Koulutuspolitiikka


Kategoriat

AYY etsii hallinnon opiskelijaedustajien verkkokoulutuskokonaisuuden suunnittelijaa

Toimeksianto

AYY etsii projektityöntekijää /-työntekijöitä suunnittelemaan hallinnon opiskelijaedustajien (halloped) verkkokoulutuskokonaisuutta Aalto-yliopistoon. Toimeksiantoon kuuluu koulutuskokonaisuuden suunnittelu muun muassa seuraavista aiheista: kokoustekniikka, Aallon päätöksenteko, vuosikello, opetuksen kehittäminen (esim. pedagogiikka, palaute, kurssimateriaalit), opetussuunnitelmatyö, opiskelijavalinnat, opiskelua koskevat säädökset ja lobbaaminen.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen hallinnon opiskelijaedustajien verkkokoulutus ja uusi askel digitalisaatiossa opiskelijajärjestökentällä. Opiskelijoilta opiskelijoille tehtävä koulutus toteutetaan Aalto-yliopiston myöntämällä Aalto Online Learning (A!Ole) -pilottirahoituksella. Hankkeen vastuuhenkilö on kokenut verkkokoulutuksen ja opintohallinnon ammattilainen ja hanketta johtaa AYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija. Aalto-yhteisöstä löytyy runsaasti osaamista digitalisaatiosta ja pedagogiikasta, ja yliopiston A!Ole-piloteille järjestetään yhteisiä tapaamisia.

Koulutuksen alustana toimii Aalto-yliopiston ylläpitämä MyCourses-järjestelmä, mutta muukin alusta käy, mikäli se täyttää samat kriteerit kuin MyCourses. Koulutuksen tulee sisältää erilaisia tehtäviä vastauksineen, kirjallista materiaalia sekä videoita. Projektin vetäjän vastuulla on myös työpajojen järjestäminen hallopedeille ja opintovastaaville sekä heidän osallistamisensa kouluja koskevaan sisällöntuotantoon. Projektin vetäjän työ ei vaadi valmiutta koodaamiseen tai videoiden editoimiseen. Videoiden käsikirjoittaminen sen sijaan kuuluu projektin vetäjän vastuulle.

Kokonaisuuden menestyksekäs hoitaminen edellyttää osaamista projektityöskentelystä ja pedagogiikasta, korkeakouluopintoja ja kokemusta opiskelijavaikuttamisesta, vahvaa tuntemusta Aallosta korkeakouluympäristönä, hallintolain ja hyvän hallinnon merkityksen ymmärrystä sekä sujuvaa ja selkeää suullista ja kirjallista suomen kielen sekä hyvää suullista englannin kielen taitoa. Ruotsin kielen osaaminen katsotaan eduksi.

Projekti alkaa viimeistään syyskuun alussa 2018 ja valmistuu keväällä 2019. Suurin osa työstä tehdään ennen joulukuuta, johon mennessä kurssin tulee olla uusien opiskelijaedustajien käytettävissä. Tältä ajalta arvioitu tuntimäärä on pohjatiedoista riippuen 20-30h/vk. Käyttöönoton jälkeen projektin tekijä tai tekijät kehittävät kurssia palautteen perusteella vähintään helmikuun loppuun saakka. Viikoittaista työmäärää voi vuoden 2019 osalta pienentää aikatauluttamalla kehitystyötä huhtikuun loppuun asti.

AYY maksaa projektin lopputuloksesta eli valmiista kurssikokonaisuudesta yhteensä 10 000 € riippumatta tiimin koosta.  Videoeditoinnin kuluihin on budjetoitu oma summansa, mutta mikäli haluat editoida videota itse, voidaan se huomioida lopullisessa projektipalkkiossa.

Mikäli kiinnostuit ja palat halusta tehdä AYY:n ja Aallon halloped-toiminnasta ensiluokkaista, lähetä meille oma tai tiimisi projektisuunnitelma, ansioluettelo sekä vapaamuotoinen hakemus tiistaihin 31.7. klo 23.59 mennessä osoitteeseen rekrytointi (a) ayy.fi. Projektisuunnitelman tulee sisältää projektin aikataulu sekä pohdinta siitä, miten juuri sinä tai tiimisi lähtisitte osallistamaan opiskelijoita kurssin suunnittelussa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi aiempi kokemus vastaavista projekteista. Jokainen hanketiimiin kuuluva tulee oppimaan uutta, ja siksi haluamme kuulla hakemuksessa, mitä juuri sinä tai tiimisi haluaisitte oppia ja saada irti tästä projektista.

