Edunvalvonta


Kategoriat

Lähde mukaan BEST:n kesäkursseille!

BESTin kesäkurssit ovat nyt täällä! Listalta löytyy 56 eri vaihtoehtoa nähdä Eurooppaa uusin silmin! Uutuutena tälle seasonille on, että Aalto-yliopisto on tunnustanut BESTin kurssit opiskelijoille hyödyllisiksi ja päättänyt maksaa kurssien osallistumismaksut kaikille Aalto-yliopistosta kursseille lähteville!

Valitse mieleisesi kurssi laajasta valikoimasta — voit päästä tutustumaan mm. linssin lävitse Istanbuliin, kesän ykkös-valokuvauskurssilla. Tarjolla on myös useita kaupalliseen alaan ja johtamiseen liittyviä kursseja. Ja jos hiukan lapsettaa niin voit suunnata Kööpenhaminaan Lego MINDSTORMS -kursille ja oppia siinä sivussa robotiikan perusteita. Poimi omat suosikkisi ja ei muuta kuin motivaatiokirjettä väsäämään!

Ohessa vielä muutamia valikoituja kursseja kesän tarjonnasta:

Manage Your Future: Career Design
Brno, Czech Republic, from 12 June 2011 until 23 June 2011,

LEt’s GO! Don’t MIND the STORMS
Copenhagen, Denmark, from 15 August 2011 until 26 August 2011,

LEADERS- Some are born great, some achieve greatness and some will be made in Skopje!
Skopje, Macedonia, from 3 July 2011 until 13 July 2011,

Be Wise – Enterprise!
Type: BEST Course on Career Related Skills
Lisbon, Portugal, from 1 August 2011 until 15 August 2011,

Music and Technology: Loud and Clear!
Porto, Portugal, from 30 August 2011 until 12 September 2011,

Hakemalla BESTin kesäkursseille voit toteuttaa villeimmät unelmasi — ja vielä ilmaiseksi! Akateemisen kurssin osallistumismaksun maksaa yliopisto ja se sisältää majoituksen, ruoan, ohjelman sekä liikkumisen paikan päällä. Pääset siis viettämään 1-2 unohtumatonta viikkoa jossain päin Eurooppaa pelkkien lentolippujen hinnalla. Viimeinen hakupäivä on sunnuntai 20.3.2011.

Suuntaa siis osoitteeseen
http://www.best.eu.org/student/courses/coursesList.jsp, valitse itsellesi mieleisimmät kurssit ja hae ennen 20.3.!

Jos haluat lisätietoa kursseista tai BESTistä, ota yhteyttä Helsingin paikallisryhmään: best-h@list.ayy.fi. Voimme esimerkiksi antaa vinkkejä hyvän motivaatiokirjeen kirjoittamiseen. Toki olet tervetullut myös Helsingin BESTin paikallistoimintaan, ota vain rohkeasti yhteyttä! Kansainvälistyä voit myös kotimaassa!

BESTin maililistalle voit liittyä lähettämällä tietosi osoitteeseen best-h@list.ayy.fi

Mistä BESTin kursseissa on kyse?

  • Akateemisia teknologiaan liittyviä kursseja ympäri Euroopaa
  • Pituus vaihtelee viikosta kahteen
  • Halpa tapa nähdä Eurooppaa. Osallistumismaksun hoitaa Aalto-yliopisto, se sisältää majoituksen, ruoan, ohjelman ja liikkumisen paikan päällä.
  • Paikallisten opiskelijoiden järjestämä. Pääset tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja opiskelijoihin aivan uudella tavalla. Ei tylsiä turistikierroksia.
  • Vähän luentoja, paljon toimintaa (esim. yritysvierailuja, workshopeja)
  • Avoimia kaikille Aallon opiskelijoille (sopivat myös fukseille!)

Miten haen?

  • Mene osoitteeseen http://www.best.eu.org/student/courses/coursesList.jsp ja valitse kurssilistasta mieleisimmät kurssit (max. 3 kpl)
  • Hakemukseen pitää kirjoittaa motivaatiokirje (pidä mielessä että hakemuksen lukevat paikalliset opiskelijat, älä kirjoita työhakemusta). Mikäli sinulla on kysyttävää motivaatiokirjeestä, ota yhteyttä: best-h@list.ayy.fi

Miksi hakisin?

