Hallitus


Kategoriat

AYY valitsi hallituksen vuodelle 2018 – puheenjohtajaksi Noora Vänttinen

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Tiedote 30.11.2017
Julkaistavissa heti

 

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) edustajisto valitsi kokouksessaan torstaina 29. marraskuuta 2017 ylioppilaskunnalle hallituksen vuodelle 2018. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Noora Vänttinen, maisterivaiheen opiskelija sähkötekniikan korkeakoulusta. Vuonna 2017 hän on toiminut AYY:n hallituksessa ja vastannut viestinnästä, brändistä, museosta ja arkistosta. Aiemmin Vänttinen on toiminut muun muassa Tempaus 2016 -projektissa.

 

AYY:n hallituksen yhdeksän (9) muuta jäsentä ovat:

Tapio Hautamäki, SCI

Mikael Liimatainen, ELEC

Suvi Vendelin, ARTS

Emma Savela, ARTS

Lauri Seppäläinen, SCI

Noora Tanska, SCI

Hilja Korhonen, CHEM

Mikhael Koufos, BIZ

Julius Luukkanen, SCI

 

Tulevana AYY:n toiminnan keskiössä ovat muun muassa ARTS-opiskelijoiden muutto Otaniemeen, opiskelijakeskuksen suunnittelu sekä opiskelijoiden hyvinvointi. ”Edessä on aikamoinen yhteistyövuosi, jossa luodaan pohjaa entistä yhtenäisemmälle Aalto-yhteisölle”, hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen sanoo.

Hallituksen toimikausi alkaa tammikuussa ja kestää kalenterivuoden. Uusi hallitus järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa.

 

Lisätietoja:

Noora Vänttinen, hallituksen puheenjohtaja, noora.vanttinen@ayy.fi

AYY esittää Petteri Helistettä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2018

Tiedote
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
18.9.2017
Julkaistavissa heti

 

 

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY esittää tekniikan kandidaatti Petteri Helistettä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2018.

Heliste, 24, opiskelee Aallossa teknillistä fysiikkaa. Tänä vuonna hän on koordinoinut hallituksen varapuheenjohtajana AYY:n edunvalvontaa ja koulutuspoliittista vaikuttamistyötä. Vuoden aikana hän on ohjannut ylioppilaskunnan edunvalvontasektorin työskentelyä, vienyt opetussuunnitelmakausien pidentämisprosessin loppuun ja osallistunut yliopiston uuden provostin rekrytointiin. Aiemmin Heliste on toiminut aktiivisesti AYY:n edustajistossa ja vapaaehtoisena, sekä ainejärjestössään Fyysikkokillassa.

”Ensi vuonna haluan nähdä ylioppilaskuntia ahkerasti osallistavan SYL:n, joka tuo esiin nuoren sukupolven haasteet ja haaveet. Maksuton koulutus, elinikäinen oppiminen ja riittävä toimeentulo ovat resepti, joilla nuoret saadaan mukaan rakentamaan asiantuntevaa ja sivistynyttä yhteiskuntaa. Ylioppilaskuntien avainasemaa kasvattajina ja huikean opiskelijatoiminnan, kuten Dare to Learnin ja opiskelijayrittäjyyden, mahdollistajina ei myöskään saa unohtaa”, sanoo Petteri Heliste.

”Petteri on ollut arvokas työpari, jonka vahva substanssi- ja johtamisosaaminen ovat olleet tärkeitä tämän vuoden edunvalvontatyölle. Petterin vaikuttamis- ja fasilitointitaidoille löytyy varmasti käyttöä myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa”, sanoo AYY:n hallituksen puheenjohtaja Joona Orpana.

”Vuoden aikana Petteri on osoittanut pystyvänsä luomaan vaikeissakin tilanteissa ilmapiirin, jossa ratkaisua haetaan positiivisessa hengessä”, kertoo Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta. ”Hänen kykynsä ymmärtää asioita eri näkökulmista ja lähestyä ongelmia ihmiskeskeisesti ovat auttaneet löytämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin”.