Haastattelut tehtävää varten järjestetään keskiviikkona ja torstaina 8.-9.8.2018, ja päätös valitusta tehdään viimeistään viikolla 33. Projektin lopullinen toteuttaja valitaan hakemusasiakirjojen, haastatteluiden ja soveltuvuuden perusteella.

Lisätietoja tehtävästä antavat AYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Minna Mäkitalo (välillä 15-19.7.2018 klo 10-16 puh. 050 520 9438; muuten sähköpostitse minna.makitalo (a) ayy.fi) sekä pääsihteeri Niko Ferm (puh. 050 520 9415, niko.ferm (a) ayy.fi)

Kannanotto: Aalto-yliopistossa käytetään kolmea kieltä, ja ruotsi on yksi niistä

Vapaa julkaistavaksi 25.4.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY ja Teknologföreningen TF ovat huolissaan ruotsinkielisten opiskelijoiden asemasta Aalto-yliopistossa. Kielikysymys liittyy keskeisesti erääseen AYY:n vuoden 2018 teemoista eli hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. TF on pitänyt asiaa esillä jatkuvasti tavatessaan yliopiston opetuksen johtoa, ja ongelmiin on jo luvattu tarttua.

Keräämämme palautteen mukaan ruotsinkieliset opiskelijat kohtaavat haasteita sekä opetuksessa että hallintopalveluissa. Esimerkiksi opintoihin liittyvä tieto jää nettisivuilla helposti päivittämättä ruotsiksi eikä ohjausta ja neuvontaa saa aina äidinkielellä. Jos mahdollisuutta keskustella ruotsiksi ei ole, asetetaan opiskelija vaikeaan tilanteeseen. Kurssien tenttikielen pitäisi määräytyä yksinkertaisen WebOodissa tehdyn valinnan perusteella, mutta todellisuudessa toteutuminen saattaa vaatia neuvottelua, joka on hankalaa opiskelijalle.

Aallossa on kolme työkieltä – suomi, ruotsi ja englanti – ja sen ansiosta kaikki voivat osallistua yliopiston toimintaan joustavasti. Linjausten noudattaminen on tärkeää, jotta vähemmistökielen puhujilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissaan ja opiskelijoiden oikeusturva toteutuu.

Jos arvelet, etteivät opiskelijan oikeudet toteudu kuten pitäisi, toimintavaihtoehtoja on kolme:

  1. Puhu asiasta kurssin vastuuopettajalle.
  2. Kerro tilanteesta hallopedeille, killan tai yhdistyksen opintovastaaville tai AYY:n edunvalvojille. AYY, hallopedit ja opintovastaavat toimivat yhteistyössä keskenään: ylioppilaskunta hoitaa edunvalvontaa koko Aallon tasolla ja tukee opiskelijaedustajia, kun taas paras tieto alakohtaisista kysymyksistä on halloped-vastaavilla ja opintovastaavilla. Ruotsinkielisten opiskelijoiden edunvalvontaa Aallossa hoitaa erityisesti TF.
  3. Voit myös ottaa itse yhteyttä esimerkiksi koulutusohjelman suunnittelijaan tai koulun opintoasiainpäällikköön. Tilanteesta kannattaa kertoa muille opiskelijoille, sillä sama asia voi koskea useampia.

Lisätietoja antavat:

Suvi Vendelin, AYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, suvi.vendelin@ayy.fi, 0407524692

Victor Granlund, hallituksen varapuheenjohtaja, Teknologföreningen, viceordforande@tf.fi, 045 1381738

Minna Mäkitalo, edunvalvonta-asiantuntija, minna.makitalo@ayy.fi, 050 520 9438

 