  • No miksipä et?
  • Halpa tapa kokea ja nähdä paljon uutta
  • Saat kansainvälistä kokemusta
  • Kurssin jälkeen sinulla on noin 30 uutta kaveria ympäri Euroopan
  • Pääset tutustumaan yhteen eurooppalaiseen yliopistoon ja opiskeluun siellä (ehkäpä haluat samaan paikkaan vaihtoon myöhemmin)
  • Näet Euroopan kaupungit aivan uudella tavalla paikallisten opiskelijoiden avulla
  • Lisää hyviä syitä, kokemuksia ja infoa saa kysymällä: best-h@list.ayy.fi

AYY:n Vuoden opettajat valittu ensimmäistä kertaa

AYY:n vuoden opettajat 2011 palkittiin AYY:n 1. vuosijuhlissa, kuva Timo Idänheimo

Korkealaatuinen opetus on ensiarvoisen tärkeä osa positiivista oppimiskokemusta, joten opetuksen laadun kehittäminen on opiskelijoiden etu. AYY haluaakin tukea opetuksen kehittämistä Aalto-yliopistossa jakamalla tunnustusta erityisesti opetuksen saralla ansioituneille opettajille. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaetuista palkinnoista tulee toivottavasti koko Aallon laajuinen traditio, jolla opiskelijat voivat konkreettisesti kantaa kortensa kekoon opetuksen parantamisessa. Palkinnon saajat valittiin opiskelijoiden tekemien ehdotusten perusteella AYY:n ensimmäisissä vuosijuhlissa 5.2. Aalto-hengen mukaisesti palkittavaksi valittiin yksi opettaja kustakin Aallon kuudesta korkeakoulusta. Valintakriteereiden joukossa oli mm. opetuksen sisältö, opiskelijalähtöisyys, innovatiivisuus opetuksessa sekä opiskelijoiden ohjaus.

Vuoden 2010 ja Aalto-yliopiston ensimmäisen toimintavuoden parhaiksi opettajiksi palkittiin 5.2.2011 AYY:n vuosijuhlissa seuraavat henkilöt:

  • Insinööritieteiden korkeakoulu – Arvo Vitikainen
  • Kauppakorkeakoulu – Mikko Tarkkala
  • Kemian tekniikan korkeakoulu – Ville Alopaeus
  • Perustieteiden korkeakoulu – Hannele Wallenius
  • Sähkötekniikan korkeakoulu – Kimmo Silvonen
  • Taideteollinen korkeakoulu – Petri Lankoski

Palkinnoksi Vuoden opettajat saavat Taideteollisen korkeakoulun opiskelijan valmistamat yleisurhoollisuusmitalit AYY:n väreissä. Lisäksi kuhunkin korkeakouluun tullaan rakentamaan valokuvaseinä, johon kerätään kunkin vuoden parhaiden opettajien kuvat.

Onnea voittajille ja suurkiitokset erinomaisesta opetuksesta! Olette inspiroineet opiskelijoita ja toimineet esimerkkeinä muille opettajille.

AYY:n Jarno Lappalainen SYL:n hallitukseen 2011

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry äänesti lauantaina liittokokouksessaan puheenjohtajan ja hallituksen ensi vuodelle. Liiton puheenjohtajaksi valittiin 25-vuotias historianopiskelija Katri Korolainen-Virkajärvi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (HYY).

AYY:n ehdokas Jarno Lappalainen valittiin hallituksen jäseneneksi. Muut SYL:n hallitukseen valitut ovat Janne Koskenniemi (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY), Anna Mäkipää (Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY), Ilari Nisula (Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY), Annamaija Rönkkö (Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY) ja Matti Tujula (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY).

Liittokokouksessaan SYL vahvisti ensi vuoden päätavoitteensa, joiden mukaan maksuton koulutus on turvattava, opintotuki sidottava indeksiin ja työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia.

Lisätietoja: http://www.syl.fi/2010/11/20/syln-liittokokous-valitsi-uuden-hallituksen-puheenjohtajaksi-katri-korolainen-virkajarvi/

Jarno Lappalainen hakee SYL:on hallitukseen

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ylpeänä esittää:
Jarno Lappalainen Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodeksi 2011

Jarnolla on takanaan hektinen vuosi kansainvälisten asioiden vastaavana uudessa ylioppilaskunnassa, jonka alkutaival on ollut sakeanaan haasteita. Hänellä on ainutlaatuista kokemusta kokonaisen organisaation ja yhteisön rakentamisesta ja opiskelijoiden edunvalvonnan kannalta ratkaisevista vaiheista, jolloin Aalto-yliopisto on luonut keskeiset toimintaperiaatteensa. 23-vuotias mikkeliläinen opiskelee Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta ja on toiminut aiemmin edustajistossa, yliopiston hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