SYL valitsee hallituksen vuodeksi 2018 liittokokouksessaan Tampereella 17.–18. marraskuuta. SYL edustaa Suomen yliopisto-opiskelijoita valtakunnan tasolla ja ottaa kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Lisätietoja:
Petteri Heliste, petteri.heliste@ayy.fi, 050 520 9428

AYY:n hallituksen puheenjohtaja Joona Orpana, joona.orpana@ayy.fi, 050 520 9420

 

 

Hallituksen vastaus jäsenaloitteeseen: Omaisuuslahjoitukset olivat koko AYY:n jäsenistön edun vastaisia

Hallituksen vastaus jäsenaloitteeseen
10.4.2012

Omaisuuslahjoitukset olivat koko AYY:n jäsenistön edun vastaisia

AYY on sitoutunut rakentamaan Aallosta maailmanluokan yliopistoa ja edustaa kaikkia Aallon opiskelijoita yliopistossa ja kansallisella tasolla. Vaikka eri alojen opiskelijoilla on omat hienot perinteensä, ovat teekkarit, kylterit ja taikkilaiset yhtä lailla samalla viivalla astelevia aaltoylioppilaita. AYY:n on kyettävä kantamaan huolta jokaisen jäsenen hyvinvoinnista, palveluista ja yhteisöstä pitkälle tulevaisuuteen.

Ennen kolmen ylioppilaskunnan yhdistymistä AYY:ksi Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) siirsi suurimman osan varallisuudestaan, yli 40 miljoonaa euroa, KY-säätiölle, joka tukee vain osaa uuden ylioppilaskunnan jäsenistä. AYY jatkaa tämän omaisuuslahjoituksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemista.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee edelleen AYY:n vuoden 2010 lopulla lähettämää pyyntöä arvioida uudestaan KY:n varsinaista omaisuuslahjoitusta koskevaa päätöstään.

Lisäksi AYY kantaa haastehakemusta omaisuutta hallinnoivaa KY-säätiötä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeutta ei käydä yksittäisiä ylioppilaskuntien entisiä tai nykyisiä toimijoita vastaan.

KY:n tekemä lahjoitus heikensi merkittävästi yhdistyneen ylioppilaskunnan toimintaedellytyksiä. KY-ylioppilaskunnan lahjoitus KY-säätiölle ja -yhdistykselle sisälsi sen omaisuuden tuottavimmat osat: pääosan arvopapereista sekä ylioppilaskunnan omistamat sijoituskiinteistöt.

AYY:lle siirtyneiden vastuiden ja velvollisuuksien aiheuttamat kulut ovat suuremmat kuin siirretty kassavirta. Sopeutustoimista huolimatta ylioppilaskunnan ensimmäisten vuosien toimintaa ei voida kattaa sijoitustoiminnan tuotoilla nostamatta jäsenmaksua tai myymättä sijoituksia. Näin ollen ylioppilaskunnan talous ei ole kestävällä pohjalla. Tulevaisuudessa tämä asetelma tarkoittaa, että joko yksittäisen jäsenen jäsenmaksu kohoaa tai ylioppilaskunnan toiminnan edellytykset heikkenevät.

AYY:n edustajiston ryhmä Avainrengas kokosi yhteen jäsenaloitteen, jossa 71 ylioppilaskunnan kylterijäsentä toivoo monipuolisempaa keskustelua AYY:n sisällä ja objektiivisempaa, myös kyltereiden näkemykset ja perustelut huomioon ottavaa tietoa omaisuuskysymyksestä päättämisen tueksi. Näihin kysymyksiin hallitus tässä kirjeessä vastaa.

AYY:n säännöt 48 §, aloitteen tekeminen

Kolmellakymmenellä (30) ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle, taloustoimikunnalle ja hallitukselle. Edustajiston on vastattava aloitteeseen kahden (2) kuukauden, taloustoimikunnan yhden (1) kuukauden ja hallituksen yhden (1) kuukauden kuluessa sen jättämisestä ylioppilaskunnan pääsihteerille. Aloitteen tehneillä jäsenillä on oikeus ottaa osaa aloitetta koskevaan keskusteluun edustajistossa, taloustoimikunnassa ja hallituksessa.

1. Miten hallitus huolehtii siitä, että kauppatieteilijöiden ääni kuuluu omaisuusasian käsittelyssä edustajistossa, kun tiukat esteellisyystulkinnat rajaavat kylteritoimijat ulos keskusteluista?

AYY:n edustajisto on ylioppilaskunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävä, yleisillä vaaleilla valittava 45-paikkainen toimielin. Syksyllä 2011 käydyissä edustajistovaaleissa kauppatietelijöiden vaalirengas Avainrengas sai edustajistossa 12 paikkaa.

