Archive for the ‘Uncategorized’ Category

Hallitus esittäytyy: Milja Asikainen, kansainväliset asiat

Thursday, January 29th, 2015

Moi! Olen Milja Asikainen, viidennen vuoden fyysikko pääaineenani Systeemi- ja operaatiotutkimus. Tänä vuonna pidän opiskeluista tosin taukoa, sillä toimin AYY:n hallituksessa vastuullani kansainväliset asiat, työelämäasiat ja kieliasiat. AYY:ssa toimimisessa olen täysi aloittelija, mutta olen aiemmin ollut aktiivina esimerkiksi Fyysikkokillassa sekä kansainvälisessä fyysikoiden opiskelijajärjestössä nimeltään International Association of Physics Students.

Mietin hallitukseen hakemista useamman vuoden ennen kuin päätin viimein toteuttaa sen. Olin viime syksyn vaihdossa Chalmersissa Göteborgissa ja miettimistauko ja etäisyys Otaniemeen varmisti että haluan tehdä vielä vuoden työtä tämän yhteisön eteen. Mielestäni hallituspesti vaikutti siltä, että siinä pääsee tekemään kiinnostavia asioita ja oppimaan uutta huikeassa porukassa. Ja tässä olin aivan oikeassa! Vaikka tammikuun ajan kalenteri on ollut täynnä aamusta iltamyöhään, jokainen päivä on toistaan mielenkiintoisempi ja innostavampi.

Etenkin vaihdossa ollessani silmäni avautuivat näkemään kuinka http://ayy.fi/wp-content/uploads/Milja_Asikainen.jpgvaikeaa kansainvälisten opiskelijoiden on integroitua yhteisöömme. Aionkin tämän vuoden aikana työskennellä etenkin tehdäkseni ylioppilaskunnastamme monikulttuurisemman. Aivan liian monet ihmiset jättävät tutustumatta huipputyyppeihin pelätessään kielimuuria tai kulttuurieroja.


Jos missään vaiheessa vuotta tulee mieleen juttuja kansainvälisyyteen, ylioppilaskuntaan tai mihin vaan muuhun liittyvään, tule ihmeessä juttelemaan!

-Milja

Hallitus esittäytyy: Santeri Nuotio, kampuskehitys ja kuntavaikuttaminen

Tuesday, January 27th, 2015

Moikka sweetie, ja terkkuja AYY:n hallitusohjelmamökiltä Kellokoskelta!
Olen Nuotion Santeri, tai Jason - ettei mikään olisi liian helppoa käytetään minusta satunnaisesti molempia etunimiäni. Valitse mieleisesi, sillä vastaan kumpaankin erikseen ja yhdessä!

kuvanettisivuille

AYY:n hallituksessa vastuualueenani on kampuskehitys ja kuntavaikuttaminen, ja pidän tätä nykyä majaa Heikki Pulkkisen kanssa "kampuskopissa" KeTon toisen kerroksen aulan tietämillä. Tarkoituksenani on varmistaa opiskelija-asumisen merkittävä rooli Otaniemen ja sen lähialueen uusissa kaava- ja rakennushankkeissa, ja saada käynnistettyä niiden lisäksi myös muita mahdollisia opiskelija-asumishankkeita. AYY pyrkii vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja tarjoamaan edullista asumista jäsenilleen tulevaisuudessa yhä enemmän. Vuoden yhtenä tärkeänä hommana on myös koota kampuskehitykseen liittyviä monia eri kanavia ja osa-alueita, joten jos mieleesi tulee selkeästi kampuksen käytettävyyttä parantavia projekteja, ota toki yhteyttä!

 

En kuitenkaan aina ollut AYY-Santeri. Olen neljännen vuoden arkkitehtiopiskelija, jonka viimeiset kolme vuotta ovat kuluneet aktiivisemmin kiltatoiminnan kuin kouluhommien puolella. Ennen Aalto-opiskeluaikoja en olisi voinut mitenkään kuvitella hurahtavani yhdistystoimintaan, mutta toisin kävi! Se tekemisen ja luomisen ilmapiiri, minkä olen Aallon opiskelijayhteisössä kohdannut, on jotain, mitä toivoisin työelämänkin [sitten joskus] tarjoavan. Kun tälle opiskelijavaikuttamistielle lähdin, en suinkaan edes aavistanut, mitä maailmoja edessä tulisi aukeamaan: Tänä vuonna pääsen oppimaan ja näkemään kaavaprosessin eri vaiheita ja osapuolia eri näkökulmasta kuin koulussa tai valmistuttuani arkkitehdiksi.
En kadu hetkeäkään valitsemaani tietä.