AYY:n hallituksessa Jarno on tehnyt määrätietoisesti työtä sekä kansainvälisten asioiden että koko ylioppilaskunnan edunvalvontasektorin kehittämiseksi. Jarnon toiminta AYY:n edunvalvontasektorien puheenjohtajana sekä poikkisektoraalisen kv-sektorin vetäjänä ovat antaneet hänelle laajan, eri aihepiirejä yhdistelevän osaamisen. Jarno on analyyttinen, mutta myös voimakkaasti arvoperustainen aaltolainen, joka ajaa opiskelijan asiaa kansallisuudesta riippumatta. ”SYL saa Jarnosta opiskelijan etujen ajamiseen sydämellään sitoutuneen edunvalvojan, joka vakuuttaa Arkadianmäen päättäjät,” toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Jarno on toiminut viimeisen vuoden ajan maksuttoman koulutuksen etulinjassa Aallossa. Väännön keskellä Jarno on osoittanut kykynsä reagoida uusiin käänteisiin pikavauhtia, latoa pöytään pinoittain argumenttejaan tukevaa tutkimustietoa ja tunnistaa valintatilanteissa strategisesti viisaimmat ratkaisut. Jarnolla on ollut suuri vaikutus siihen, että maksukokeilu toteutetaan Aallossa merkittävästi rajatumpana kuin mitä yliopisto oli alun perin suunnitellut. ”Maksuton koulutus on, paitsi tasa-arvoisten mahdollisuuksien perusta, myös kestävästi kansainvälistyvän Suomen elinehto,” Jarno linjaa.

Jarno katsoo, että SYL:n tulee ajaa jokaisen Suomessa opiskelevan asiaa monipuolisesti. Ensi vuoden eduskuntavaalivaikuttamisessa keskeisin teema on maksuton koulutus, muttei myöskään tule unohtaa työurakeskustelua. ”Vuonna 2011 korostuvat monella tavalla poikkisektoraaliset teemat, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista osaamista. Ylioppilasliikkeen pitää puhaltaa yhteen hiileen,” Jarno kiteyttää.

Lisätietoja antavat:

Jarno Lappalainen +358 40 053 6973, jarno.lappalainen@ayy.fi
Teemu Halme +358 50 520 9415, teemu.halme@ayy.fi
Jussi Valtonen +358 40 011 4084, jussi.valtonen@ayy.fi

AYY:n kolmikielisyyssuunnitelma 2010–2011

Tässä asiakirjassa kuvataan yleisellä tasolla niitä toimintatapoja, joilla edustajiston kokouksessaan 6/2010 hyväksymää ylioppilaskunnan kielistrategiaa käytännössä toteutetaan. Mikäli edustajisto muuttaa kielistrategiaa, katsotaan tämä asiakirja rauenneeksi.

Alla on kuvattu jatkuvia käytäntöjä, jotka otetaan osaksi ylioppilaskunnan toimijoiden päivittäistä työtä. Niiltä osin, kuin nykytilanne ei vielä vastaa tavoitetilaa, on takaraja tavoitetilan saavuttamiseksi vuoden 2010 lopussa.

1. Ylioppilaskunnan keskeiset dokumentit käännetään kolmelle kielelle

Tavoite:

Ylioppilaskunnan keskeiset edunvalvontaan liittyvät dokumentit käännetään kolmelle kielelle niin, että kielivähemmistöihin kuuluvat voivat seurata ylioppilaskunnan toimintaa, osallistua siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa siihen täysipainoisesti. Arkipäivän sujuvuuden kannalta tärkeät esimerkiksi ylioppilaskunnan palveluihin ja toimintaan liittyvät ohjeet, tiedotteet ja muut dokumentit tarjotaan kolmella kielellä.

Toiminta:

  • Keskeiset edunvalvontaan liittyvät dokumentit, kuten kannanotot, edustajiston hyväksymät linjapaperit, tiedotteet, julkaistut mielipidekirjoitukset sekä hallitusohjelma ja -päivitykset tai näiden tiivistelmät käännetään kolmelle kielelle pääsääntöisesti viikon sisällä julkaisemisesta.
  • Halloped-hakuilmoitukset ja edustajistovaaleihin liittyvät tiedotteet julkaistaan kolmella kielellä samanaikaisesti.
  • Edustajiston kokouskutsuissa otsikot kirjataan kolmella kielellä.
  • Hallituksen päätösluettelot käännetään englanniksi kuukauden kuluessa kokouksesta.
  • Muista virallisista dokumenteista tarjotaan pyydettäessä tietoa ruotsiksi ja englanniksi. Esimerkiksi pöytäkirjat, päätösesitykset, talousarvio, tilinpäätös ja tase.
  • Viikkotiedote käännetään kolmelle kielelle kahden päivän sisällä.
  • Laajemmat oppaat, kuten oikeusturvaopas, halloped-opas ja yhdistysoppaat käännetään kolmelle kielelle niiden valmistuttua, pääsääntöisesti puolen vuoden sisällä.
  • Uusien opiskelijoiden opas käännetään soveltuvin osin kolmelle kielelle. Viestintäsektori arvioi käännösten päivitystarpeen vuosittain.
  • Ylioppilaskunnan säännöt, asumiseen liittyvät ohjesäännöt ja asumisen infopaketit sekä AYY:n palvelupisteiden käyttämät sopimusluonnokset ja -tekstit, tarkastuslistat ja lomakkeet käännetään kolmelle kielelle kielistrategian hyväksymisen jälkeen puolen vuoden sisällä.
  • Muut ylioppilaskunnan tuottamat esitteet, ohjeistukset, julkaisut, kyselyt sekä kalenteri tuotetaan resurssien puitteissa kolmella kielellä. Ylioppilaskunnan toimijoiden on selvitettävä tilannekohtaisesti mahdollisuus käyttää kääntäjäpalveluita.
  • Erilaiset opasteet ja ilmoitukset kirjoitetaan kolmella kielellä.
  • Edistetään monikielisyyttä mahdollisuuksien mukaan Ainossa ja OUBS:ssa.
  • Kolmikielisyys näkyy AYY:n visuaalisessa ilmeessä ja tunnuksissa.

