Archive for the ‘Uncategorized’ Category

Vuosi Aaltoa takana – kulttuurishokki alkaa laantua

keskiviikko, kesäkuu 29th, 2016

Vuosi AYY:llä on mennyt reippaasti. Muutin Otaniemeen sekä töihin että asumaan viime kesäkuussa suoraan Jyväskylästä korkeakoulupoliittisen sihteerin hommista, sillä halusin vaihtaa maisemaa ja tutustua erilaiseen yliopistoon kuin oma opinahjoni. Ja onhan Aalto erilainen. Erityisesti teekkareiden ja taideteollisten alojen maailma on ollut monelta osaa yllätys. Myös Aalto-yliopiston kulttuuri on yllättänyt, välillä positiivisesti ja välillä aiheuttaen melkoista maailmantuskaa. Oli hauska lukea juuri ilmestynyttä Aallon auditointiraporttia, sillä välillä ulkopuoliset näkevät paremmin miten paljon tämä yliopisto on tehnyt hyvin lyhyessä ajassa.

Alussa oli superleveä hymy.

Alussa oli superleveä hymy.

Vuoteen on mahtunut opiskelijoiden tukemista niin yksilö- kuin järjestötasollakin, auditointi, koulutusleikkaukset, yt-neuvottelut, opiskelijoiden oikeuksien kirjoittamista, hallinnon opiskelijaedustajien valintaa ja koulutusta, lukukausimaksuja, Aallon uusi strategia, IT-kehitystä ja paljon, paljon kokouksia. Seuraavaa vuotta ajatellen haluaisinkin nyt avata ajatuksiani parista teemasta, joista täällä puhutaan paljon, mutta jotka vielä vaatinevat hieman lisäkehittelyä.

Monitieteisyys
Uskon rehellisesti Aallon pyrkimykseen olla edelläkävijä edustamiensa alojen monitieteisessä toiminnassa. Aallossa tapahtuu ihan todella jännittäviä ja kiinnostavia asioita, ja niitä tapahtuu varmasti jatkossa lisää. Ongelma ovat rajalliset resurssit ja ristiriitaiset toiveet. Aikooko Aalto toteuttaa monitieteisyyttä painottuen eri alojen osaajien yhteistyötä samojen ongelmien parissa? Vai tuleeko jatkossa enemmän erityisesti maisteriohjelmia, joissa sama henkilö opiskelee useamman alan sisältöjä? Mikä on Aallon lopullinen suhde epätyypillisiin opiskelupolkuihin, eli siirtyykö Aalto vapaampaan sivuainekäytäntöön ja siirto-opiskeluun, vai luotetaanko maisterivaiheen suuntautumisvaiheen riittävyyteen? (Minulle oli täysi järkytys, että täällä ei ole vapaata sivuaineoikeutta, edes kauppakorkean perusopintoihin, pidin sitä itsestään selvänä monialayliopistossa.) Eteneekö monitieteisyysajattelu myös Aallon ulkopuolisille aloille, näkyykö täällä maisteriohjelmissa ja erityisesti start upeissa jatkossa enemmän yhteiskuntatieteilijöitä tai lääkisläisiä?

Uskon, että monitieteisyys ja uudet kiinnostavasti suunnatut maisteriohjelmat voivat olla yksi ratkaisu teknillisten alojen hiipuvaan vetovoimaan. Sisällöillä markkinoiminen voi vetää sisään hyviä opiskelijoita, joille ei olisi tullut mieleenkään teknilliselle alalle, mutta he voivat olla hyvinkin kiinnostuneita ihmisistä ja tietoverkoista, vanhenevan väestön asumisongelmista tai kehitysyhteistyöstä teknologian keinoin. Sitten pitää vielä ratkaista, että miten nuorena tehty valinta vältellä matematiikkaa saadaan korjattua myöhemmin.

Innovaatioretoriikka ei voinut välttää.

Innovaatioretoriikka ei voinut välttää.

Soveltava tutkimus ja yrittäjyys
Niputan nämä samaan, sillä ne ovat kaksi Aallon vahvuutta, mutta välillä opiskelijan kannalta hankalasti ristiriidassa.

Jos ihminen tempautuu mukaan kesken opintojen töihin tai yrittäjäksi, opintoaikaa ei voi laittaa paussille. Yliopisto haluaa yhtä aikaa kannustaa opiskelijoita etenemään täysipäiväisen opiskelijan tahtia, mutta luoda myös yrittäjyyttä ja saada ihmiset töihin. Olen koko ajan vakuuttuneempi, että monille Aallon opiskelijoille sopisi paljon paremmin se, että vaikka opiskeluaika olisi edelleen sama viisi vuotta, sen voisi pistää paussille välissä. Tällä hetkellä ihmisen ei kuitenkaan kannata ottaa edes sitä riskiä, että jättäytyisi kandin jälkeen pois, koska maisteriohjelmiin hakeminen ulkopuolelta tauon jälkeen on vakiintumatonta ja epävarmaa.
Myös tasapainon hakeminen vahvasti elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön ja perustutkimuksen välillä on hankala. Aallon menestyminen kansainvälisissä rankingeissä ei valitettavasti synny yhteistyöstä pk-yritysten kanssa, vaikka juuri Aallon alueellinen vaikutus (kun alueena on käytännössä koko Suomi) on merkittävä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa, enkä ole vakuuttunut voiko sitä toteuttaa heitetyillä ehdotuksilla syntyneiden yritysten tai niiden hallituksissa istuvien aaltolaisten määrästä. Jos ne valitaan indikaattoreiksi, Aallon pitäisi rehellisesti luopua kovin kunniahimoisista tavoitteista opiskeluaikojen suhteen, sillä kumpaakin ei vaan voi saada yhtä aikaa. Opiskelijan elämä ei ole looginen, tiukkarajainen jatkumo, vaan liukuva asteikko.