Lausunto yliopistolain muutoksista korkeakoulujen opetusyhteistyöstä

Hallitus esittää muutoksia yliopistolakiin liittyen Tampereen yliopistofuusioon, opetusyhteistyöhön ja koulutuksen siirtymiseen yliopistosta toiseen. AYY ei asetu vastustamaan Tampereen yliopistojen yhdistymistä, vaan kannattaa tässä yliopistojen autonomista oikeutta päättää toimintansa tavoista. AYY kuitenkin kritisoi sitä, että tämän yhdistymisen varjolla lakiin tehdään kaikkia yliopistoja koskevia muutoksia opintojen järjestämisestä. Esimerkiksi kokeilulaki tai nykyisestä opetusyhteistyöstä kertyvän kokemuksen arviointi ja myöhemmät muutokset olisivat kestävämpi ja luotettavampi tapa kehittää yliopistoja kuin tehdä suoraan lakimuutoksia. Tämä muutos on lähtenyt paikallisen kokeilun ja paikallisen politiikan tarpeista, eikä akateemisen yhteisön omista arvokeskusteluista opetuksen kehittämisen suunnasta.

Esitetyssä muodossaan opetusyhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Yhteistyötä on pystytty ja pystyttäisiin syventämään jo nykyisellä järjestelmällä erityisesti kun käytössä on yhteinen VIRTA-tietovaranto opintosuorituksista. AYY ei asetu vastustamaan muutosta täysin, mutta lain vaikuttavuusarvio on selvästi puutteellinen opiskelijan aseman ja oikeusturvan osalta. Esityksen perusteluissa tulee avata tarkemmin mitkä oikeuden opiskelijalla on tietää niiden opintojen sisältö, joihin hänen myös koko ajan kiristyvästi odotetaan sitoutuvan.

 

Lausuntolomakkeen mukainen yksityiskohtainen lausunto

Tampere3

Pidättekö ehdotusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistämisestä ja

Tampere3- korkeakoulukokonaisuuden muodostamista kannatettavana?

Kyllä

Pidättekö ehdotusta siirtymän toteuttamistavasta (voimaanpanolaki) kannatettavana?

Ei

Muutosehdotuksenne voimaanpanolain säännöksiin ja perusteluihin:

Uuden yliopiston hallituksen valitsijaksi ehdotetaan esityksessä yhdistyvien yliopistojen hallituksia. Kuitenkin yliopistolaissa hallituksen valitseminen ja nimeäminen on yksiselitteisesti monijäsenisen hallintoelimen tehtävä. Vaikka yhdistyvät hallitukset ovat monijäsenisten hallintoelimien nimittämiä, yhdistyvän yliopiston hallituksen nimeämiseen syntyy tarpeeton väliporras. Yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten toimielinten (eli konsistorin ja kollegion) tulisi suoraan valita uuden yliopiston hallitus ottaen huomioon nimityskomiteaa koskevat ehdot.

Mikäli nykyiset hallitukset nimeävät uuden hallituksen, yliopistoyhteisöllä ei ole tarpeeksi suurta edustusta, jotta se voisi autonomisesti ja vapaasti päättää oman hallituksensa kokoonpanosta, sillä ulkopuoliset jäsenet muodostaisivat valitsijoista kohtuuttoman suuren osan.

 

Opetusyhteistyö

Pidättekö ehdotusta opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta kannatettavana?

Kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

AYY suhtautuu varauksellisesti opetusyhteistyötä koskevaan muutokseen. Yhteistyön helpottaminen ja erityisesti yliopistojen välisen työnjaon sekä ammattikorkeayhteistyön kehittyminen ovat tärkeitä asioita. Kuitenkin nyt ehdotus on hyvin väljä. ”Pääosa” tutkinnosta on hyvin häilyvä käsite, ottaen huomioon miten monimuotoisia opintopolut voivat olla. Erilaisilla aineyhdistelmävalinnoilla yksilön tutkinnosta voikin muodostua hyvin suurelta osalta jonkin muun kuin koulutukseen ottaneen korkeakoulun tutkinto. Henkilökohtainen rajoitus tutkinnon pääsääntöisestä oppilaitoksesta taas voisi johtaa tilanteeseen, jossa opiskelijan mahdollisuus valita opintojaan rajoittuisi, mikäli hän on aiemmin osallistunut ulkoistetuille kursseille. Mitä laajemmalle vastuu opetuksen järjestämisestä jakautuu, sitä haastavampaa sen yhteinen suunnittelu on.