Kokonaisvastuu: viestintäsektori

2. Ayy.fi-sivusto toteutetaan kolmikielisenä

Tavoite:

Varsinkin staattinen materiaali on verkkosivuilla kolmella kielellä pääsääntöisesti täysin samansisältöisenä. Lähtökohtaisesti kaikki sivuilla oleva materiaali voi kiinnostaa kaikkien kieliryhmien opiskelijoita. Vain jos tieto koskee perustellusta syystä vain tietyn kieliryhmän jäseniä, voidaan se jättää kääntämättä.

Toiminta:

  • Rekrytoidaan kääntäjä toteuttamaan käännösprojekti. Toteutetaan nettisivut alusta asti kolmikielisinä.
  • Nopeasti päivittyvästä materiaalista, kuten uutisista, tapahtumista ja keskusteluista, tarjotaan viitteellinen käännös kääntäjän, käännösohjelman ja tiivistelmien avulla.
  • Yhdistyksiä kannustetaan verkkosivuilla ja koulutuksissa lisäämään tiedot tapahtumistaan sivuille monikielisesti.
  • Verkkosivuille lisättävä staattinen materiaali toimitetaan jatkossa välittömästi kääntäjille.
  • Verkkosivuille lisätään kieliasioista vastaavat henkilöt yhteystietoineen.

Kokonaisvastuu: viestintäsektori

3. Tapahtumat ja toiminta avoimeksi kaikille kieliryhmille

Tavoite:

Myös kielivähemmistöihin kuuluvien on helppo osallistua ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien yhdistysten tapahtumiin ja toimintaan. Eri kieliryhmiin kuuluvien opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on vilkasta.

Toiminta:

  • Tapahtumien mainokset, kutsut ja oheismateriaali rohkaistaan tekemään monikielisesti aina, kun tapahtuma soveltuu myös suomea osaamattomille.
  • Ylioppilaskunnan tapahtumissa pyritään lisäämään kielivähemmistöille sopivaa ohjelmaa.
  • Yhdistyksiä kannustetaan tiedottamaan toiminnastaan monikielisesti ja järjestämään myös kielivähemmistöille soveltuvaa toimintaa ja tapahtumia. Yhdistyksiä rohkaistaan nimittämään kansainvälisyysvastaava, jonka tehtävä on muun muassa huolehtia englannin kielen käytöstä yhdistyksen tiedotuksessa ja toiminnassa. Selvitetään mahdollisuutta tarjota rajoitettuja käännöspalveluita yhdistyksille.
  • Kaikkia toimijoita rohkaistaan käyttämään arkipäiväisessä viestinnässä, esimerkiksi sähköpostilistoilla, koulutuksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa tiivistelmiä, mikäli tarkan käännöksen tuottaminen on liian kuormittavaa.

Vastuu: järjestö- ja kulttuurisektori

4. Kielivähemmistöjen edustajat mukaan vaikuttamistyöhön

Tavoite:

Myös kielivähemmistöihin kuuluvilla on aito mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskunnan ja yliopiston toimintaan.

Toiminta:

  • Edustajistoryhmiä rohkaistaan huomioimaan kielivähemmistöt kaikessa toiminnassaan, erityisesti edustajistovaalien ehdokasrekrytoinnissa ja kampanjoinnissa.
  • Selvitetään mahdollisuudet järjestää edustajiston kokouksiin tulkkausta palkatun simultaanitulkin tai vapaaehtoisten toimesta, mikäli paikalla on suomea osaamattomia henkilöitä.
  • Ylioppilaskunta rohkaisee kielivähemmistöjen edustajia hakeutumaan halloped-paikoille ja tukee näitä tehtävässään.

Kokonaisvastuu: kansainvälinen ja koulutuspoliittinen sektori

5. Henkilökunnan tuki ja koulutus

Tavoite:

Henkilökunta kykenee toimimaan kolmella kielellä eikä koe kolmikielisyyttä kuormittavaksi tai oman työn kannalta kielteiseksi asiaksi. Henkilökunnalla on kolmikielisyyden toteuttamiseksi riittävä tuki ja resurssit. Kielistrategian toteuttaminen ei jää vain tiettyjen sektorien vastuulle, vaan kaikki toimijat ottavat sen oma-aloitteisesti huomioon omassa työssään.

