Ylioppilaskunta


Kategoriat

AYY:lla uusi asuntosihteeri ja kiinteistönhoitaja

Kiinteistönhoitaja Janne Kankaisto ja asuntosihteeri Annika Mällinen

 

Tiedote

AYY

10.07.2017

Julkaistavissa heti

 

Vapun jälkeen AYY:n palvelupuoli on täydentynyt kahdella uudella työntekijällä. Toukokuussa asuntotoimistossa aloitti uusi asuntosihteeri, Annika Mällinen, ja kesäkuussa AYY:lla aloitti kiinteistönhoitaja Janne Kankaisto. AYY:n asuntosihteeri hoitaa asuntotoimiston asiakaspalvelua asuntohakemusten käsittelystä avainten luovuttamiseen. Kiinteistönhoitaja taas liikkuu enimmäkseen keskustoimiston ulkopuolella ja hoitaa esimerkiksi kertavuokrattavien tilojen pienet korjaukset.

Asuntosihteerinä aloittanut Annika Mällinen on Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelman alumni. Opintojen ohella hän on ollut mukana erilaisten yhdistysten ja kulttuuritapahtumien tuotannossa. Mällinen kertoo, että kansalaisvaikuttaminen ja -aktiivisuus ovat hänen juttunsa.

”Tähän taustaan peilaten AYY inspiroi ja tuntuu omalta jutulta työympäristönä, koska AYY toimii monenkirjavan yhdistysjoukon katto-organisaationa ja on mukana opiskelijoiden elämän eri osa-alueissa niin oikeuksien turvaajana kuin aktiivisen toiminnan mahdollistajana”, Mällinen sanoo. ”Yhteiskuntatieteilijänä arvostan suuresti AYY:n aktiivista ja laajaa toimintaa ja haluan myös itse olla mukana kehittämässä opiskelijaelämän palveluita ja helpottamassa opiskelijoiden elämää, joten koen kehittämistyön asumisen projekteissa hyvin mielenkiintoiseksi.”

Omana opiskeluaikanaan Mällinen asui kuusi vuotta JYY:n ylioppilaskylän opiskelija-asunnossa. Paikallinen asuntotoimisto tuli hänelle tutuksi monenlaisissa elämäntilainteissa ja -muutoksissa. ”Arvostin itse opiskelijana valtavan paljon asuntotoimiston moninaisia palveluita ja nautin asuinvuosistani yhteisöllisen ylioppilaskylän asunnoissa”, Mällinen kertoo. ”Onkin hauskaa päästä näin asuntosihteerin roolissa myös asuntotoimiston tiskin toiselle puolelle ja olla mukana tuottamassa laadukkaita palveluita ja mieleenpainuvia kokemuksia muille opiskelijoille.”

Kiinteistönhoitajan pestissä aloittaneen Janne Kankaiston koti on Pohjois-Satakunnan Kankaanpäässä, mutta viimeiset 13 vuotta hän on työskennellyt Meilahden seurakunnan vahtimestarina. Siksi kiinteistönhoitajan hommat ovat lähteneet käyntiin suurimmalla vaihteella heti ensimmäisestä viikosta lähtien.

”Kiinteistönhoitajana AYY:ssä minut tullaan varmasti tuntemaan hyväntuulisena ja toimeliaana persoonana. Älä siis ihmettele jos näet minut useimmiten vain vilaukselta”, Kankaisto nauraa. ”Morjestellaan kun törmäillään!”

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa.

 

Lisätietoja:

Pääsihteeri Niko Ferm, niko.ferm@ayy.fi p. 050 520 9415

Palvelupäällikkö Riitu Nuutinen riitu.nuutinen@ayy.fi 050 520 9450

AYY hakee suunnittelijaa visuaalisen ilmeensä uudistukseen

Toimeksianto

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta etsii graafista suunnittelijaa uudistamaan AYY:n visuaalista ilmettä. AYY haluaa itselleen eheän, kokonaisvaltaisen visuaalisen ilmeen, joka kuvastaa AYY:n ja sen jäsenten maailmaa. Ilmeen halutaan olevan ajaton ja joustava, jotta sitä voi käyttää tilanteessa kuin tilanteessa: verkkosivuista presentaatiopohjiin ja toimiston ilmeestä asuinkiinteistöjen yhteisiin tiloihin.