Kokouksessaan 4/2012 edustajisto päätti esteellisyyksistään omaisuuskysymystä käsiteltäessä edustajiston puheenjohtajan esityksen pohjalta (Liite 2: Muistio esteellisyydestä AYY:n edustajistossa). Esteellisyystulkinnoilla rajataan pois päätöksenteosta henkilöt, jotka tänä vuonna toimivat luottamushenkilönä KY-säätiön hallintoelimissä, eli toimivat käräjäoikeuden vastaavalla puolella, sekä sellaiset toimijat, jotka vuosina 2007-2009 toimiessaan KY-ylioppilaskunnan hallintoelimissä edistivät lahjoitusten toteutumista, ja toimillaan heikensivät lain- ja hyvän tavan vastaisesti yhdistyneen ylioppilaskunnan alkua.

Esteellisyystulkinnan tarkoitus ei ole rajata systemaattisesti ulos jokaista kauppatieteilijää, eikä se näin efektiivisesti toimikaan. Edustajistossa toimii myös omaisuuskysymyksessä esteettömiä kauppatieteellisen alan opiskelijoita. Esteellisyystulkinnat eivät estä yhtäkään edustajaa osallistumasta Aallon tai ylioppilaskunnan rakentamiseen.

Omaisuuskysymys on pohjimmiltaan yhteisön sisäinen riita, joka herättää tunteita ja intohimoja. Matka käräjäoikeudessa on pitkä ja hallitus toivoo malttia edustajistolta omaisuuskysymystä käsiteltäessä.

Toimenpiteet: hallitus järjestää 3.5.2012 avoimen keskusteluillan edustajiston jäsenille ja kiinnostuneille, jossa omaisuuskysymyksen taustoista on mahdollista kuulla ja keskustella ylioppilaskunnan hallituksen kanssa. Tervetuloa!

2. Miten hallitus huolehtii siitä, että myös KY-ylioppilaskunnan aikainen näkemys omaisuuslahjoitusten perusteluista ja oikeutuksesta tulee AYY:n nykytoimijoiden tietouteen ja ymmärrykseen?

Ylioppilaskunnan sääntöjen kohdan 29 § mukaan hallitus; ”kantaa ja vastaa ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.”

AYY:n hallitus ei näe velvoitteenaan ajaa selkeästi lainsäätäjän ja uuden ylioppilaskunnan tahtoa vastaan tehtyjen päätösten puoltamista, vaan huolehtia siitä, että kaikilla Aallon opiskelijoilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset.

AYY on KY-ylioppilaskunnan laillinen seuraaja, ja käyttää sen puheoikeutta. AYY toteaa, että 2009 täytäntöön pannut lahjoitukset olivat ylioppilaskunnan jäsenten edun vastaisia. Lahjoitukset toteutettiin väärin perustein ja kyseenalaisen menettelyn kautta.

3. Miten hallitus huolehtii objektiivisen ja tarkasti faktoihin perustuvan informaation tarjoamisesta ylioppilaskunnan jäsenille ja päättäjille omaisuusasiaan liittyen?

AYY:n hallituksella on vuodesta 2010 lähtien ollut päätöksiä tehdessään käytössään lähes koko kolmen yhdistyneen ylioppilaskunnan hallintomateriaali. Oikeustoimien yhteydessä ylioppilaskunta on taannut päätöksentekijöilleen mahdollisimman kattavat tiedot ja taustat päätösten pohjaksi. Myös uutta edustajistoa on koulutettu omaisuuskysymyksestä.

Hallitus on tutustunut KY-säätiön toimintaan ja todennut ymmärtävänsä lahjoituksen taustat, perusteet sekä sen, miksi KY-ylioppilaskunta lahjoitukseen on aikanaan päätynyt. AYY pyrkii omaisuuskysymyksessä mahdollisimman avoimeen ja oikeisiin tietoihin perustuvaan viestintään ja päätöksentekoon.

Omaisuuskysymyksessä on pohjimmiltaan kysymys oikeusriidasta, jonka valossa vain lainvoimainen ja kyseenalaistamaton oikeuden päätös voi ratkaista kysymykseen liittyvät epäselvyydet. Tällaista päätöstä ei omaisuuskysymykseen ole vielä saatu.