Toiminta:

  • Henkilökunnalle järjestetään koulutus, jossa käydään läpi selkeät käytännöt kääntäjästä ja eri kielten käytöstä. Henkilökuntaa rohkaistaan hyödyntämään kääntäjäpalveluita.
  • Henkilökunnalle suunnitellaan ruotsin kielen käyttökoulutus, joka sisältää omaan työhön liittyvää puheharjoitusta ja omassa työssä yleisimpien viestityyppien tuottamista. Osallistuminen on suositeltavaa, mutta ei pakollista. Lisäksi henkilöstön kanssa voidaan sopia kunkin omien työtarpeiden mukaisen muun kielikurssin suorittamisesta työnantajan tuella.
  • Uusia työntekijöitä palkattaessa riittävä kielitaito ja myönteinen asenne vieraiden kielten käyttöön on mukana rekrytointikriteerinä.
  • MOT-sanakirjat hankitaan henkilöstön käyttöön ensi tilassa. Otetaan käyttöön SYL:lin ylioppilaskuntasanasto, jonka pitäisi valmistua syksyllä 2010.
  • Selvitetään mahdollisuudet lisätä ylioppilaskunnan kääntäjäresursseja. Suunnittellaan kääntäjien kanssa toimivat käytännöt käännösten toimittamiselle.

Kokonaisvastuu: pääsektori

6. Edunvalvonta

Tavoite:

Aalto-yliopisto on kansainvälinen yliopisto, joka tarjoaa opiskelijoilleen monipuoliset mahdollisuudet kansainväliseen opiskeluympäristöön ja laadukkaaseen opetukseen kolmella kielellä.

Toiminta:

  • Edistetään kielistrategian kappaleen 4 mukaisia edunvalvontatavoitteita yhteistyössä Aalto-yliopiston ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kokonaisvastuu: kansainvälinen sektori

AYY:n kielistrategia

1. Johdanto

Yliopistolain 46 §:n mukaan Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi ylioppilaskunnan jäsenistä merkittävä osuus, vuonna 2010 noin 10 prosenttia, on kansainvälisiä opiskelijoita, joista valtaosa ei osaa suomea tai ruotsia, vaan käyttää Suomessa pääasiallisena kielenään englantia. Opetusministeriön ja Aalto-yliopiston tavoitteena on kasvattaa tulevaisuudessa huomattavasti kansainvälisten opiskelijoiden määrää.

Nykyisessä tilanteessa ylioppilaskunnan toiminnasta ja viestinnästä suuri osa tapahtuu vain suomeksi. Jotta myös vähemmistöillä olisi mahdollisuus täysipainoiseen osallistumiseen ja jäsenyyteen ylioppilaskunnassa, on ruotsin ja englannin käyttöä suomen ohella lisättävä. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet hyötyvät kansainvälistymisen tuomista mahdollisuuksista ja opiskeluympäristön rikastumisesta, jos eri kieliryhmien välinen vuorovaikutus on tiivistä.

Tavoitteena on käyttää ruotsia ja englantia läpäisevästi suomen rinnalla. Siten esimerkiksi uusia dokumentteja tuotettaessa huolehditaan siitä, että ne ovat myös kielivähemmistöjen saatavilla. Ylioppilaskunnan tilaisuuksissa ja toiminnassa voidaan käyttää ruotsia tai englantia suomen rinnalla tai sijasta ja niiden käyttöön rohkaistaan. Ruotsin ja englannin käyttöä ei pidä rajata pelkästään sellaisiin yhteyksiin, jotka koskevat erityisesti juuri kyseisiä vähemmistöjä.

Kielistrategian tarkoitus on luoda yhteisesti sovitut käytännöt siitä, miten eri kieliä halutaan käytettävän eri tilanteissa, jotta yksittäisten ylioppilaskunnan toimijoiden olisi helpompi ottaa omassa toiminnassaan huomioon eri kieliryhmät ja toimia niiden suhteen tarkoituksenmukaisesti. Samalla asetetaan tavoitteet sille, mihin suuntaan eri kielten aseman halutaan Aalto-yliopistossa kehittyvän.

Tässä strategiassa ei linjata muiden kielten kuin suomen, ruotsin ja englannin käytöstä. Tilannekohtaisesti muitakin kieliä voidaan käyttää, mutta niillä ei ole ylioppilaskunnassa virallista asemaa. Kielistrategian käytännön toteutusta ohjaa hallituksen hyväksymä kolmikielisyyssuunnitelma. Kielistrategian toteutumisesta ja kolmikielisyyssuunnitelman tarkoituksenmukaisuudesta tehdään kokonaisarvio vuoden 2011 loppuun mennessä.

2. Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

AYY käyttää jo nyt osassa viestintäänsä kolmea kieltä. Viikkotiedote käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Aino-lehden jokaisessa numerossa on englanninkielisiä osioita. Ylioppilaskunnan verkkosivuilla hitaasti vaihtuvasta sisällöstä tärkeimmät osat on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Muusta ylioppilaskunnan viestinnästä käännetään ruotsiksi ja englanniksi kääntäjäresurssien puitteissa runsaasti tiedotteita ja muuta materiaalia. Erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita koskeva materiaali tuotetaan pääsääntöisesti englanniksi, ja heillä on omat englanninkieliset sähköpostilistansa. Työntekijöillä on vähintään perustaidot englannissa ja ruotsissa.

Nykyisellään ei kuitenkaan ole linjausta siitä, mikä kaikki informaatio on käännettävä. Esimerkiksi edunvalvontaan liittyvä tieto, kuten kannanotot ja hallitusohjelma, sekä ylioppilaskuntaa koskevat perusasiakirjat, kuten säännöt, ovat olemassa vain suomeksi, ja luottamustehtävissä toimiminen perustuu suomen kieleen. Siten ylioppilaskunnan toimintaan osallistuminen ja vaikuttaminen on vaikeaa, ellei osaa suomea. Epäkohtien korjaamisen tekee erityisen ongelmalliseksi se, että kansainväliset opiskelijat ovat äärimmäisen aliedustettuina esimerkiksi edustajistossa tai halloped-paikoilla. Ylioppilaskunnan piirissä toimivien yhdistysten toiminta on myös enimmäkseen suomenkielistä, samoin tapahtumat ja niistä tiedotus, uutiset sekä ylioppilaskunnassa käytävä keskustelu. Otaniemen ja Töölön kampuksilla monet arkipäiväiset asiat, kuten opasteet, kyltit ja ruokalistat ovat pitkälti vain suomeksi.

Myös Aalto-yliopistolla on vielä pitkä matka kansainväliseksi yliopistoksi. Teknillisillä ja taideteollisilla aloilla opetusta on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja kaupallisilla aloilla suomeksi ja englanniksi. Kuitenkin opetuksen tarjonta ja laatu sekä henkilöstön kielitaito on vielä puutteellista, ja suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välinen vuorovaikutus kursseilla on vähäistä. Kansainvälisille opiskelijoille ei ole myöskään tarjolla niin laajaa ja tasokasta suomen ja ruotsin opetusta, että se tukisi mahdollisuutta työllistyä Suomeen.

3. Tavoitteet ja periaatteet ylioppilaskunnassa

Tavoitteena on, että palvelut tarjotaan mahdollisimman samantasoisina kolmella kielellä. Kolmikielisyys näkyy AYY:n toiminnassa ja visuaalisessa ilmeessä. Kielivähemmistöihin kuuluvien on helppo osallistua ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien yhdistysten tapahtumiin ja toimintaan, ja eri kieliryhmiin kuuluvien opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on vilkasta.

Lähtökohtaisesti kielivähemmistöjä kiinnostaa sama materiaali kuin suomenkielisiäkin opiskelijoita. Kansainvälisiä opiskelijoitakaan ei tule nähdä jäsenistöstä irrallisena erityisryhmänä, jota koskevat pelkästään omat, erilliset asiansa. Vain jos tietty informaatio koskee perustellusta syystä vain tietyn kieliryhmän jäseniä, voidaan sen kääntämistä kolmelle kielelle pitää tarpeettomana.

Ruotsin ja englannin asema ei voi olla täysin verrannollinen toisiinsa. Kielten käyttötarpeet eroavat toisistaan, ja tämä asettaa erilaiset haasteet ruotsin ja englannin käytölle. Ruotsin asema perustuu lakiin, ja hallintolain mukaan ruotsinkielisillä on oltava mahdollisuus käyttää omassa asiassaan ruotsia. Kaikki ruotsinkieliset eivät osaa suomea hyvin. Suurin osa ruotsinkielisistä osaa kuitenkin jonkin verran suomea, ja jos vaihtoehtoina on kommunikaatio joko sujuvalla suomella tai heikkotasoisella ruotsilla, he saattavat asioida mieluummin suomeksi. Ruotsinkielisillä on useimmiten samat sisältöjä koskevat taustatiedot kuin suomenkielisillä.

Englanninkielisen viestinnän kohderyhmästä taas suurin osa on täysin ummikkoja kotimaisten kielten suhteen, eikä saa mitään informaatiota, ellei sitä ole tarjolla englanniksi. Englanti on toisaalta myös ainoa kieli, jota kaikki ylioppilaskunnan jäsenet osaavat ainakin jonkin verran, joten joissakin yksikielisissä tilanteissa on perusteltua käyttää englantia.

Englanninkielinen informaatio on aiheellista laatia niin, että esimerkiksi siinä olevat suomalaiseen opiskelijakulttuuriin liittyvät käsitteet selvennetään lukijalle tarkemmin kuin suomenkielisessä materiaalissa. Kuitenkin sekaannusten välttämiseksi saman dokumentin eri kieliversioiden tulee pääsääntöisesti olla samansisältöisiä siksi, että myös osa kansainvälisistä opiskelijoista saattaa käyttää asiointikielenään suomea tai ruotsia, ja näin myös päivittäminen on helpompaa. Esimerkiksi verkkosivuilla pysyvä materiaali pyritään tarjoamaan kolmella kielellä samansisältöisenä.