Työ on projektiluontoinen ja sisältää uuden visuaalisen ilmeen ideoinnin ja toteutuksen sekä tyylikirjan, jota käyttäen ilme pysyy samana kaikissa tilanteissa myös tulevaisuudessa. Projekti kestää noin 3 kuukautta.

Mikäli kiinnostuit ja haluat tehdä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta vieläkin paremman, lähetä meille oma tai tiimisi ansioluettelo, portfolio sekä vapaamuotoinen hakemus. Hakemuksesta voi käydä ilmi aiempi kokemus vastaavista projekteista tai se, miksi haluaisit päästä toteuttamaan juuri AYY:n visuaalista ilmettä.

Haku on auki 19.7. asti ja valinta on tarkoitus tehdä mahdollisimman pian haun sulkeuduttua. Otamme hakeneisiin yhteyttä muutaman päivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Valituille henkilöille tai tiimeille lähetämme kutsun haastatteluun sekä pyydämme tarjouspyynnön. Tällöin annamme myös tarkemmat tiedot siitä, mitä projekti tulee sisältämään. Projektin lopullinen toteuttaja valitaan haastatteluiden, tarjousten sekä työnäytteiden ja soveltuvuuden perusteella. Hakijoilta toivotaan myös Aalto-yhteisön tuntemusta.

Lähetä CV, portfolio ja hakemus 19.7. mennessä brändikoordinaattori Henrik Lähdesniemelle
henrik.lahdesniemi@ayy.fi

Valittu/valittujen toivotaan voivan aloittaa projektin työstäminen mahdollisimman pian valinnan jälkeen.

Aalto-yhteisön ansioituneet jäsenet saivat palkintoja ja huomionosoituksia AYY:n vuosijuhlilla

Tiedote
AYY
5.6.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Aalto-yhteisön ansioituneet jäsenet saivat palkintoja ja huomionosoituksia AYY:n vuosijuhlilla

 

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY juhli seitsemättä vuosijuhlaansa lauantaina 20.5.2017. Riehakas juhla järjestettiin huikealla sijainnilla Linnanmäellä. Aurinkokin siunasi läsnäolollaan, jolloin juhlaväki pääsi tauoilla kirmaamaan Lintsin vuoristorataan, Vekkulaan ja muihin laitteisiin.

Vuosijuhlassa AYY palkitsi ansioituneita Aalto-yhteisön jäseniä ja yhdistyksiä. AYY myönsi palkinnot vuoden 2016 oppimisen edistämisteosta, vuoden 2016 kansainvälisistä teoista ja LuovutusAalto-verenluovutuskampanjan voitosta sekä ylioppilaskunnan viralliset huomionosoitukset.

Vuoden 2016 oppimisen edistämisteon palkinnon saivat Tomi Kauppinen ja Lauri Malmi, jotka olivat johtaneet esimerkillisesti Aalto Online Learning -digitalisaatiohankkeen. Kauppisen ja Malmin työpanoksella Aallolle luotiin uudenlaisia toimintamalleja opetuksen kehittämiseen. Lisäksi heidän työnsä ansiosta Aallon opetuksen digitalisaatio otti suuria harppauksia pedagogisesti mallikkaalla tavalla.

Vuoden 2016 parhaan kansainvälisen teon palkinnon sai Codebus Africa. Osana Suomi 100 -vuotta projekti vei Aallon opiskelijoita 100 päivän matkalle kymmeneen maahan Afrikan mantereella. Matkalla opiskelijat opettivat paikallisille nuorille, erityisesti tytöille, teknistä osaamista ja ohjelmointia, tarkoituksenaan voimaannuttaa nuoria ja luoda maailmassa muutosta parempaan. Tämän lisäksi vuoden 2016 kansainvälisen teon kunniamaininnat saivat Reeta, joka on ollut mukana edistämässä Aalto-yhteisön kansainvälistymistä jo useita vuosia, sekä Arthouse Family, joka järjestää kansainvälisellä porukalla ilmaisia päivällisiä dyykatuista ja kierrätetyistä ruokamateriaaleista.