Yrittäjyyteen liittyy myös yleisiä koulutuspoliittisia kysymyksiä. Mitä osaa yrittäjyydestä tulisi opettaa yliopistossa? Monet yrityksen pyörittämisen käytännön asioista ovat oikeastaan ammattikoulutusta vaativia asioita, eivätkä akateemisia sisältöjä, mutta koulutusasteiden välillä on Suomessa harmillisen vähän virallista liikettä ja yhteistyötä. Mitä kaikkea voi hyväksilukea akateemiseen tutkintoon? Miten yrittäjämäistä asennetta opetetaan läpileikkaavasti opinnoissa ja mistä opettajille siihen valmiudet?

Yhdenmukaisuus vs. joustavuus vs. tasa-arvoisuus ja säännöt
Myönnän olevani välillä sietämättömän joustamattoman hallintohenkinen ihminen. En ehkä vuodessa ole vielä täysin sisäistänyt ketterän kehityksen ja matriisiorganisaation autuutta, sillä välillä kaipaisin kyllä lisää sääntöjä. Auditointi teki tässä ehkä hyvää, sillä perusprosessit ovat nyt selkeästi esitetyt ja mielessä isolla määrällä ihmisiä. Puolustaudun kuitenkin sillä, että hyvällä hallinnolla ja perustavanlaatuisilla säännöillä suojellaan aina kumpaakin osapuolta!

Opiskelijan oikeudet -koulutusmateriaalia levitetään syksyllä 2016.

Opiskelijan oikeudet -koulutusmateriaalia levitetään syksyllä 2016

Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa se, että Aallossa ei ole yhteläistä sääntöä tenttien uusimisista tai kurssitöiden palauttamisesta. Joku proffa antaa yrittää arvosanan korottamista, toinen ei. Joku järjestää uusintatentin kaksi päivää tulosten tulon jälkeen, toinen vasta puolen vuoden päästä. (Kumpikaan ei ole kovin hyvä, tenttiin kertaaminen on haastavaa sekä liian lyhyellä että pitkällä aikavälillä.) Jos kurssityötä ei palauta ajoissa, seuraava suorituskerta voi olla vuoden päässä. Pahin pelkoni on, että näissä muodostuu pikku hiljaa kuusi toimintatapaa perustajakorkeakoulujen kolmen sijaan, eikä suinkaan eri oppiaineiden välillä sukkuloivalle opiskelijalle läpinäkyvää ja ennustettavaa systeemiä. Ja hei, miksi ihmeessä opetussuunnitelmat ovat vain vuodeksi ja opetusohjelmat julkaistaan vasta elokuussa! Ja miksi BIZ:n opiskelijoille on paljon paremmat urapalvelut kuin muille? Näissä asioissa kaipaisin reipasta benchmarkkausta vanhempiin monialayliopistoihin. (Vihjeenä vaikkapa Oulu, joka muokkasi sääntöjään muiden toimenpiteiden kanssa, ja sai nostettua vuodessa 55 op tekevien määrää 400 opiskelijalla.)

Sivuhuomiona yksi moneen kertaan vuoden aikana noussut asia: Opinnäytteet! Aallolla on vielä petrattavaa siinä, että jokainen gradua tai diplomityötä tekevä ymmärtää mikä on työn akateeminen tavoite ja eroaako se mahdollisen toimeksiantajan toiveista. En haluaisi pöydälleni enää yhtään keissiä, jossa ohjaajan, valvojan, työn tilaajan ja opinnäytteen tekijän näkemykset työn tavoitteesta, ohjausprosessista ja arvosanasta ovat rajusti ristiriitaisia.

Onhan tämä ollut aika kivaa kuitenkin
Aalto on kyllä outo projekti. Otetaan Suomen vanhimpia ja arvostetuimpia koulutusinstituutioita, pistetään ne yhteen elinkeinoelämän rahoilla, kohdistetaan niihin kohtuuttomia toiveita ja välillä aiheellistakin kritiikkiä, ja kuudessa vuodessa saadaan näköjään aikaan yllättävän hyvä ja pelottavankin kovalla tahdilla kehittyvä lopputulos. Olen tyytyväinen, että tulin AYY:lle töihin ja toivoisin, että tällaista vaihtuvuutta tapahtuisi yliopistojen välillä enemmänkin suuntaan ja toiseen. Syksyllä näette minua muuten välillä harvemmin, sillä aion tutustua kolmanteen yliopistooni ja suorittaa korkeakouluhallinnon ja –johtamisen opintoja Tampereen avoimen yliopiston kautta. Sitä ennen kuitenkin kaikille oikein rentouttavia kesäpäiviä!

 

Susanna Koistinen

Koulutuspoliittinen asiantuntija, AYY

Uskottavaa edunvalvontaa, mutta melko huonoa poseeraamista.

Uskottavaa edunvalvontaa, mutta melko huonoa poseeraamista.

”In the world of today and the future, the possibilities for different kinds of career paths are endless” -Alahuhta-Kasko’s speech at AYY annual Ball

tiistai, toukokuu 31st, 2016

AYY 6th anniversary was celebrated on Saturday 14th of May. If you didin’t manage to come to the ball you can still sense some the atmosphere by reading this thought-proviking speech given by AYY honorary council member Tiina Alahuhta-Kasko. The topic is future working life. Enjoy!

 

Tiina

Honorary Aalto University President, Vice President, Aalto University Student Union Board, Ladies and Gentlemen,

It is a great joy to be here tonight to celebrate with you the 6-year-old Aalto University Student Union. While preparing for the Annual Ball, I was running through in my mind my own, fun years of studying in the then Helsinki School of Economics. I contemplated especially the pivotal experiences that had an impact on me when it comes to my current career. A certain situation came to my mind instantly.