Ylioppilaskunnan keskeiset edunvalvontaan liittyvät dokumentit käännetään kolmelle kielelle niin, että kielivähemmistöihin kuuluvat voivat seurata ylioppilaskunnan toimintaa, osallistua siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa siihen täysipainoisesti. Asioinnin kannalta tärkeät, esimerkiksi ylioppilaskunnan palveluihin ja toimintaan liittyvät, ohjeet, tiedotteet ja muut dokumentit tarjotaan kolmella kielellä. Pitkäaikaisia dokumentteja on käännettävä alkuvaiheessa projektiluontoisesti, mikä vaatii lähiaikoina lisävarojen ohjaamista kääntämiseen. Tämä pohjatyö helpottaa jatkossa englannin ja ruotsin käyttämistä ylioppilaskunnassa.

Arkipäiväisessä viestinnässä on usein tilanteita, joissa saman informaation tuottaminen kolmella kielellä hidastaisi kohtuuttomasti asioiden hoitamista tai koetaan liian kuormittavaksi. Tällaisissa tilanteissa ylioppilaskunnan toimijoita kannustetaan käyttämään tiivistelmiä ja viitteellisiä käännöksiä ainakin englanniksi, jolloin myös kansainväliset opiskelijat tietävät mistä on kyse ja voivat halutessaan pyytää lisätietoja. Varsinkin tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedotettaessa on tärkeää, että käännökset valmistuvat nopeasti. Täydelliseen samanaikaisuuteen ei tarvitse pyrkiä, mutta on huolehdittava siitä, että myös kielivähemmistöt saavat tietoa silloin, kun se on vielä ajankohtaista. Siksi eri dokumenttien kääntämiselle määritellään aikarajat.

Erityisen tärkeää kielivähemmistöjen oikeuksien kannalta on mahdollisuus toimia ylioppilaskunnan luottamustehtävissä. On varmistettava, että kielivähemmistöjen edustajat saavat tietoa edustajistovaaleista, heillä on aito mahdollisuus asettua ehdokkaaksi ja osallistua edustajiston tai hallituksen työskentelyyn tai ryhtyä yliopistohallinnon opiskelijaedustajiksi, ja että näihin liittyviä kielimuureja pyritään aktiivisesti purkamaan. Edustajistossa ja hallituksessa voidaan käyttää tarpeen mukaan ruotsia ja englantia suomen rinnalla. Toimikunnat ja muut vapaaehtoiselimet voivat itse päättää, millä kielellä toimivat ja kirjoittavatko asiakirjansa suomeksi, ruotsiksi vai englanniksi. Pöytäkirjojen kielen suhteen noudatetaan kuitenkin sitä, mitä ylioppilaskunnan säännöissä määrätään. On toivottavaa, että suomea osaamattoman on mahdollista toimia missä tahansa ylioppilaskunnan elimessä oman kiinnostuksensa mukaan, ja tämä edellyttää kaikilta toimijoilta joustavaa asennetta.

Ylioppilaskunnan piirissä toimivia yhdistyksiä rohkaistaan ottamaan kielivähemmistöt omassa toiminnassaan huomioon. Mahdollisuus osallistua yhdistystoimintaan edistää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista Suomeen. Yhdistyksiä rohkaistaan valitsemaan itselleen kansainvälisyysvastaava huolehtimaan yhdistyksen englanninkielisestä viestinnästä ja toiminnasta. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta tarjota yhdistysten käyttöön kääntäjäpalveluita. Ylioppilaskunta myös luo omalla viestinnällään yleisesti myönteistä asenneilmastoa kolmikielisyyttä kohtaan.

Jotta kolmikielisyys olisi käytännössä mahdollista, on oleellista että henkilökunta kykenee toimimaan kolmella kielellä eikä koe kolmikielisyyttä kuormittavaksi tai oman työn kannalta kielteiseksi asiaksi. Henkilökunnalla on oltava kolmikielisyyden toteuttamiseksi riittävä tuki ja resurssit, kuten mahdollisuus saada työtehtäviään tukevaa, täydentävää kielikoulutusta.

Kielistrategian toteuttamisen ei pidä jäädä vain tiettyjen sektorien vastuulle, vaan kaikki toimijat ottavat sen oma-aloitteisesti huomioon omassa työssään. Uusia työntekijöitä palkattaessa riittävä kielitaito ja myönteinen asenne kolmikielisyyteen ovat mukana rekrytointikriteereinä. Uusien hallituksen jäsenten perehdytyksessä ohjeistetaan käyttämään kieliä kolmikielisyysperiaatteen mukaisesti.