Keväällä 2017 AYY järjesti yhdessä SPR:n Veripalvelun kanssa yhteisen LuovutusAalto-kampanjan, jonka tarkoituksena oli saada AYY:n alaiset järjestöt ja yhdistykset luovuttamaan verta. Palkinnon sai jäsenmääräänsä nähden eniten luovuttanut yhdistys. Maaliskuun ja huhtikuun aikana ylivoimaisesti eniten verta luovutti Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio.

Näiden lisäksi AYY myönsi korkeimman tunnustuksensa eli kunniamerkin pitkäaikaiselle AYY:n aktiiville Lauri Lehtoruusulle, joka on ajanut erityisesti parannuksia opiskelija-asumiseen ja jonka työ on ollut ylioppilaskunnalle erittäin arvokasta.

AYY myönsi myös sankaritunnukset, jotka saivat Aalto Predators -urheiluyhdistys, Tempaus 2016 sekä WiikonWappuSauna. Lisäksi AYY jakoi kuusi ansiomerkkiä ja 13 yhteisömerkkiä, jotka luetellaan alla.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta onnittelee kaikkia huomionosoitusten saajia ja kiittää heitä hyvästä ja tärkeästä työstä, jota he ovat tehneet Aalto-yhteisön eteen.

 

Sankaritunnus
Aalto Predators
Tempaus
WiikonWappuSauna

Kunniamerkki
Lauri Lehtoruusu

Ansiomerkki
Santeri Nuotio
Henry Sanmark
Sirius Vuorikoski
Olli Halminen
Janne Koskenniemi
Elli Leppisaari

Yhteisömerkki
Heikki Koponen
Elina Virtanen
Jyri Heimo
Lauri Pulkkinen
Henrikki Soininen
Lotta Aarikka
Antti Kurkinen
Saila Rappumäki
Rosa Nylen
Nova Pokkinen
Saana Rossi
Venla Keskinen
Matleena Kukkonen

 

Lisätietoja:

Hallituksen varapuheenjohtaja Petteri Heliste petteri.heliste@ayy.fi, 050 520 9428

Hallituksen kansainvälisistä asioista ja uusista opiskelijoista vastaava Emmi Kosomaa emmi.kosomaa@ayy.fi, 045 896 5901

Hakukuulutus Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaksi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta päätti 29.5.2017 avata haun Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiksi uuden tekniikan alan englanninkielisen kandidaattiohjelman valmisteluryhmään. Hallinnon opiskelijaedustajiksi voivat hakea Aalto-yliopiston opiskelijat.

Haku aukeaa 29.5.2017 klo 16.00 ja päättyy 5.6.2017 klo 23.59, johon mennessä hakemusten tulee olla palautettuina. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Sähköiset hakulomakkeet löytyvät osoitteesta https://www.halloped.fi/fi . Hakijoille tarkoitettu ohjeisto hakemisesta sekä hallinnon opiskelijaedustajia koskeva ohjesääntö löytyvät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kotisivuilta osoitteesta http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit/ .

Tieto hakeneiden nimistä ja heidän hakemuksensa luovutetaan Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan erityisaseman yhdistysten käyttöön suosituksien antamiseksi yhdistysten edustaman korkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajien valinnassa.

Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sekä eri sukupuolten ja eri korkeakoulujen edustajia. Toimielimen kieli on suomi, ellei toimielimen kuvauksessa muuta todeta.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus valitsee hallinnon opiskelijaedustajat kokouksessaan kesäkuussa.

 

Otaniemessä 29.5.2017

 

Susanna Koistinen
asiantuntija, koulutuspolitiikka

 