Kaikin puolin huikea vuosi aluillaan aivan mielettömien tyyppien kanssa. Jos kiinnostusta kampushommiin, opiskelijavaikuttamiseen tai ihan mihin vain heräsi, tule juttelemaan!

 

Puss!
Santeri

 

Hallitus esittäytyy: Heikki Pulkkinen, asuminen ja tilat

Thursday, January 22nd, 2015
Innokas Ainon myyjä sai lyötyä kaupat lukkoon.

Innokas Ainon myyjä sai lyötyä kaupat lukkoon.

Terve vaan kaikille Aaltolaisille! Olen Heikki, ydinfyysikko ja AYY:n hallituksen jäsen. Tykkään juoda kahvia ja jutella tulevaisuudesta. Vastuualueeni hallituksessa ovat asuminen, tilat&palvelut, järjestöt sekä Neuvosto ja erityisasemayhdistykset.

Tilasektorilla tapahtuu eniten tämän vuoden aikana. Kyltereiden Otaniemeen muuton vuoksi Otaniemestä kerhotiloja ja varastoja haluavien yhdistysten joukko on kasvanut reilusti. Eli ei muuta kuin yleisavaimet käteen ja kellareiden uumeniin unohdettuja komeroita etsimään!

Meitsin löytää AYY:n asuntoimiston vasemmalta puolelta löytyvästä kampuskopista. Siellä on myös shakkilauta, joten tervetuloa tutustumaan vaikkapa pienen pelituokion muodossa.

Terkuin,

Heikki "Hepsu" Pulkkinen
+358 41 4377 542

Hallitus esittäytyy: Anni Rahiala, viestintä ja yrityssuhteet

Tuesday, January 20th, 2015

Moikka kaikki,

Olen Anni Rahiala ja juuri aloittanut hommat AYY:n hallituksessa, vastuualueinani yrityssuhteet sekä viestintä. AYY on minulle vielä aika uusi juttu ja aikaisempi taustani löytyy kiltatoiminnan puolelta. Fuksina toimin emäntänä ja seuraavana vuonna paukuttelin nuijaa Koneinsinöörikillan puheenjohtajana. Opiskelen siis kolmatta vuotta konetekniikkaa. Kuten järjestyksestä voikin päätellä, on kiltatoiminta tullut ykkösenä ja koulu sivussa harrastuksena.

Innostus hakea AYY:n hallitukseen heräsi vasta syksyllä ja aikaisemmin olin vannonut, että en varmasti hae sinne. AYY tuntui jotenkin vieraalta tutun killan vierellä ja syksyllä oli liian väsynyt edes ajattelemaan uusia haasteita. Hiljalleen kuitenkin halu ja innostus heräsivät, sillä tajusin, että muuten pitäisi alkaa ihan oikeaksi opiskelijaksi ja ajatus elämästä ilman luottamustoimea tuntui tyhjältä. Päätöstä hakea ja myöhemmin tulla valituksi en ole kuitenkaan katunut vielä hetkeäkään.

Vaikka päivät venyvät helposti 12 tuntisiksi tammikuussa, on hauskaa kun uusi hallitus on intoa ja ideoita täynnä. Vaikka välillä väsyttää niin aamulla herää kaikesta huolimatta innoissaan uuteen päivään. Pää on tulvillaan uutta tietoa ja kalenterista ei meinaa löytyä aikaa edes sähköposteihin vastaamiseen. Mutta kyllä se hallitusohjelmakin vielä valmistuu. Mutta toisaalta eihän sillä kiireellä ole niin väliä, kun tämä tuntuu aika siistiltä hommalta :)

-Anni

Anni_Rahiala

Hallitus esittäytyy: Varapuheenjohtaja Heikki Koponen

Friday, January 16th, 2015
Tervehdys!