Kustannustehokkuuden kannalta ei ole järkevää, että koko henkilöstö kääntää dokumentteja kolmelle kielelle. Siksi ylioppilaskunnan on huolehdittava riittävistä kääntäjäresursseista, jotta verkkosivut, tärkeimmät dokumentit ja tiedotus ajankohtaisista asioista voidaan tuottaa kolmella kielellä. Näin myös käännösten laatu pysyy hyvänä. Asiakaspalvelussa ja muussa arkipäiväisessä viestinnässä kielten käyttöön on suhtauduttava käytännöllisesti: tärkeintä on, että asiasisältö välittyy. Koko henkilöstöltä ei voida vaatia oman alan asiantuntemuksen lisäksi kolmen kielen erinomaista hallintaa. Tärkeämpää onkin rohkaista kielten käyttöön silloinkin, kun kielitaidossa on puutteita, sekä tarjota henkilöstölle tarvittaessa kielikoulutusta.

4. Ylioppilaskunnan edunvalvontatavoitteet

Ylioppilaskunta edistää edunvalvontatyössään yhteistyössä Aallon kanssa seuraavia tavoitteita:

  • Aalto-yliopisto on kansainvälinen yliopisto, joka tarjoaa opiskelijoilleen monipuoliset mahdollisuudet kansainväliseen opiskeluympäristöön ja laadukkaaseen opetukseen kolmella kielellä.
  • Aalto-yliopistossa on mahdollista suorittaa alempi korkeakoulututkinto molemmilla kotimaisilla kielillä tekniikan ja taiteen aloilla sekä suomeksi kaupallisella alalla. Yliopisto on myös oman oppialansa kielen kehittäjä, ja tätä tukee kotimaisten kielten vahva asema opetuksessa. Valtaosa kursseista erityisesti maisterivaiheen opinnoissa on mahdollista suorittaa englanniksi.
  • Yliopistohenkilöstön kansainvälisiä liikkuvuusmahdollisuuksia kehitetään niin, että halukkaille on tarjolla enemmän ja pidempiä vaihtojaksoja. Selvitetään mahdollisuus rekrytoida tukihenkilö englanniksi opettavaa henkilökuntaa varten. Henkilöstön kielitaidon kehittämistä varten luodaan kannustinjärjestelmä.
  • Englanninkielisen opetuksen laatuun ja pedagogiikkaan panostetaan. Englanninkielisen opetuksen antamiseen ei tule velvoittaa sellaisia henkilöitä, joilla ei ole siihen riittäviä valmiuksia. Opetuksessa on käytettävä monipuolisia opetusmetodeja, jotta tunneilla syntyy vuorovaikutusta.
  • Aallon tulee omalla toiminnallaan tukea sitä, että myös kielivähemmistöihin kuuluvat saavat opiskelijaedustajia yliopistohallintoon. Hallintoelimissä ja työryhmissä on suhtauduttava myönteisesti ja joustavasti englannin käyttöön työskentelykielenä.
  • Tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut on välttämätöntä saada toimimaan kolmella kielellä. Kansainvälisten opiskelijoiden tiedontarve on vähintään yhtä suuri kuin muidenkin, joten tarjolla on oltava englanniksi yhtä laajat materiaalit kuin kotimaisilla kielillä.
  • Aalto-yliopiston tulee tarjota kansainvälisille opiskelijoille riittävästi laadukasta kotimaisten kielten opetusta, jotta nämä voivat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan Suomessa. Erityisesti suomen opetuksen resursseja on lisättävä. Kieltenopetusta tulee olla tarjolla sellaisiin aikoihin, ettei sen suorittaminen oman alan opintojen ohella ole kohtuuttoman hankalaa. Kursseilla tulisi painottaa kielen puhumista ja ymmärtämistä kieliopin täydellisen hallitsemisen sijaan.
  • Kansainvälisten opiskelijoiden on voitava hyväksyttää suomen ja ruotsin opintojaan osaksi pakollisia vieraan kielen opintoja. Pitkällä tähtäimellä on selvitettävä mahdollisuus sisällyttää kotimaisen kielen opintoja pakolliseksi kaikkiin vieraskielisiin maisteriohjelmiin.
  • Kaikkeen kielten opetukseen tulee panostaa ja sen on tuettava käytännön kielitaidon, puhevalmiuden ja omaan alaan liittyvän kielitaidon parantamista.
  • Kampusalueiden tulee olla ympäristöinä kolmikielisiä. Esimerkiksi ruokalistat, kyltit ja opasteet sekä viralliset paperit ja tositteet tulee laatia kolmella kielellä.
  • Kaikkien yhteistyötahojen, kuten Helsingin ja Espoon, liikuntapalveluiden, YTHS:n, Nyytin, HOAS:in ja SYL:lin kanssa edistetään  kolmikielisyyttä.

Hyödynnetään vapaaehtoisia kolmikielisyyden toteuttamisessa ja neuvotellaan yliopiston kanssa opintosuoritusten saamisesta näille vapaaehtoisille.