Lisätietoja: http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit

Susanna Koistinen

asiantuntija, koulutuspolitiikka

susanna.koistinen@ayy.fi, +358 50 520 9438

Lausunto yliopistolain muutoksista korkeakoulujen opetusyhteistyöstä

Hallitus esittää muutoksia yliopistolakiin liittyen Tampereen yliopistofuusioon, opetusyhteistyöhön ja koulutuksen siirtymiseen yliopistosta toiseen. AYY ei asetu vastustamaan Tampereen yliopistojen yhdistymistä, vaan kannattaa tässä yliopistojen autonomista oikeutta päättää toimintansa tavoista. AYY kuitenkin kritisoi sitä, että tämän yhdistymisen varjolla lakiin tehdään kaikkia yliopistoja koskevia muutoksia opintojen järjestämisestä. Esimerkiksi kokeilulaki tai nykyisestä opetusyhteistyöstä kertyvän kokemuksen arviointi ja myöhemmät muutokset olisivat kestävämpi ja luotettavampi tapa kehittää yliopistoja kuin tehdä suoraan lakimuutoksia. Tämä muutos on lähtenyt paikallisen kokeilun ja paikallisen politiikan tarpeista, eikä akateemisen yhteisön omista arvokeskusteluista opetuksen kehittämisen suunnasta.

Esitetyssä muodossaan opetusyhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Yhteistyötä on pystytty ja pystyttäisiin syventämään jo nykyisellä järjestelmällä erityisesti kun käytössä on yhteinen VIRTA-tietovaranto opintosuorituksista. AYY ei asetu vastustamaan muutosta täysin, mutta lain vaikuttavuusarvio on selvästi puutteellinen opiskelijan aseman ja oikeusturvan osalta. Esityksen perusteluissa tulee avata tarkemmin mitkä oikeuden opiskelijalla on tietää niiden opintojen sisältö, joihin hänen myös koko ajan kiristyvästi odotetaan sitoutuvan.

 

Lausuntolomakkeen mukainen yksityiskohtainen lausunto

Tampere3

Pidättekö ehdotusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistämisestä ja

Tampere3- korkeakoulukokonaisuuden muodostamista kannatettavana?

Kyllä

Pidättekö ehdotusta siirtymän toteuttamistavasta (voimaanpanolaki) kannatettavana?

Ei

Muutosehdotuksenne voimaanpanolain säännöksiin ja perusteluihin:

Uuden yliopiston hallituksen valitsijaksi ehdotetaan esityksessä yhdistyvien yliopistojen hallituksia. Kuitenkin yliopistolaissa hallituksen valitseminen ja nimeäminen on yksiselitteisesti monijäsenisen hallintoelimen tehtävä. Vaikka yhdistyvät hallitukset ovat monijäsenisten hallintoelimien nimittämiä, yhdistyvän yliopiston hallituksen nimeämiseen syntyy tarpeeton väliporras. Yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten toimielinten (eli konsistorin ja kollegion) tulisi suoraan valita uuden yliopiston hallitus ottaen huomioon nimityskomiteaa koskevat ehdot.

Mikäli nykyiset hallitukset nimeävät uuden hallituksen, yliopistoyhteisöllä ei ole tarpeeksi suurta edustusta, jotta se voisi autonomisesti ja vapaasti päättää oman hallituksensa kokoonpanosta, sillä ulkopuoliset jäsenet muodostaisivat valitsijoista kohtuuttoman suuren osan.

 

Opetusyhteistyö

Pidättekö ehdotusta opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta kannatettavana?

Kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

AYY suhtautuu varauksellisesti opetusyhteistyötä koskevaan muutokseen. Yhteistyön helpottaminen ja erityisesti yliopistojen välisen työnjaon sekä ammattikorkeayhteistyön kehittyminen ovat tärkeitä asioita. Kuitenkin nyt ehdotus on hyvin väljä. ”Pääosa” tutkinnosta on hyvin häilyvä käsite, ottaen huomioon miten monimuotoisia opintopolut voivat olla. Erilaisilla aineyhdistelmävalinnoilla yksilön tutkinnosta voikin muodostua hyvin suurelta osalta jonkin muun kuin koulutukseen ottaneen korkeakoulun tutkinto. Henkilökohtainen rajoitus tutkinnon pääsääntöisestä oppilaitoksesta taas voisi johtaa tilanteeseen, jossa opiskelijan mahdollisuus valita opintojaan rajoittuisi, mikäli hän on aiemmin osallistunut ulkoistetuille kursseille. Mitä laajemmalle vastuu opetuksen järjestämisestä jakautuu, sitä haastavampaa sen yhteinen suunnittelu on.