 

Olen Heikki Koponen, 5. vuoden tuotantotalouden opiskelija, ja puuhastelen tänä vuonna ylioppilaskunnan hallituksessa varapuheenjohtajan roolissa. Käytännössä pestiini kuuluu suurimpina vastuualueina edunvalvontasektorin koordinointi sekä eduskuntavaalikampanjamme vetäminen, joka pitääkin minut kiireisenä mahdollisesti järjestettävään vappuun asti.

 

Ennen tätä vuotta olen toiminut AYY:ssä pääasiassa edustajistossa, jossa olin viime vuonna 1. varapuheenjohtajana, sekä Prodekossa, jossa olin vuonna 2013 hallituksen puheenjohtaja. Luulin jo jonkin aikaa lopettaneeni suuremmat ylioppilaskuntahommat, mutta syksyllä iski kuitenkin yllättäen kova himo hakea AYY:n hallitukseen, erityisesti
  1. tekemään ylioppilaskunnan eteen siistejä juttuja
  2. mahtavassa porukassa
  3. koko ajan paljon oppien.

Olemme hallituksen kanssa päässeet hyvään vauhtiin, ja tammikuuta ovat värittäneet uusiin ihmisiin ja tehtäviin tutustuminen. Tyypillinen päivä on koostunut parista-kolmesta koulutussessiosta, joiden väliin on ujutettu oman sektorin hommia, tarkoittaen lähinnä hallitusohjelmaprojektien hahmottelua. AYY:ssä on kiva tehdä hommia: rypyt eivät juuri peitä toimiston otsalohkoja, ja samalla touhusta huokuu kova into ja vauhti.

Alkukankeutta on ollut hämmentävän vähän, ja meininki on ollut alusta asti hyvä. Odotan innolla, mitä kaikkea vuoden aikana vielä tuleekaan vastaan!

AYY:n yrityssuhteissa koettua

Tuesday, October 7th, 2014

Intro

Kuukausi sitten kirjoittamani blogi ylioppilaskuntamme yrityssuhteista jäi saamani palautteen mukaan liian korkealentoiselle tasolle. Korjaan tilanteen kirjoittamalla nyt täysin toisesta ääripäästä: subjektiivisista kokemuksistani.

Taustaa sen verran, että olin vapaaehtoisena Yrityssuhdejaoston puheenjohtajana 2013 ja nyt olen ylioppilaskunnan hallituksessa yrityssuhdevastaavana. Eli tällä hetkellä mittarissa on vuosi ja kymmenen kuukautta AYY:n yrityssuhteilua.

Tarinoita elävästä elämästä

Ensinnäkin on pakko myöntää että suurimpien yritysten johtoryhmäläiset ovat erittäin ihailtavia kokoustajia. Puolen tunnin mittainen tapaaminen saattaa alkaa kymmenenkin minuuttia myöhässä ja päättyä silti viisi etuajassa, se ei tarkoita sitä etteikö sen aikana ehtisi käsitellä 140 % sovituista asioista. Ilman että keskustelu tuntuu kireältä tai kiireiseltä.

Kantola ja Harrela

Ensi vuonna Sinä voit olla vasemmalla, mutta UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela on silloinkin oikealla.

Näiden ihmisten tapaamiset ovat olleet itselleni niitä hetkiä joissa olen tänä aikana oppinut paljon siitä, kuinka ei tarvitse olla kiireinen ollakseen tehokas ja aikaansaava. Kyse on pienistä käytännön jutuista, kuten kuinka ohjata keskustelua kysymyksillä esimerkiksi keskustelun aikana tai yrittäessä saada keskustelu ajautumaan lopputulokseen ja action pointteihin. Kyse on paljon valmistelusta, mutta siihenkin voi käyttää aikaa paljon, tekemättä sitä kuitenkaan hyvin. ”The best way to learn is to learn from the best.”, sanotaan.

Toinen ääripää ovat tapaamiset tahojen kanssa, joiden puolelta pöytää löytyy kerta toisensa jälkeen enemmän kuin neljä edustajaa. Tämän voi ottaa kohteliaisuutena yrityksen puolelta, joka panostaa tapaamisiin usean työntekijän aikaa. Toisaalta tuon asetelman voi myös ottaa heijastumana yrityksen tai osaston kulttuurista: onko tapana kutsua paljon ihmisiä kokoukseen vai onko neuvotteluhuoneissa yksinkertaisesti liian hyvät kahvipullat.