Perusteluissa mainitaan myös, että yliopiston tulisi noudattaa hyvän hallinnon mukaista menettelyä opetusta hankkiessaan ja esimerkiksi huolehtia, ettei opiskelupaikan muutos aiheuta kohtuutonta haittaa. ”Kohtuuton haitta” on erittäin subjektiivinen kokemus ja hyvin väljä määritelmä. Perustelut myös huomauttavat, että yliopistojen tulee laatia tutkintosääntönsä ja opetussuunnitelmansa siten, että opiskelijalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada selkeä kuva opintojensa rakenteesta ja suorittamistavasta tarpeeksi ajoissa. Kuitenkin normaalia hyvän hallintotavan mukaista päätöksentekoa noudattaen tälläkin hetkellä esimerkiksi Aalto-yliopistossa opetussuunnitelma on voimassa vain vuoden ja muutoksia opetussuunnitelmiin tehdään siltikin myös kesken voimassaolokauden. Vaikka tämä täyttää tällä hetkellä hyvän hallinnon vaatimukset, se johtaa jo nyt useisiin muutoksiin opiskelijan opintoajan sisällä. Nämä muutokset voisivat olla laajemman opetusyhteistyön aikana huomattavasti suurempia ja ennakoimattomampia kuin yhden yliopiston sisällä tapahtuvat. Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi vakiintuneita määritteitä sille, miten vahva on opiskelijan turva saada opiskella siten, kuten hän opiskelupaikkaa valitessaan ja sen saadessaan sitoutuu opiskelemaan.

Opetusyhteistyön laadun seuraaminen on hyvin hankalaa, sillä merkittävin opiskelijoiden palautekanava on kurssipalaute ja sen käsittely on melko rajoitettua tietosuojan vuoksi. Opetussuunnitelmien kehittäminen vaatii tiedon saantia myös toisen organisaation järjestämien tutkinnon osien laadusta, joten palautteen keräämiseen ja sen käsittelyyn liittyvät ongelmat on ratkaistava ennen yhteistyön aloittamista kestävällä tavalla. Jos kurssit ja siten myös opetussuunnitelmat ovat yhteiset eri oppilaitosten opiskelijoille, heidän tulee olla myös edustettuina opetussuunnitelmien kehittämisessä, mikä voi olla haaste oppilaitosrajojen yli.

Jo pelkästään yliopistojen kesken on ollut perinteisesti haastavaa löytää yhteisymmärrystä opetuksen akateemisen laadun suhteen, mikä ilmenee edelleen haasteina hyväksilukemisessa ja siirtymissä oppilaitosten välillä. Sisällöllisten eroavaisuuksien määrää ei saa aliarvioida, joskaan ei myöskään ylikorostaa lainsäädännössä. Yliopistoissa opetus perustuu edelleen suurelta osin tohtorien panokseen ja opetukselta vaaditaan yhteyttä ajankohtaiseen tutkimukseen. Opettajien koulutustaso on osa yliopistotutkinnon laatua, eikä sen tule heikentyä opetusyhteistyössä. Syvenevän opetusyhteistyön vaarana on sekä yliopistotutkinnon tieteelliseen ajatteluun tähtäävän sisällön heikkeneminen että ammattikorkeakoulujen omaan tehtäväänsä perustuvien erityispiirteiden muuttuminen kohti yleisempää, akateemisempaa suuntaa.

Muutosehdotuksenne opetusyhteistyötä koskevaan säännösluonnokseen ja sen perusteluihin:

Perusteluihin tulisi lisätä, että pääsääntöisesti opiskelijalla tulee olla tiedossa tutkinto-ohjelman alkaessa missä ja minkä tahon järjestämänä hänen opintonsa toteutetaan.

 

Koulutuksen siirto

Pidättekö koulutuksen siirtoa koskevaa ehdotusta kannatettavana?

kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

Tällä hetkellä opiskelijat ovat hyvin turvattomassa tilassa koulutuksen siirtoon liittyvissä tilanteissa. Vaikka kolme vuotta ei olekaan välttämättä tosiasiallisen opiskeluajan mittainen siirtymäaika, sen kirjaaminen olisi parannus nykytilaan. Voidaan tosin kritisoida termin ”koulutuksen siirtäminen” käyttämistä, sillä nykyisten esimerkkien valossa kyse on koulutuksen lakkauttamisesta tietyllä paikkakunnalla, eikä täysimääräisestä resurssien ja opiskelupaikkojen siirtymisestä. Koulutuksen lakatessa on jatkossakin taattava opiskelijalle oikeus tehdä tutkinto loppuun siinä korkeakoulussa, johon hänet on otettu sisään.