Perusteluissa mainitaan myös, että yliopiston tulisi noudattaa hyvän hallinnon mukaista menettelyä opetusta hankkiessaan ja esimerkiksi huolehtia, ettei opiskelupaikan muutos aiheuta kohtuutonta haittaa. ”Kohtuuton haitta” on erittäin subjektiivinen kokemus ja hyvin väljä määritelmä. Perustelut myös huomauttavat, että yliopistojen tulee laatia tutkintosääntönsä ja opetussuunnitelmansa siten, että opiskelijalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada selkeä kuva opintojensa rakenteesta ja suorittamistavasta tarpeeksi ajoissa. Kuitenkin normaalia hyvän hallintotavan mukaista päätöksentekoa noudattaen tälläkin hetkellä esimerkiksi Aalto-yliopistossa opetussuunnitelma on voimassa vain vuoden ja muutoksia opetussuunnitelmiin tehdään siltikin myös kesken voimassaolokauden. Vaikka tämä täyttää tällä hetkellä hyvän hallinnon vaatimukset, se johtaa jo nyt useisiin muutoksiin opiskelijan opintoajan sisällä. Nämä muutokset voisivat olla laajemman opetusyhteistyön aikana huomattavasti suurempia ja ennakoimattomampia kuin yhden yliopiston sisällä tapahtuvat. Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi vakiintuneita määritteitä sille, miten vahva on opiskelijan turva saada opiskella siten, kuten hän opiskelupaikkaa valitessaan ja sen saadessaan sitoutuu opiskelemaan.

Opetusyhteistyön laadun seuraaminen on hyvin hankalaa, sillä merkittävin opiskelijoiden palautekanava on kurssipalaute ja sen käsittely on melko rajoitettua tietosuojan vuoksi. Opetussuunnitelmien kehittäminen vaatii tiedon saantia myös toisen organisaation järjestämien tutkinnon osien laadusta, joten palautteen keräämiseen ja sen käsittelyyn liittyvät ongelmat on ratkaistava ennen yhteistyön aloittamista kestävällä tavalla. Jos kurssit ja siten myös opetussuunnitelmat ovat yhteiset eri oppilaitosten opiskelijoille, heidän tulee olla myös edustettuina opetussuunnitelmien kehittämisessä, mikä voi olla haaste oppilaitosrajojen yli.

Jo pelkästään yliopistojen kesken on ollut perinteisesti haastavaa löytää yhteisymmärrystä opetuksen akateemisen laadun suhteen, mikä ilmenee edelleen haasteina hyväksilukemisessa ja siirtymissä oppilaitosten välillä. Sisällöllisten eroavaisuuksien määrää ei saa aliarvioida, joskaan ei myöskään ylikorostaa lainsäädännössä. Yliopistoissa opetus perustuu edelleen suurelta osin tohtorien panokseen ja opetukselta vaaditaan yhteyttä ajankohtaiseen tutkimukseen. Opettajien koulutustaso on osa yliopistotutkinnon laatua, eikä sen tule heikentyä opetusyhteistyössä. Syvenevän opetusyhteistyön vaarana on sekä yliopistotutkinnon tieteelliseen ajatteluun tähtäävän sisällön heikkeneminen että ammattikorkeakoulujen omaan tehtäväänsä perustuvien erityispiirteiden muuttuminen kohti yleisempää, akateemisempaa suuntaa.

Muutosehdotuksenne opetusyhteistyötä koskevaan säännösluonnokseen ja sen perusteluihin:

Perusteluihin tulisi lisätä, että pääsääntöisesti opiskelijalla tulee olla tiedossa tutkinto-ohjelman alkaessa missä ja minkä tahon järjestämänä hänen opintonsa toteutetaan.

 

Koulutuksen siirto

Pidättekö koulutuksen siirtoa koskevaa ehdotusta kannatettavana?

kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

Tällä hetkellä opiskelijat ovat hyvin turvattomassa tilassa koulutuksen siirtoon liittyvissä tilanteissa. Vaikka kolme vuotta ei olekaan välttämättä tosiasiallisen opiskeluajan mittainen siirtymäaika, sen kirjaaminen olisi parannus nykytilaan. Voidaan tosin kritisoida termin ”koulutuksen siirtäminen” käyttämistä, sillä nykyisten esimerkkien valossa kyse on koulutuksen lakkauttamisesta tietyllä paikkakunnalla, eikä täysimääräisestä resurssien ja opiskelupaikkojen siirtymisestä. Koulutuksen lakatessa on jatkossakin taattava opiskelijalle oikeus tehdä tutkinto loppuun siinä korkeakoulussa, johon hänet on otettu sisään.