Toimenpiteet: Hallitus päivittää omaisuuskysymystä käsittelevien verkkosivujen sisältöä ja luo laajemman tiedostopankin omaisuuskysymykseen liittyvälle taustamateriaalille jäsenistön saataville.

4. Millä tavalla hallitus edistää sitä, että kylterit kokevat ylioppilaskunnan omakseen?

AYY:n hallitus kantaa huolta jokaisen jäsenen hyvinvoinnista, palveluista ja yhteisöstä, ja pyrkii päätöksillään tukemaan Aallon matkaa kohti maailmanluokkaa. Lähtökohtaisesti kaikki hallituksen päätökset edistävät kauppatieteilijöiden asemaa AYY:n jäseninä.

Toimenpiteet: AYY pitää yllä läheisiä suhteita piirissään toimivaan kauppatieteilijöiden opiskelijajärjestöön Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:hyn, jakaa toiminta-avustuksia useille kauppatieteilijätaustaisille yhdistyksille, sekä ottaa toiminnassaan huomioon kauppatieteilijöiden näkemykset.

Ylioppilaskunta järjestää vuodessa satoja jäsenilleen avoimia tapahtumia ja tarjoaa yli 150 vapaaehtoistoimea sekä luottamuspestiä jäsenilleen. Näistä merkittävimmissä, mm. edustajiston puheenjohtajana (2010), hallituksen puheenjohtajana (2012) ja taloustoimikunnassa (2010–) on toiminut kauppatieteilijöitä.

AYY:n ja Aallon ovet ja toiminta ovat auki, ja yhteisten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan opiskelutaustastaan riippumatta laajasti aaltolaisia. Erinomaiseen tulokseen päästään vain, kun kauppatieteilijät osallistuvat laajasti ylioppilaskunnan rakentamiseen.

5. Mikä on hallituksen näkemys edustajiston puheenjohtajan päätöksestä tulkita AYY:n säännöissä määrittelemätöntä pykälää edustajiston jäsenten esteellisyyttä koskevassa linjauksessaan? Toimiko edustajiston puheenjohtaja hallituksen näkemyksen mukaan AYY:n sääntöjen mukaisesti toimiessaan edellä mainitulla tavalla?

Ylioppilaskunnan sääntöjen kohdan 21 § mukaan edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on:

”… 2. valvoa, että ylioppilaskunnan edustajiston, taloustoimikunnan ja hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia, ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä;

3. tarvittaessa ratkaista, miten ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä tulkitaan..”

Kokouksessaan 4/2012 edustajisto päätti esteellisyyksistään omaisuuskysymystä käsiteltäessä edustajiston puheenjohtajan esityksen pohjalta (Liite 2). Hallitus ei näe tehtäväkseen tulkita, eikä varsinkaan kyseenalaistaa edustajiston päätöstä tai edustajiston puheenjohtajan tulkintaa.

Ylioppilaskunnan toiminnan toteutumista Suomen lain ja ylioppilaskunnan sääntöjen mukaisesti valvoo edustajiston puheenjohtaja, ei hallitus.

Ystävällisin terveisin,
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Voitto Kangas, Hallituksen puheenjohtaja
Teemu Halme, Pääsihteeri

Liite 1: Avainrenkaan Jäsenaloite
Liite 2: Muistio esteellisyydestä AYY:n edustajistossa

Jakelu Hallitus, vapaaehtoiset, henkilöstö, jäsenistö

 

 

 

 

Keskusvaalilautakunnan päätösluettelo 4/2011 1.9.2011

PÄÄTÖSLUETTELO keskusvaalilautakunnan kokouksesta 4/2011, joka pidettiin 1. syyskuuta (Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan keskustoimistolla)

KOKOUKSESSAAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA PÄÄTTI

  • Päätös Keskusvaalilautakunta totesi auditoinnin tulosten (liite) perusteella äänestysjärjestelmän täyttävän sille vaalijärjestyksen 30 §:ssä asetetut ehdot ja että vaali voidaan järjestää osittain sähköisesti.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti hyväksyä vaalijulistuksen (liite).
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti hyväksyä vaalimainontaa koskevat ohjeet (liite).