I majored in International Business and one of the last courses that I took was International Design Business Management which gathered students from the Business School as well as the then University of Technology and University of Art and Design Helsinki. Being at the final stages of our studies, we had already established a refined, efficient way of approaching Case studies. So when we were divided into small groups comprising students from different schools, we together decided to start cracking the questions in the way proven successful and divided the questions among ourselves. Finally, we would just combine our answers together. We were all happy with the approach and went ahead each to work on our own assignment. A couple of days before the deadline, we reconvened and began going through our outcomes for the different questions of the Case. Oops. System alert. This did not work as planned. We were all equally confused.

We had understood the questions differently and approached them purely from the perspective of the discipline familiar to ourselves. It felt like we all spoke a different language. And we had only a few more days to return the Case assignment and hence a short time left to find a common language and create an analysis and outcomes accounting for the different points of view.

The reason why this particular situation came to my mind as an impactful incident during my studies was that when after graduation I began my career at Marimekko – where bold design tradition meets business and technical knowledge – I realized quite concretely that success in creativity and innovation can only be found through a dialogue between different spheres and disciplines. Where some decades ago in certain traditional industries, companies could still function quite successfully with people working in their respective silos, the reality is very different in today’s working life, let alone in the future. Building and strengthening bridges between different functions, disciplines and industries, finding a common language, is what defines the champions, be they in the more traditional territories or innovative new start-ups.

So, what other aspects would characterize the future professional life and the skills and qualities needed for it? It goes without saying that working life will be global and multicultural, diversified as well as uncertain in a new way, requiring a new kind of agility and openness. New roles emerge while some old jobs may disappear with automation and robots paving the way. The future working life requires courage, going outside of your comfort zone, humble self-confidence, social skills as well as a deeper understanding of cultures. And most of all, it calls for both willingness and skill to learn new things fast – in the end, the whole life is about continuous learning and developing oneself.

Is there something that doesn’t change? I believe so. After all, working life is about people. Encountering people with their emotions in different types of situations. It is about doing things together, developing people and getting everyone on board. About shared victories and building on learning from mistakes. In an uncertain world, the importance of real, authentic leadership increases and simultaneously the understanding of what leadership means changes. Far are the times when people were led from ivory towers. Modern leadership is about showing a clear vision and direction, simplifying the multifaceted world into a more understandable one, and coaching people to flourish both as individuals and as teams.

How about creativity then? Methods and ways of creative working continuously evolve, but at the same time the core principles of creativity stay the same. The best innovations are born in teams of highest diversity, in teams with shared trust and respect, where people are not afraid to fail and have the courage to think boldly.

The reason why I wanted to talk about these topics to you tonight was because I hope that they provide points of reflection for you when you now gear up for your own career paths. The Aalto University – basing on my own personal experience as well – offers the best possible cross-disciplinary opportunities in the world for learning and preparing for your future working life. The most important thing in all of this though is to remember that you build your profession and career for you, so make it your own. Think outside the box, listen to your heart – where do you find passion, what makes you tick. In the world of today and the future, the possibilities for different kinds of career paths are endless. Remember that you can impact the future working life yourself as well!

With these cheering thoughts, I would like to wish you all a memorable Annual Ball evening.

Wappu on tehty meitä varten

perjantai, huhtikuu 29th, 2016

Sheryl_vappu_2007

Ajattelin alkuviikosta kirjoittaa oikein päräyttävän wappublogin. Screw that – aurinko paistaa ja on tässä parempaakin tekemistä kalenterissa.

Sen sijaan käytän harvat sanani miettiäkseni aikatauluni mielekkyyttä. En kyllä todellakaan aio juhlia Walpuria sen mukaan!

Ylioppilaskunnan arjessa on tärkeää puhua aaltolaisuudesta ja poikkitieteellisyydestä. Onhan niiden kehittäminen jopa tärkein tehtävämme. Mutta eihän siitä nyt wappuna tarvitse välittää – kaikki ovat viimeistään Ulliksella poikittain kuitenkin.

Itse aion elää tulevan viikonlopun omien fiiliksieni mukaan: tiukasti kiinni ystävissäni ja omissa perinteissä. Kannustankin jokaista miettimään, missä et halua kalenteriasi pohtia. Valintoja on monia, ovathan (opiskelija)kulttuurin parhaat palat tarjolla juuri nyt. Eikä yllättäviltä kohtaamisilta kuitenkaan voi välttyä.

Tähän elämäntapaan voisi vaikka tottua. Niin, vapu ei lopu.

Kun teet Walpurina valintoja, tee miten huvittaa!

t. Joona

Ps. Ruuvatkaa lakkinne. Tankatkaa pötsinne. Varokaa heiloja.

10262170_875773815773487_4029681745191832161_n

Aalto Drop Outs – Aina oma polku ei ole suora

torstai, huhtikuu 21st, 2016

Aino-lehti nosti numerossaan 2/2016 esiin Aallon keskeyttäneitä henkilöitä. He olivat löytäneet mielekkäämmän vaihtoehdon taiteen, filosofian tai käsityöammatin parista. Hyvä! Juuri näin asioiden pitäisikin mennä. Yritys ja erehdys, kesken jättäminen ja oman paikan etsiminen kuuluvat olennaisena osana sekä ihmisenä että ammattilaisena kasvuun.

Vaikka ensikertalaiskiintiöt, opintuen kireät rajat ja olemattomat siirtymämahdollisuudet kesken opintojen tekevät alan vaihtamisesta hankalaa, varmasti tulevaisuudessakin osalla opiskelijoista kypsyy kesken opintojen päätös hakeutua tekemään jotain ihan muuta. Kokonaisuuden kannalta yliopiston olisi tärkeää tunnistaa ketkä keskeyttämisvaarassa olevista tarvitsivat tukea jatkaakseen ja ketkä tarvitsevat lämpimän hyvänonnentoivotuksen uudelle uralle. Syitä keskeyttämiseen voi olla monia, mutta valitettavan usein opiskelija jätetään melko yksin näiden pohdintojen kanssa. Ikävintä on, jos opiskelija ajautuu keskeyttämään sellaisten asioiden vuoksi, jotka eivät todellisuudessa liity opiskeltavan alan mielekkyyteen tai opiskelijan mahdollisuuksiin pärjätä opinnoissaan.