 

Ammattikorkeakoulujen hallintokieli

Pidättekö ammattikorkeakoulujen hallintokieleen liittyvää ehdotusta kannatettavana?

kyllä

Mitä hyötyjä ja haittoja säännöksestä seuraisi?

Hallintokieleen liittyvät säädökset on syytä yhdenmukaistaa eri korkeakouluissa.

Kevään 2017 stipendit jaettu

AYY:n hallitus on perjantaina 19.5.2017 pitämässään kokouksessa hyväksynyt stipendien jakotoimikuntien esitykset stipendien saajista keväälle 2017, ja jakanut niiden perusteella stipendejä ja apurahoja.

Stipendejä haki yhteensä 342 henkilöä ja hakemukset jakautuivat stipendiluokittain seuraavasti:
• Vaihtostipendi: 220 hakemusta
• Yhteisöstipendi: 84 hakemusta
• Opintostipendi: 159 hakemusta.

Stipendien saajat stipendiluokittain:

Vaihtostipendi

Valtteri    Ahonen    450,00 €
Marianne    Honkasaari    475,00 €
Tony    Hämmäinen    400,00 €
Mikko    Karjalainen    325,00 €
Anni    Kolehmainen    525,00 €
Marleena    Kurki    350,00 €
Erno    Laakso    625,00 €
Joonas    Lehtovaara    525,00 €
Tommi    Levo    700,00 €
Lassi    Luotonen    350,00 €
Miika    Mäkelä    600,00 €
Marcus    Nordström    375,00 €
Leo    Norilo    600,00 €
Olli-Pekka    Pajala    600,00 €
Kalle    Pirinen    550,00 €
Tuomas    Ranta-aho    350,00 €
Alina    Saaranto    550,00 €
Miia    Suomela    375,00 €
Romi    Tolonen    525,00 €
Simon    Westersund    400,00 €
Tyko    Viertiö    350,00 €

 

Opintostipendi

Milja    Asikainen    500,00 €
Joanna    Haahti    500,00 €
Larissa    Haggrén    500,00 €
Eeva    Hietamäki    500,00 €
Essi    Jukkala    500,00 €
Mikko    Karjalainen    500,00 €
Anni    Kolehmainen    500,00 €
Antti    Korpelainen    500,00 €
Erno    Laakso    500,00 €
Saara    Lassila    500,00 €
Mikko    Latva-Käyrä    500,00 €
Lassi    Luotonen    500,00 €
Leo    Norilo    500,00 €
Kalle    Pirinen    500,00 €
Tuomas    Ranta-aho    500,00 €
Johanna    Rantanen    500,00 €
Sara    Reponen    500,00 €
Alina    Saaranto    500,00 €
Matilda    Säde    500,00 €
Tyko    Viertiö    500,00 €

 

Yhteisöstipendi

Linnea    Anttila    500,00 €
Iiris    Hakaste    500,00 €
Antti    Kaivola    500,00 €
Henrik    Kekäräinen    500,00 €
Marleena    Kurki    500,00 €
Paul    Laihonen    500,00 €
Tommi    Levo    500,00 €
Markus    Melander    500,00 €
Santeri    Nuotio    500,00 €
Rosa    Nylén    500,00 €
Aleksi    Pyykkönen    500,00 €
Saila    Rappumäki    500,00 €
Pietu-Pekka    Roisko    500,00 €
Emilia    Ronkainen    500,00 €
Marketta    Ruutiainen    500,00 €
Siiri    Salli    500,00 €
Laura    Strömberg    500,00 €
Antti    Virtanen    500,00 €
Elina    Virtanen    500,00 €
Rosa    Väisänen    500,00 €

 

Onnea kaikille stipendin saajille!