Vanhana puhelinmyyjänä olen myös hämmästynyt siitä mitä AYY kaliiberi saa aikaan puhelinkeskusteluissa. Alkuvuodesta muistan puhelun, joka minulle soitettiin ollessani koululla ryhmätyön kimpussa. Ensimmäistä kertaa täysin yllättäen ja kylmiltään pitchaamaan päätyminen oli itsessään ihan mieleen painuva kokemus. Puhelinmyyntiin verrattuna puhelun alkamisesta clousaukseen oli matkaa samat 6-7 minuuttia, mutta tällä kertaa en saanut myytyä paria hassua partakoneen terää vaan 1x xxx€ yhteistyö sopimuksen. Puhelun loputtua sain adrenaliinipäissäni hetken ihmetellä mitä ihmettä juuri äsken tapahtui.

Takaisin abstraktille

Tapaamisella tai puhelimessa, ylioppilaskunnan momentilla on ollut opettavaista asioida ja neuvotella yritysten kanssa. On tullut sivusta seuraten opittua paljon yritysten sisäisistä toimintakulttuureista. Esimerkiksi pankit ja metsäteollisuuden jätit suhteessa nuorempiin IT taloihin.

Tapaamisissa käyminen on opettanut myös lukemaan uudella tavalla neuvottelutilanteita, kuten esimerkiksi työhaastatteluita. Tavattuani usein rekrytoinnista vastaavia henkilöitä, joiden kanssa suunnittelemme rekrytointi näkyvyyttä ja keskustelemme heidän tarpeistaan, on ymmärrykseni laajentunut siitä mitä he työnhakijoilta odottavat ja hakevat. Samoin minkälaista jälkeä saadaan silloin kun yrityksessä ollaan kovasti tekemässä, mutta ei oikein tiedetä mitä.

 

Kysymyksiä aiheesta ja aiheen vierestä toivotetaan tervetulleeksi,

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

AYY yrityssuhteet on hot! Klikkaa ja katso miksi.

Monday, September 1st, 2014

"[Nimi] Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta hei!" - on Suomessa ovia avaava esittäytyminen, joka pysäyttää Suomessa kenet tahansa, kengän koosta huolimatta, kuuntelemaan mitä on tarjolla.

Ylioppilaskuntamme maine ja toiminnan laajuus pitää myös yrityssuhteille mahdottoman monia ovia avoinna. Alumniverkostot tarjoavat kontakteja, ylioppilaskuntamme toiminnasta löytyy jatkuvasti uusia tapoja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ja iteroimalla "perinteisistä" ja vanhoistakin yhteistyömuodoista löytyy uusia kärkiä. Tämä on paikka jossa resursseja talon sisältä ja kontakteja ulkopuolelta on tarjolla lähes rajattomasti - tämä on paikka jossa mikä tahansa on mahdollista.

Suomessa ylioppilaskunta tasolla yrityssuhteita ei ole perinteisesti tehty. AYY:n edeltäjä ylioppilaskunnista vain KY teki yrityssuhteita tosissaan ja nykyäänkin AYY on tällä saralla edelläkävijä. Penkkimerkkaus Ruotsin Chalmerssista toisaalta osoittaa että potentiaalia kasvulle on valtavasti. Toistaiseksi kuuden hengen tiimimme ei vielä vedä vertoja Chalmersin kaltaiselle kymmenien ihmisten yrityssuhdejoukkueelle, mutta ehkäpä vielä jonakin päivänä.

AYY:ssä viimevuonna yrityssuhteet kokivat suuren uudistuksen kun aiemmin kangerrelleet toimintatavat hylättiin ja toiminta mietittiin perinpohjaisesti uudestaan. Paria asiaa kokeiltiin alkuvuodesta, mutta voittavaksi malliksi selvisi nykyinen, tavoitteellaan tuoda yritykset lähemmäs opiskelijoita ylioppilaskunnan toiminnassa ja kampuksella. Ylioppilaskunnan viestintäkanavat, painotuotteet, tapahtumat ja jopa AYY:n omistamat rakennukset valjastettiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena tarjoamaan yrityksille kokonaisvaltaista presenssiä koko ylioppilaskunnan laajuudessa.