Alan vaihtaminen (ja yleisesti myös opintojen sujumattomuus) on yllättävän näkymätön ilmiö ottaen huomioon kuinka yleistä se on. Yleisesti ottaen noin 60 % opiskelijoista opiskelee ns. suoraa opintopolkua, eli alaa erityisemmin vaihtamatta putkessa toiselta asteelta korkea-asteelle ja kokopäiväisesti työelämään. Viivästynyt opintopolku on noin 27 %:lla, väliaikaisesti keskeytynyt 7 %:lla, opintoalaa vaihtava 8 %:lla ja kokonaan keskeytyvä 6,4 %:lla. (Korhonen & Rautopuro 2012, 103.)

Vuodelta 2014 Kandipalaute-kyselystä selviää, että 33 % opiskelijoista Aallossa koki, ettei ole tarvinnut apua motivaatio-ongelmiin eli selvä vähemmistö. Vain 17 % vastasi olevansa samaa tai melkein samaa mieltä väitteen ”Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta motivaatio-ongelmiin” kanssa. 30 % oli melko eri mieltä ja 20 % täysin eri mieltä. Tulokset ovat samansuuntaisia muissakin isoissa yliopistoissa.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Aasa Karimo ja Tuukka Salminen tekivät AYY:n pyynnöstä selvityksen Opiskelijabarometri-tutkimuksen aineistoista. AYY halusi selvittää akateemiseen kulttuuriin kiinnittymistä Aallossa, sillä kiinnittyminen on yksi opintoja edistävistä tekijöistä. Aineistosta löydettiin neljää eri kiinnittyjätyyppiä. Heikosti kiinnittyneitä opiskelijoita on 16,8 %, omiin opintoihinsa keskittyviä 24,6 %, omiin opiskeluihin ja samalla opiskelijayhteisöön kiinnittyneitä 37,3 % ja voimakkaasti kiinnittyneitä (jotka edellisten lisäksi olivat kiinnittyneitä tiedeyhteisöön) on 21,3 %. Tässä aineistossa opintojen etenemistahdissa tai tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä, mutta heikosti kiinnittyneet harkitsivat selvästi useammin keskeyttämistä. Kiinnittyminen ja kuulumisen tunne ovat tärkeitä osatekijöitä merkityksellisyyden kokemuksessa (ks. esim. Poutanen ym. 2012).

Sekä motivaatio-ongelmiin että kiinnittymisen ongelmiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Ohjauskeskusteluissa voidaan käsitellä motivaatiota ja opetusta voidaan rakentaa määrätietoisesti motivaatiota ylläpitäväksi esimerkiksi vuorovaikutteisuuteen panostamalla. Yhteisöön kiinnittymistä voidaan edistää tarjoamalla monenlaisia kiinnittymispintoja. Vaikka se oman pääaineen porukka ei tuntuisi omalta, antamalla monenlaisten kukkien kukkia kampuksella, opiskelija voi löytää muita vertaisryhmiä, joiden kautta opintoja tukevaa kiinnittymistä pääsee tapahtumaan.

Akateemisen yhteisön pitäisi tunnustaa, että se oma oppiaine, vaikka kuinka rakas, ei välttämättä olekaan ainut ja paras. Suunnan etsiminen on normaali ilmiö, joka pitäisi ottaa huomioon opetuksessa ja ohjauksessa. Toivottavasti jatkossa yhtä useampi drop out löytää mahdollisimman kivuttomasti uuden uran, eikä tipu kokonaan pois opiskelujen ja työnteon parista.

 

Jos pohdit mistä saada keskustelupintaa ja apua opintoasioissa:

  • Opintoneuvojat ja –koordinaattorit voivat neuvoa opintoihin liittyvissä asioissa, kuten kurssien valitsemisissa ja HOPSin miettimisessä uusiksi. Oman oppiaineen opettajien ja professorien, erityisesti opettajatuutoreiden, kanssa voi käydä keskustelua omaan tieteenalaan kiinnittymisestä.
  • Urapalveluista voi saada apua oman kehittymisen pohtimiseen. Myös oma ammattiliitto tai TE-keskus usein tarjoaa urapalveluita ja sparrausta myös alan vaihtoa pohtiville.
  • Opintopsykologeihin voi ottaa yhteyttä, jos omat opiskeluvalmiudet tai hankaluudet mietityttävät.
  • Jos alan vaihto on jo vahvana mielessä, älä epäröi ottaa yhteyttä haluamasi koulun hakijapalveluihin!
  • Rehellinen keskustelu opiskelutovereiden kanssa voi auttaa, yllättävän moni jossain välissä näitä asioita pohtii. Ei ehkä silti kannata kuunnella pelkästään sitä kyynisintä kaveria.

 

Lähteitä:

Karimo Aasa ja Salminen Tuukka 2015. Akateemisen kulttuuriin kiinnittymisen tapoja Aalto-yliopistossa. Otus – Työpapereita 3/2015.

Korhonen Vesa ja Rautopuro Juhani 2012. Miksi opinnot eivät suju? Yliopisto-opintojen hitaan etenemisen ja opiskelemattomuuden yleiskuvaa ja ongelmia tunnistamassa. Teoksessa Marita Mäkinen, Johanna Annala, Vesa Korhonen, Sanna Vehviläinen, Ann-Marie Norrgrann, Pekka Kalli ja Päivi Svärd (toim.) Osallistuva korkeakoulutus. Tampere – Tampereen yliopistopaino oy.

Poutanen Kaisa, Toom Auli, Korhonen Vesa ja Inkinen Mikko 2012. Kasvaako akateeminen kynnys liian korkeaksi? Opiskelijoiden kokemuksia yliopistoyhteisöön kiinnittymisen haasteista. Teoksessa Marita Mäkinen, Johanna Annala, Vesa Korhonen, Sanna Vehviläinen, Ann-Marie Norrgrann, Pekka Kalli ja Päivi Svärd (toim.) Osallistuva korkeakoulutus. Tampere – Tampereen yliopistopaino oy.

