräämiseen ja sen käsittelyyn liittyvät ongelmat on ratkaistava ennen yhteistyön aloittamista kestävällä tavalla. Jos kurssit ja siten myös opetussuunnitelmat ovat yhteiset eri oppilaitosten opiskelijoille, heidän tulee olla myös edustettuina opetussuunnitelmien kehittämisessä, mikä voi olla haaste oppilaitosrajojen yli.

Jo pelkästään yliopistojen kesken on ollut perinteisesti haastavaa löytää yhteisymmärrystä opetuksen akateemisen laadun suhteen, mikä ilmenee edelleen haasteina hyväksilukemisessa ja siirtymissä oppilaitosten välillä. Sisällöllisten eroavaisuuksien määrää ei saa aliarvioida, joskaan ei myöskään ylikorostaa lainsäädännössä. Yliopistoissa opetus perustuu edelleen suurelta osin tohtorien panokseen ja opetukselta vaaditaan yhteyttä ajankohtaiseen tutkimukseen. Opettajien koulutustaso on osa yliopistotutkinnon laatua, eikä sen tule heikentyä opetusyhteistyössä. Syvenevän opetusyhteistyön vaarana on sekä yliopistotutkinnon tieteelliseen ajatteluun tähtäävän sisällön heikkeneminen että ammattikorkeakoulujen omaan tehtäväänsä perustuvien erityispiirteiden muuttuminen kohti yleisempää, akateemisempaa suuntaa.

Muutosehdotuksenne opetusyhteistyötä koskevaan säännösluonnokseen ja sen perusteluihin:

Perusteluihin tulisi lisätä, että pääsääntöisesti opiskelijalla tulee olla tiedossa tutkinto-ohjelman alkaessa missä ja minkä tahon järjestämänä hänen opintonsa toteutetaan.

 

Koulutuksen siirto

Pidättekö koulutuksen siirtoa koskevaa ehdotusta kannatettavana?

kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

Tällä hetkellä opiskelijat ovat hyvin turvattomassa tilassa koulutuksen siirtoon liittyvissä tilanteissa. Vaikka kolme vuotta ei olekaan välttämättä tosiasiallisen opiskeluajan mittainen siirtymäaika, sen kirjaaminen olisi parannus nykytilaan. Voidaan tosin kritisoida termin ”koulutuksen siirtäminen” käyttämistä, sillä nykyisten esimerkkien valossa kyse on koulutuksen lakkauttamisesta tietyllä paikkakunnalla, eikä täysimääräisestä resurssien ja opiskelupaikkojen siirtymisestä. Koulutuksen lakatessa on jatkossakin taattava opiskelijalle oikeus tehdä tutkinto loppuun siinä korkeakoulussa, johon hänet on otettu sisään.

 

Ammattikorkeakoulujen hallintokieli

Pidättekö ammattikorkeakoulujen hallintokieleen liittyvää ehdotusta kannatettavana?

kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

Hallintokieleen liittyvät säädökset on syytä yhdenmukaistaa eri korkeakouluissa.