Uusi toimintamallihan vetää kuin häkä. Yhteistyötä rakennetaan yrityksen tarpeiden pohjalta, AYY:n nykyisen toiminnan puitteissa. Tapahtuma kohtaisen sponsoroinnin tai mainoskohtaisen myynnin sijaan tehdään yhteistyötä selkeinä, tehokkaina kokonaisuuksina ja yrityksen kannalta mahdollisimman helposti. Lyhyesti sanottuna maksimoidaan yhteistyöstä saatu hyöty ja minimoidaan vaiva. Niin sanottua lisäarvon tuottamista, josta yritykset mielellään maksavat.

Nykyistä toimintaa voi kehittää ja kasvattaa vielä huomattavasti, mutta sen lisäksi uusia avauksia voi tehdä kääntämällä asetelman ympäri. Sen sijaan että yrityssuhteet vain hyöyntäisi ylioppilaskunnan olemassa olevaa toimintaa, ylioppilaskunnalle voidaan myös luoda uutta toimintaa yrityssuhteiden tarpeen pohjalta. Tälle polulle kun lähtee niin loppua ei tule. Eikä tarvitsekkaan.

 

Tino Kantola

Hallituksen jäsen, yrityssuhteet
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

tino.kantola@ayy.fi
p. +358 40 762 6067

EU-kansalainen, maailman suurin demokratiatapahtuma on täällä taas!

Friday, May 16th, 2014

Viiden vuoden välein suomalainen media täyttyy eurooppalaisista aiheista, kun kansalaiset ympäri Euroopan unionia lähtevät vaaliuurnille valitsemaan uutta Euroopan parlamenttia, joka on maailman suurin demokraattisesti valittava päätöksentekoelin. Parlamentin roolia eurooppalaisessa päätöksenteossa on lisätty toistuvasti, viimeksi 2009 Lissabonin sopimuksella, jonka myötä parlamentista tuli tasavertainen lainsäätäjä jäsenmaista koostuvan ministerineuvoston rinnalle lähes kaikilla politiikanaloilla. Euroopan parlamentti ei toimi samaan tapaan kuin Suomen eduskunta hallitus-oppositio marssijärjestyksessä, vaan ryhmittyy harkintansa mukaan erilaisten asiakysymysten taakse. Yksittäisellä aktiivisella ja asiantuntevalla MEP:lla voi olla merkittävä rooli 751-jäsenisessä parlamentissa. Parlamentissa esimerkiksi jokaiselle direktiiville valitaan yksi MEP raportööriksi, jolla on merkittävä rooli asian esittelijänä ja parlamentin kannan muodostajana. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä 13 edustajaa lähetämme Brysseliin.

 

Parlamenttivaalien tärkeys ei ole kuitenkaan välittynyt äänestyskoppeihin saakka. Eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa viimeksi vaivaiset 40,3 %, kun se esimerkiksi valtaoikeuksistaan riisutun presidentin valinnassa oli vuonna 2012 72,8 %. Brysseli tuntuu kaukaiselta, vaikka EU-lainsäädäntö vaikuttaa Suomessa lähes jokaisella politiikanlohkolla. Viime vuonna vietettiin EU-kansalaisten teemavuotta, jonka ideana oli tuoda unioni lähemmäs kansalaisia ja kansalaiset EU-politiikan keskiöön. Tämän teemavuoden puitteissa osallistuin kansalaisdebattiin Helsingissä sekä teemavuoden loppuhuipentumaan Brysselissä maaliskuun lopussa. Brysselin yhteiseurooppalaiseen keskusteluun osallistui 180 EU-kansalaista eri puolilta Eurooppaa sekä lähes koko Euroopan komissio. Seuraavassa eurooppalaisten kansalaisten tunnelmia EU-vaalien alla.