 

 

Susanna Koistinen

Asiantuntija, koulutuspolitiikka

susanna.koistinen@ayy.fi

Kommentoi AYY:n kehityskohteita

keskiviikko, huhtikuu 20th, 2016

Ylioppilaskunnan strategian kausi on päättymässä. Nykyinen strategia on huomattu päivittäisessä työssä vaikeasti hyödynnettäväksi. Ylioppilaskunnan toiminnansuunnittelussa olisi kuitenkin hyötyä ylivuotisesta ohjauksesta, sillä nykymallilla painopisteet kehitetään syksyisin aina uudestaan.

Tätä varten perustettiin hallituksen ja edustajiston jäsenistä työryhmä, joka valmistelee Ylioppilaskunnan suunta -dokumenttia. Tavoitteena on määritellä ylioppilaskunnalle 2-5 strategista kehitystavoitetta vuosille 2017-2018.

Prosessi on pyritty pitämään kevyenä, jotta tavoitteesta voidaan päättää keväällä ja niiden perusteella projektit suunnitella syksyllä ennen seuraavan kauden alkua. Samalla prosessista halutaan kehittää toistettava.

Työryhmä on valmistellut tavoitteita osallistaen hallitusta, edustajistoa, työntekijöitä, vapaaehtoisia ja sidosryhmiä. Työpajoissa ja lomakkeella annettiin ideoita, joista tärkeimmäksi koettuja yhdistelemällä on päädytty laajempiin kehitystavoitteisiin.

Aiheesta käydyn edustajiston lähetekeskustelun voi katsoa Youtubesta: https://youtu.be/z40AEHDyK0Q?t=3h42m28s.

Taustalla olevaan materiaaliin voi tutustua AYY insidessä: https://inside.ayy.fi/pages/viewpage.action?pageId=22937712 (liitteet 14a-14c)

Strategiaa ei olla luomassa vain keskustoimistolle ja edustajistolle, vaan sen tarkoitus on palvella koko jäsenistön pyrkimyksiä. Siksi on erittäin tärkeää, että kaikilla ylioppilaskuntamme jäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Paikka vaikuttaa on nyt!

Esittelemme tässä blogitekstissä kaksi mahdollista kehityskohdetta, jotka edustajisto, hallitus ja työryhmä ovat nähneet tärkeimmiksi seuraavalla kahdelle vuodelle. Toivomme kommenttejanne oheisen lomakkeen kautta: https://lomake.ayy.fi/hallinto/ylioppilaskunnan-suunta/.

Työryhmä käsittelee kommentit ja käyttää niitä kehityskohteiden ja itse dokumentin työstämiseen. Dokumentti on tarkoitus hyväksyä seuraavassa edustajiston kokouksessa 12.5.

Kehityskohdat:

  1. AYY aaltolaisuuden rakentajana

Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta koko Aalto-yhteisössä. Tämä voidaan saavuttaa myös AYY:n yhteydessä toimivien yhdistysten avulla.

Tarkoituksena ei ole häivyttää olemassa olevia identiteettejä ja kulttuureita, vaan löytää ratkaisuja, joiden avulla kaikki jäsenet tuntisivat AYY:n omaksi ylioppilaskunnakseen oman läheisimmän identiteettinsä lisäksi.

AYY:n rooli on toimia kokoajana, joka tuo erilaiset järjestöt, opiskelijat ja heidän toimintansa yhteen. Esimerkiksi kokoavien elinten (mm. edunvalvonnan johtoryhmä, opintoneuvosto ja neuvosto) toimintaa voitaisiin kehittää palvelemaan kaikkia yhteisön jäseniä.

Mielikuvat yhteenkuuluvuudesta ja aaltolaisuudesta rakentuvat pitkälti brändin kautta. On tärkeää luoda brändi, joka tukee näitä tavoitteita. Brändiä tulee samalla tarkastella sen erilaisista käyttötarpeista eri tilanteissa.

  1. AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana

AYY:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tärkeää kehittää tulevaisuudessa ja se rakentuu kahdesta tavoitteesta.

Ensimmäinen tavoite on vahvistaa AYY:n roolia kasvattajana; AYY:n tulisi kasvattaa opiskelijoita kiinnostuneiksi yhteiskunnallisista asioista ja antaa heille työkaluja toimia vaikuttajina yhteiskunnassa. Yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden opiskelijoiden avulla AYY on, suoraan ja epäsuorasti, entistä vaikuttavampi.

Toinen tavoite on AYY:n vaikuttavuuden parantaminen niihin järjestöihin ja tahoihin, jotka ovat AYY:n kannalta oleellisia, mutta joita kohtaan suhteet voisivat olla parempia ja vaikuttavampia.

Esimerkki tällaisesta tahosta ovat Aalto-yliopiston alumnit, jotka ovat vaikuttavissa tehtävissä esimerkiksi elinkeinoelämässä tai politiikassa. Läheisimmillä alumnisuhteilla AYY voi saada oleellisia kontakteja ja tietoa ja täten parantaa omaa vaikuttavuuttaan.

Toisaalta asuntopolitiikka- ja kuntavaikuttaminen ovat kampuskehityksen kannalta oleellisia seuraavina vuosina. Myös hyvillä suhteilla korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA:an voidaan vaikuttaa valmistuvien kannalta merkittävästi.

Mikko Latva-Käyrä
(etunimi.sukunimi@ayy.fi)

Terveisiä kampuskopista!

torstai, huhtikuu 14th, 2016

IMG_1173Kampussektorin hallitustyöskentely on usein aika liikkuvaista toimintaa. Etenkin omat salkkuni kampuskehitys, kuntavaikuttaminen ja yliopiston tilat vievät minut välillä eri puolille pääkaupunkiseutua, vaikka ehkä eniten tulee kulutettua eri kokoushuoneiden penkkejä. Kampuskopissakin ehtii silti istua ja hoitaa maileja ja todo-listan tehtäviä, kuten tällaisia blogimerkintöjä. Seuraavaksi kerron teille, mitä olen kevään aikana tehnyt.