 

Ammattikorkeakoulujen hallintokieli

Pidättekö ammattikorkeakoulujen hallintokieleen liittyvää ehdotusta kannatettavana?

kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

Hallintokieleen liittyvät säädökset on syytä yhdenmukaistaa eri korkeakouluissa.

Yliopistojen yhteinen kandipalautekysely avautuu jälleen

Aalto-yliopistossa välillä 1.8.–31.12.2013 kandidaatin tutkinnon suorittaneet kutsutaan maaliskuun alussa osallistumaan opiskelijapalautekyselyyn. Kysely toteutetaan kaikissa Suomen yliopistoissa kahdesti vuodessa ja tämän kevään kysely on avoinna 3.3.–21.3. Kyselyyn vastataan sähköisesti ja linkki lähetetään kandidaatin tutkinnon suorittaneille sähköpostitse.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) suunnittelee jakavansa vuodesta 2015 lähtien vuosittain 3 % (n. 50 M€) yliopistojen perusrahoituksesta opiskelijapalautteen perusteella. Suoran rahoitusvaikutuksen lisäksi Aalto-yliopisto käyttää tuloksia koulutuksen ja koulutuksen tukipalvelujen kehittämiseen.

Opiskelijapalautteen yhdenmukainen kerääminen kaikista yliopistoista vastaa osaltaan opiskelijajärjestöjen toiveeseen valtakunnallisesta palautemenettelystä, jolla kannustetaan yliopistoja investoimaan koulutuksen laatuun.

Viime vuoden kahden kyselykierroksen tulosten mukaan Aalto-yliopistossa kandidaatin tutkinnon suorittaneet arvostavat keskimääräistä enemmän vaihto-opiskelua ja pitävät kansainvälistä kokemusta erittäin tärkeänä tulevan uran kannalta. Aalto-yliopistossa opiskelevat ovat myös keskimääräistä enemmän töissä opintojen aikana ja työ on keskimääräistä useammin yhteydessä alaan johon opiskelija on kouluttautumassa. Kehittämisen tarvetta on henkilökunnan ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Yliopistot ovat päättäneet hankkia valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn ulkoistettuna palveluna. Palveluntarjoajaksi on kilpailutuksen tuloksena valittu saksalainen CHE Consult GmbH. Kansainvälisen palveluntarjoajan tuottama palautekysely antaa myös mahdollisuuksia suomalaisten yliopistojen eurooppalaiseen vertailuun.

Lisätietoja: kehitysasiantuntija Reetta Koivisto, (reetta.koivisto@aalto.fi)

Edellisen kierroksen raportti löytyy Intosta.

Hankkeesta Unifin nettisivuilla: http://unifi.fi/ajankohtaista/YOPALA.html

 

 

 

Education goes Accessible 2014 symposium, January 9th 2014

Welcome to Education goes Accessible 2014 symposium on January 9th, 2014 (9.1.2014) at Otakaari 1.  The opening words will be presented by dean Risto Nieminen and the keynote will be addressed by Erja Heikkinen/OKM.

Program

8.45 Registration

9.10 Welcome! Martti Raevaara

9.15 Keynote 1, Risto Nieminen / Aalto SCI

9.30 Keynote 2, Erja Heikkinen / Ministry of Education

10.15 Workshops

Lunch (decided by workshops: list of restaurants)

Workshops continue until 14.00

14.00 Coffee

14.15 Keynote 3, Panu Artemjeff / Ministry of the Interior

14.30 Keynote 4, Johanna Naukkarinen / LUT

  • Johanna Naukkarinen / LUT

15.00 Workshop reports by moderators, max 5 min each

15.30 Panel: What is accessiblity in Aalto education?

16.30 Closing remarks

We develop inclusive, multi-cultural and accessible education in the workshops. Thus select and join a workshop that is related to your work and learning environment of Aalto University. Here the collaboration with AYY, all service units and campus facility will be acknowledged. Parallel workshops have themes like changing our present library into a modern future learning center, MOOCs and SPOCs, accessible communication, effective webcasting etc.

Enrol now at https://wiki.aalto.fi/display/AGA/