Keskusvaalilautakunnan päätösluettelo 3/2011 15.8.2011

PÄÄTÖSLUETTELO keskusvaalilautakunnan kokouksesta 3/2011, joka pidettiin 15. elokuuta (Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan keskustoimistolla)

KOKOUKSESSAAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA PÄÄTTI

  • Päätös Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin esityslista muutoksin (liite 4).
  • Päätös Keskusvaalilautakunta toivotti projektisihteeri Sonja Virran tervetulleeksi ja perehdytti projektisihteeriä.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta hyväksyi visuaalisen ilmeen.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta merkitsi auditoinnin tilanteen tiedoksi.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta velvoitti projektisihteerin ohjaamaan vaalien verkkosivujen valmistelun yhteistyössä keskustoimiston kanssa.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti jättää vaalijulistuksen pöydälle.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti jättää vaalimainontaa koskevat ohjeet pöydälle.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti käynnistää SYL:n vaalikonekysymysten keräämisen sosiaalisen median välineillä. Projektisihteeri velvoitettiin tarkkailemaan ja keräämään parhaat kysymykset hyväksyttäväksi KVL:n kokouksessa 4/11.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta velvoitti Peltolan ja projektisihteerin käynnistämään vaalilautakuntien rekrytoinnin ja projektisihteerin valmistelemaan vaalilautakuntien ohjeistuksen.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti, että ennakkoäänestystä jatketaan 31.10 asti, ja 1.11 pidetään vaalijärjestelmä täysin sähköisenä ja 2.11 järjestetään uurnavaali kuudella kampuksella. Velvoitettiin Mäkelä selvittämään velvoitteet Vaasan kampuksen osalta.

Keskusvaalilautakunnan päätösluettelo 2/2011 15.6.2011

PÄÄTÖSLUETTELO keskusvaalilautakunnan kokouksesta 2/2011, joka pidettiin 15. kesäkuuta (Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan keskustoimistolla)

KOKOUKSESSAAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA PÄÄTTI

  • Päätös Keskusvaalilautakunta hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi, että hallitus on täydentänyt keskusvaalilautakuntaa äänivallattomalla asiantuntijajäsen Mattilalla, joka on myös hallituksen jäsen.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti edustajistovaalin 2011 periaatepäätöksinä, että:
    • Ennakkoäänestys järjestetään 24. ja 25.10.2011.
    • Sähköinen vaali otetaan käyttöön.
    • Edustajistolle ei esitetä pelkästään sähköiseen vaaliin siirtymistä.
    • Uurnavaalin rinnalla käytetään sähköisen vaalin ”pystypäätteitä”
    • Postiäänestystä ei oteta käyttöön.
    • Ennakkoäänestys järjestetään vain sähköisesti.
    • Ennakkoäänestyksessä järjestetään sähköisen vaalin pystypäätteitä kampuksille.
    • Ennakkoäänestyksessä järjestetään sähköisen vaalin pystypäätteitä filiaaleille.
    • Uurnavaalia ei järjestetä jokaisella kampuksella.
    • Uurnavaali järjestään vain yhdellä kampuksella.
    • Uurnavaali järjestetään kampuksella ensimmäisenä vaalipäivänä.
    • Uurnavaali järjestetään kampuksella toisena vaalipäivänä.
    • Uurnavaalia ei järjestä filiaaleilla.
    • Vaalisanktioina otetaan käyttöön kirjallinen huomautus.
    • Vaalisanktioina otetaan käyttöön vaalimainontarajoitukset.
    • Vaalisanktioina otetaan käyttöön vahingonkorvaukset.
    • Vaalisanktioina otetaan käyttöön ehdokkaan sulkeminen vaalista.
    • Vaalisanktioina ei oteta käyttöön vaaliliiton sulkemista vaalista.
    • Vaalisanktioina ei oteta käyttöön vaalirenkaan sulkemista vaalista.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti käynnistää sähköisen äänestysjärjestelmän tietoturvallisuusauditoinnin ja valtuutti AYY:n ATK-asiantuntija Karvosen ohjeistamaan auditoinnin yhdessä Koskisen kanssa.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta kävi asiasta keskustelun ja päätti valtuuttaa Laguksen valmistelemaan graafista ilmettä yhdessä AYY:n viestintäsektorin kanssa.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta merkitsi tiedoksi markkinointisuunnitelman luonnoksen.
  • Päätös Keskusvaalilautakunta päätti aloittaa SYL:n vaalikonekysymysten valmistelun ja pyytää kysymyksiä yhteisöltä.