Kevään suuret puheenaiheet ovat olleet kevään 2017 kuntavaalit, pääkaupunkiseudun yleinen opiskelijamyönteinen kehitys, yliopiston kampusstrategia, opiskelija-asumisen parkkipaikkanormi, Otakaaren virallisen kaavoitusprosessin käynnistyminen, opiskelijakeskus, AYY:n kiinteistöstrategia, kampuskehityksestä viestiminen opiskelijoille ja yhdistyksille sekä uuden kampusjaoston toiminnan starttaaminen. Osa näistä on Joonan hallitusohjelmaprojekteja: opiskelijakeskus ja kiinteistöstrategia, joissa oma roolini on tuoda niihin kaupunkiin ja maanomistajiin liittyvän sidosryhmäyhteistyön näkökulma. Kampuskehityksessä kaikki projektit liittyvät jollain tapaa toisiinsa ja usein vaikkapa yliopiston kampuskehityksen ohjausryhmässä puhutaan monesta yllä mainitusta projektista lukuisten muiden yliopiston projektien rinnalla. Valitsin muutaman projektin, joita avaan alla hieman enemmän.

Tällä hetkellä koitamme kampusjaoston kampusedunvalvojien kanssa saada enemmän tietoa välittymään kampuskehityksestä yhdistyksille ja riviopiskelijoille. Erityisaseman yhdistysten (killat yms.) puheenjohtajista koostuva toimikunta Neuvosto on toivonut, että järjestettäisiin iso kaikille avoin kampuskehitys-aiheinen info-ilta, jossa pääsisi kuulemaan ja kyselemään suoraan yliopistolta mitä kampuksella oikein tapahtuu. Juttelin eilen yliopiston edustajien kanssa, jotka olivat varsin myönteisiä ajatukselle. Heidän näkemyksensä mukaan juuri viime aikoina moni ilmassa ollut palanen on loksahtanut paikoilleen ja nyt voisikin olla hyvä tilaisuus viestiä kampuksesta enemmän. Lisäksi pyrimme siihen että kaikilla EAYillä olisi kontaktit korkeakoulun tiloista vastaaviin henkilöihin, joiden kanssa oman linjan opiskelijoisita ja omaa yhdistystä koskevista tilahuolista on järkevintä jutella. Kolmantena pyrimme selvittämään yliopiston kanssa, mikä olisi hyvä malli lähettää säännöllisiä infoviestejä siitä, mitä kampukseen liittyviä projekteja kulloinkin on valmistelussa, jotta yhdistykset myös tietäisivät, missä kannattaisi olla kehitystyössä mukana.

Kuntavaaleihin valmistautumisen yhteydessä mietimme, kuinka saisimme opiskelijoita asettumaan ehdolle ja äänestämään ensi keväänä. Alkuvuodesta kirjatut hallitusohjelmaprojektit etenevät hyvässä järjestyksessä: edari käsittelee AYY:n kuntavaalitavoitteet toukokuussa ja valtuustokierros on käynnissä. Nyt on tavattu jo vihreitä, kokoomusta ja demareita ja RKP:n vierailu on jo kalenterissa. Seuraavana projektina laaditaan viestintäsuunnitelma syksylle ja keväälle. Miksi sitten teemme tätä ja miksi kuntavaikuttaminen on tärkeää? Se millaisella kampuksella ja millaisessa kaupungissa AYY:n opiskelijat opiskelevat ja asuvat tulevaisuudessa määrittyy monen tahon kautta kulkevien prosessien kautta. Asiaa voidaan tarkastella vaikkapa yksittäisen AYY:n asuntohankkeen kohdalla. Jotta esimerkiksi Otakaaren asunnot saadaan rakennettua, on läpi pitänyt mennä sen mahdollistava kaava sekä kustannuksiin huomattavasti vaikuttava alempi parkkipaikkanormi. Maankäytön suunnittelun taustalla vaikuttavat poliittinen päätöksenteko, virkamiesvalmistelu sekä alueen osallisten kuten opiskelijoiden ja etenkin Espoossa maanomistajien tahto. Tontin omistavat yliopisto ja Senaattikiinteistöt, joiden myötämielisyys projektille on ollut tärkeää, jotta sitä on virkamiestasolla edistetty. Loppukädessä kaavahankkeen toteutuminen ja erityisesti parkkipaikkanormin alentaminen on kuitenkin poliittinen päätös, jonka tekijät valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleissa. Edullinen opiskelija-asuminen on AYY:n tehokkain keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Voit siis jo nyt luvata itsellesi ja tulevaisuuden opiskelijoille että aiot äänestää! Lupaan myös omalta kohdaltani keksiä ja edistää vielä kaikenlaisia ideoita, joilla kunnallispolitiikka tulisi lähemmäs opiskelijoita 😀

 

Kehysriihi ja opintotuki – kuinka kävi?

perjantai, huhtikuu 8th, 2016

Hallituksen opintotukeen kohdistamat, vielä toteutumattomat, opintotukileikkaukset ovat vielä tuoreessa muistissa. Viime keväänä päätettiin leikata opintotukimenoja 150 miljoonalla eurolla. Selvitysmies Uusitalo julkaisi nyt maaliskuussa ehdotuksensa leikkausten toteuttamiseen. Opiskelijat osoittivat sankoin joukoin mieltä opintotukileikkauksia vastaan. Kehysriihessä 5.4., jossa päätettiin kehykset valtion taloudelle vuosille 2017-2020, todettiin että koulutuksesta ei leikata lisää, mutta jo päätettyjä leikkauksia ei peruta. Opintuesta saatiin kehysriihestä yllättävänkin tarkkaa tietoa. Opiskelijoille tarjottiin pieniä myönnytyksiä opintotukileikkauksiin, mutta leikkauksia ei peruta. Torjuntavoitosta ei voi puhua, sillä edelleen leikataan ja rankalla kädellä noin 122 miljoonaa euroa. Mutta miltä opintotuen osalta näyttää nyt?

