Pauli: Asuminen olisi varmasti hyvä lähtökohta kanssa, yksi muiden joukossa. Tällä hetkellä opiskelijajärjestöt ja ylioppilaskuntamme niiden joukossa ovat olleet haluttomia lähtemään asumistuen laajentamiskeskusteluun mukaan. Se kertoo nykyisen asumisen tukijärjestelmän heikkoudesta. Osataan laskea, että opiskelijat helposti menettäisivät siirryttäessä nykyisenkaltaiseen asumistukeen, jonka ehdot ovat suhteellisen simppeliä opintotuen asumislisää monimutkaisemmat ja tiukemmat. Kukaan ei halua järjestelmään, jossa aletaan laskemaan kaikki muuttujat rakennusten peruskorjausvuodet mukaanlukien. Jos asumisen tukimuotoja kehitettäisiin nykyisistä huomattavasti yksinkertaisemmiksi ja niiden koko vastaisi asumiskustannuksia jossain järkevässä suhteessa, opiskelijaliike lähtisi varmaankin mielellään mukaan liittämään opintotuen asumislisää yleiseen järjestelmään.

Janne: Pahoittelen kirjoitusvirhettä, viiden vuoden opiskelujen tavoiteaika ja lainavähennyksen määräaika menivät sekaisin. Opintolainavähennyksen saa tavoiteajassa valmistuva ja tavoiteaika 300 pisteen tutkintoon vähennyksessä on seitsemän vuotta. Korjaan tekstiin. Mutta olen eri mieltä siitä, että se olisi hyvä järjestelmä, jonka ainoa ongelma on se, etteivät opiskelijat tunne sitä. Käyttämääni lainatyöryhmän raporttia lainatakseni: “Opintolainavähennyksen suunnitteluvaiheessa arvioitiin, että järjestelmän vakiinnuttua
jopa 70 prosenttia vuosittain valmistuvista vähennykseen oikeuttavan korkeakoulututkinnon
suorittaneista voisi saada vähennyksen. Vuoden 2011 loppuun mennessä opintolainavähennysoikeus on myönnetty 20 049 henkilölle. Tilastojen mukaan alle kolmannes
tutkinnon suorittaneista on oikeutettuja opintolainavähennykseen.” Eli jos ongelma olisi vain opiskelijoissa, vähennykseen oikeutettuja olisi huomattavasti enemmän ja he eivät vain nostaisi tukeaan. Näin ei ole käynyt. Mielestäni tällaisista tuen silppumuodoista tulisi pyrkiä eroon. En ole tavannut ketään KELAn muiden, huomattavasti byrokraattisempien tukimuotojen käyttäjää, joka ei olisi samaa mieltä.

Pauli: Tässä astutaan sitten selkeästi muun sosiaaliturvajärjestelmän ongelmien puolelle. Tarkoitus olisi varmaankin, että toimeentulotuki viimekätisenä tukimuotona ei olisi normaali perusturvan täydennysmuoto. Näin kuitenkin todellisuudessa käy. Paljon on siis kiinni annettujen tukien tasosta, ovatko ne riittäviä vai eivät. Itse pidän tällä hetkellä mielenkiintoisimpana varsin tuoretta takuueläkejärjestelmäämme. Siinä jonkin tuen piirissä olevaa ihmistä ei laiteta kursimaan kokoon tuloja muita, erikseen haettavia ja parhaassa tapauksessa eri tahojen eri ehdoilla myöntämiä tukia hakemalla. Sen sijaan, jos saadut eläkkeet eivät ylitä tiettyä rajaa, takuueläke tippuu tilille tietyn suuruisena. Tämänkaltaiset järjestelmät voisivat mielestäni toimia paremmin kuin muu nykyinen perusturva.

Mitä nopsakasti vilkaisin niin kaikissa maissa joissa tuo siirtymäaika oli lyhyt oli asepalvelus lakkautettu. Tämä tarkoittaa vuoden lisäämistä lähes puolelle väestöstä. Tätä asiaa kyllä voitaisiin kieltämättä parantaa mahdollistamalla järkevämpi opiskelujen aloitus myös vuoden alussa. Tämän lisäksi kuitenkin yksi vuosi lisää ~kaikille tulee siitä, että useimmissa noista maista ala-aste (tai vastaava) aloitetaan vuotta aikaisemmin kuin meillä.

Tässä olisi jo asiaa mitä muuttamalla päästäisiin n. 1-1.5vuoden parantamiseen tuossa aloittamisessa.

Koitin itse etsiä, aloja joilla olisi huutava pula työvoimasta, mutta keinotekoisest rajoitetut sisäänotot. En löytänyt. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä löytyy paljonkin.

Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, että opintotuen parantamiseen tulisi kiinnittää lisähuomiota. En kuitenkaan suostu uskomaan, että useastikkaan olisi oikeasti tarve lähteä työskentelemään opiskelujen aikana. Siis sellaisista syistä, että muuten ei kykenisi opiskeluja jatkamaan.

Opintolainaa on onnistuttu demonisoimaan pahaksi, ja tämän lisäksi Suomessa opiskelijoiden elintaso on huomattavan korkea muuhun maailmaan nähden. Vuokrayksiöt keskustoissa jne. ovat sellaista herkkua, mitä ei monissakaan taulukon maista harrasteta. Haluttomuus ottaa lainaa ja tietyn elintason hakeminen sitten lisäävät paineita hakea lisätuloja.