Opintotukileikkaukset tulevat kehysriihen perusteella mukailemaan Uusitalon raportin ehdotuksia. Opintorahan taso lasketaan samaksi toisen asteen opintorahan kanssa eli noin 250 euroon kuukaudessa. Opintolainan valtiontakaus nousee 650 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 800 euroon. Opintotuen kokonaismäärä kasvaa 1100 euroon kuukaudessa ja ulkomailla opiskeleville 1260 euroon. Opintolainahyvitys tulee säilymään taloudellisten reunaehtojen puitteissa, mutta käytännössä pienemään.

Pienet lievennykset Uusitalon opintotukileikkausehdotuksiin ovat laiha lohtu, kun leikkaus on edelleen valtava. Opintotukikuukausia on käytössä jatkossa yhteensä 54 nykyisten 64 sijaan. ”Normaaliin” 300 opintopisteen tutkintoon on käytössä 48 tukikuukautta raportissa ehdotettujen 45 sijaan. Nykyisestä 50 tukikuukaudesta leikataan kuitenkin pois kaksi tukikuukautta. Opintopisteiden suoritusvaatimus säilyy viidessä opintopisteessä eikä nouse kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohden, kuten raportissa ehdotettiin. Opintotuen takaisinperinnän 15 % korko maltillistetaan 7,5 %:iin.

Kuultiin kehysriihestä myös positiivista. Opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella. Nykyään opiskelijat ovat opintotuen asumislisän piirissä, joka ei huomio paikkakuntakohtaisia eroja asumisen hinnassa, ja joka etenkin pääkaupunkiseudulla kattaa vuokrakustannukset monesti heikosti. Jos opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen tulee lisäkustannuksia, katetaan ne Sosiaali­­- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Ulkomailla opiskelevat säilyvät edelleen opintotuen asumislisän piirissä, sillä yleistä asumistukea voi saada vain Suomessa asuva.

Kehysriihen lisäksi opintotuesta keskusteltiin keskiviikkona 6.4. eduskunnassa, jossa käsiteltiin opposition esittämää välikysymystä koulutusleikkauksista ja opintotukileikkausten perumista. Keskustelussa korostettiin vaalien aikaisia lupauksia olla leikkaamatta koulutuksesta, korkeakoulutuksen merkitystä ja kohtuuttomia opintotukileikkauksia.

All in all pieniä lievennyksiä opintotukileikkauksiin tuli, mutta leikkauksia ei peruttu. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on hieno homma. Kokonaisuudessaan opiskelijana ja opiskelijoiden edunvalvojana, on mahdoton olla tyytyväinen.

Elli-Noora Kaurila, edunvalvonta-asiantuntija

Beginning of a New Era

tiistai, huhtikuu 5th, 2016

Dear student,

It has definitely been the year of the new century for the 105-year-old School of Business.

Aalto University announced today to move all the main operations, including master’s students, academic personnel and other faculty in Töölö, to Otaniemi. The new facilities of the School of Business are told to be decided in Summer. BScBA Programme continues in Mikkeli.

AYY promotes multidisciplinary studies and students’ encounters from different backgrounds. “I am thrilled that Aalto University is officially claiming its promise to bring everyone together” says Milja Asikainen, the Chair of the Board.

Let’s summarize the Business School community’s academic year 2015-2016. KY Entry from land, sea and air, undergraduate students’ renewed facilities in the U-wing of Undergraduate Center, KYTKY victory in the AYY representative council elections, the end of the property dispute and the latest news have all shaped the future of the business students.

And we have already seen some results. In KY’s updated strategy, one of the core elements is to proactively connect Aalto students with different backgrounds. As a part of the brand development, the representative council of KY is deciding whether to change their name to Aalto University Business Students (in Finnish Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat, currently Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat).

Considering the changes, it is no wonder, why the planning of the new student center with AYY and TF is so important for the business students. The Council discusses AYY’s participation in the project this year.

In my opinion, all this is very inspiring. The strategial projects that I am involved in suggest that Aalto students are ready to be together. Kylteris have gotten a lot of attention in the past few years, and now it is our responsibility to build the new campus and develop AYY to serve all its members.

Big day for Kauppis, even bigger for the strong and unite Aalto community!

Yours sincerely,

Joona Orpana, a business student and member of the board

This is the most valuable thing I’ve learnt at Tieto

perjantai, huhtikuu 1st, 2016
Author
Valtteri Ranta

Partnering and Business Development Trainee, Tieto

After starting as a Tieto trainee last June, I’ve had the opportunity to work broadly in different projects and with many excellent Tieto employees. During this time, I’ve learnt a ton and gained more confidence. The most valuable thing I’ve picked up at Tieto also has to do with confidence: share your ideas as soon as you can.

Quite honestly, this was something I discovered the hard way. I was supposed to review and develop a document, and then let others know what I thought. I kind of hesitated and pondered whether my thoughts were good enough. Once I was finished, the document had already been dealt with, and my work turned out to be pointless. Had shared my ideas as soon as I got them, I would have saved time and been a lot more beneficial.

That was a rather tangible example of how sharing ideas pays off when done promptly. I also believe that sharing is worthwhile when it comes to bigger, even world-changing ideas. For some reason, we are intuitively bound to mull over own our thoughts to make them better and more presentable. It’s not necessarily a bad thing, but in my experience, the feedback doesn’t always correlate with the time spent deliberating. So why wouldn’t you share your idea as soon as you can? If your concept doesn’t gain broader support, at least you didn’t waste much time. Besides, you did something valuable – you stirred up some conversation and probably brought about fresh thoughts. In return, you get feedback and new perspectives. Win-win for all.

At Tieto, we have excellent platforms for sharing ideas. The knowledge and experience of over 10,000 employees can be reached with a social intranet update or blog post. Or maybe you already know someone who could be interested in your idea. Quite possibly you’re not alone and by joining forces, you can turn your idea into a reality.

It might be difficult to break old habits. Practice helps, though. What often prevents me from presenting ideas is the fear of underachieving; however, facing the fear is the only way to relieve it. As unpleasant as it might feel, the best moment to share your idea is right now.

www.tieto.com

tieto1

Vapaaehtoisten palkitseminen

maanantai, maaliskuu 28th, 2016

Tänä vuonna yhtenä projektinani on vapaaehtoisten palkitseminen. Vapaaehtoisten tekemä työ on ylioppilaskunnalle tärkeää, mutta kunnia tästä arvokkaasta työstä jää usein huomioimatta. Vapaaehtoiset mahdollistavat tekemällään työllä lukuisia tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia joka vuosi. Lisäksi vapaaehtoiset ovat mukana huolehtimassa opiskelijoiden eduista ja vahvistamassa AYY:n taloudellisia edellytyksiä. Vapaaehtoisten työpanos on AYY:lle korvaamatonta ja, jos kaikki teetettäisiin palkallisella työvoimalla, puhuttaisiin varmasti useista sadoista tuhansista euroista.

Vapaaehtoisena oppii myös monia taitoja, jotka antavat paremmat valmiudet työelämän haasteisiin. Vapaaehtoisena opittavat taidot voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: omaan kasvuun, sosiaalisiin taitoihin ja muihin yleisiin taitoihin. Vapaaehtoinen kokee usein oman kasvunsa itsevarmuuden lisääntymisenä sekä itseluottamuksen kasvuna. Sosiaaliset taidot kuten toisten huomioiminen, vuorovaikutustaidot sekä vastuun kantaminen ovat taitoja, jotka karttuvat tilanteiden ja kokemusten myötä vapaaehtoisena. Muita yleisiä taitoja ovat esimerkiksi johtamis- ja ryhmätyöskentelytaidot sekä kyky toimia muuttuvissa tilanteissa. Näitä taitoja harvoin opitaan koulun penkillä vaan ne kehittyvät hiljalleen kokemusten kautta. Viereisessä kaaviossa on esitelty laajemmin taitoja, joita vapaaehtoisena voi oppia. [1,2]

Picture1

Samalla kilpailu työpaikoista on kovaa ja pelkällä tutkinnolla ja hyvillä arvosanoilla ei välttämättä pärjää. Työpaikka vaatii usein jotain muista hakijoista poikkeavia kokemuksia tai taitoja, jotka ovat kehittyneet opintojen ulkopuolella. Vapaaehtoisena toimiminen voi olla keino, jolla erottuu muiden hakijoiden joukosta.

Vapaaehtoistoiminta on tärkeää yhteisössämme. Vapaaehtoisten palkitsemisprojektin tavoitteena on parantaa vapaaehtoisuuden arvostusta sekä palkita vapaaehtoisuudesta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vapaaehtoisesta toiminnassa saaduista kyvyistä on Aallossa lapsenkengissään, ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat korkeakouluittain huomattavasti.

Aalto-yliopiston akateemisen komitean yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta:
Tutkintoon soveltuvaa osaamista voi syntyä eri tavoin myös opintojen ulkopuolella, esimerkiksi luottamustoimissa. Yliopiston on mahdollista määrätä muuta osaamista tarkemmin siitä osaamisesta, joka syntyy yliopiston omassa toiminnassa. Ylioppilaskunnassa, taikka korkeakoulujen tai yliopiston hallintoelimissä aktiivisesti suoritetusta luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. [3]

Olemme myös jäljessä muista yliopistoista. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa luottamustehtävistä ja järjestötoiminnasta voi saada jopa 10 opintopistettä [4]. Lisäksi Tampereen yliopistossa (max 10 op), Jyväskylän yliopistossa (max 8 op) sekä monissa muissa on mahdollisuus luottamustehtävien hyväksilukemiseen [5,6].

Valmiudet ovat jo olemassa yliopistossamme, mutta käytänteet vaihtelevat korkeakouluittan ja joistakin ne puuttuvat täysin. Tänä vuonna projektimme tavoitteena on selvittää vapaaehtoistoiminnasta opintopisteiden kirjaamisen ongelmakohtia sekä ratkoa näitä yhteistyössä yliopiston kanssa. Tavoitteena on kehittää käytänteitä ja luoda tasapuoliset puitteet jokaiselle opiskelijalle korkeakoulusta riippumatta. Lisäksi aiomme antaa AYY:n vapaaehtoisille todistuksen osaamisesta ja opituista taidoista.

 

Terveisin,
Joanna Haahti
Hallituksen jäsen: kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä

 

Lähteet:

[1] Korkeakoulutuksesta työelämään: Työhön sijoittuminen ja työelämävalmiudet kaupan ja tekniikan alalla: https://www.aarresaari.net/file.php?fid=49

[2] Partio ja 4h nuorten kasvatus- ja oppiminympäristönä: http://www.partio.fi/sites/partio.fi/files/uploads/Opinnaytetyot/partio_ja_4h_nuorten_kasvatus-_ja_oppimisymparistona.pdf

[3] Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta kohta 2.2: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=3774399

[4] Helsingin yliopisto: http://hyy.helsinki.fi/fi/j%C3%A4rjest%C3%B6t/hyyn-j%C3%A4rjest%C3%B6t/opintopisteit%C3%A4-j%C3%A4rjest%C3%B6toiminnasta

[5] Tampereen yliopisto: https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=9197&idx=3&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

[6] Jyväskylän yliopisto: https://www.jyu.fi/ytk/opiskelu/opetussuunnitelmat/opintopisteet-luottamustoimista/luottamustoimistasaatavatopintopisteet