 

Kurja taloustilanne ympäri Eurooppaa nousi keskusteluissa esiin toistuvasti. Etelä-eurooppalaiset osallistujat kertoivat komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n muodostaman troikan sopeutustoimien iskevän kovimmin köyhien ja keskiluokkaisten ihmisiin, jotka julkisten palvelujen ja palkkojen leikkausten kautta saavat kärsiä vastuuttomasta ja korruptoituneesta politiikanteosta ja EMU:n valuvioista. Talouskuripolitiikka, Etelä-Eurooppaan kohdistuva maahanmuuttopaine ja näköalattomuus ovat johtaneet ääriliikkeiden ja nationalismin nousuun etelässä, mihin keskusteluun osallistuneet EU-kansalaiset haluaisivat vastata Euroopan laajuisella solidaarisuudella niin talous-, raha- kuin maahanmuuttopolitiikassa ja laittaa ihmiset pankkien edelle. Talouskuri, nuorisotyöttömyys ja euroalueen tulevaisuus ovat kuumia teemoja myös tulevissa eurovaaleissa.

 

Keskusteluissa toistui Brysselin päätöksenteon etäisyys kansasta sekä yhteisen eurooppalaisen julkisen foorumin puute.”Dear Mr. Barroso, I showed your picture to my friends in Poland and no-one knew who you were”, aloitti eräs keskustelujen 18-vuotias osallistuja puheenvuoronsa komission puheenjohtajalle. Ympäri Eurooppaa uutisointi EU-aiheista on vähäistä ja kriisien tai trivian värittämää. Suomessakin EU-lööpit takertuvat usein yksityiskohtiin näkemättä yhteisten säännösten päämääriä kuten yhteismarkkinoiden harmonisointia, energiatehokkuuden edistämistä tai kuluttajansuojaa ympäristömyrkyiltä – milloin EU:n kohutaan kieltävän käyrät kurkut, milloin vanhan kahvin juomisen, milloin ilmapallot lapsilta. Vähissä ovat olleet perinpohjaiset analyysit EU-päätöksenteosta esimerkiksi europarlamentin torppaamasta ACTA-sopimuksesta, parlamentin päätöksestä luopua puhelinliittymien roaming-maksuista EU:ssa tai EU:n uudesta, ryöstökalastukseen puuttuvasta kalastuspolitiikasta.

 

Brysselin kansalaiskeskustelussa lääkkeeksi kansalaisten EU-tietämyksen vähyyteen ehdotettiin yhteistä EU-uutiskanavaa, jota seuraamalla pysyisi helposti perillä EU-politiikan kuumista aiheista. Lisäksi EU-opetusta tulisi osallistujien mukaan lisätä kouluissa, jotta EU käsitettäisiin osaksi kotimaan politiikkaan vaikuttavaa päätöksentekoa. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen nähtiin erityisen tärkeänä – EU-kansalaisaloitteen tekemisen helpottaminen, komission valinnan demokratisointi ja kansallisten parlamenttien osallistaminen nousivat esiin keinoina kuroa umpeen kuilua Brysselin ja kansalaisten välillä. Miten sinä kehittäisit EU:n päätöksentekojärjestelmää ja toisit yhteisen politiikan päämäärineen paremmin kansalaisten tietoon? Kuka on sinun äänesi Euroopan parlamentissa?

 

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys on käynnissä 14.5.–20.5.2014 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 25.5.2014. Kyseessä on maailman suurin demokratiatapahtuma, miksi jättää se väliin! Jos omaa ehdokasta ei ole vielä löytynyt, vaalikoneita on internet puolillaan. AYY:n 8.5.2014 järjestämässä vaalipaneelissa joukkoa kärkiehdokkaita grillattiin englanniksi, parlamentin työkielellä, keskittyen kiperiin talous-, ympäristö- ja integraatiokysymyksiin. Ehdokkaiden pärjäämistä voi arvioida täällä http://youtu.be/C8q-HcUuB9Q. Näissä vaaleissa määritetään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Millaisen Euroopan sinä haluaisit?

 

Milla Ovaska

Kirjoittaja on EU-nörtti ja työskentelee AYY:ssa kansainvälisten asioiden asiantuntijana

Maukasta ruokaa - viikon 14 DIY ruokalista - vielä sunnuntaina

Sunday, April 6th, 2014

Hellitetään hetkeksi ja naatitaan, opiskelut sun muut aktiviteetit saavat nyt odottaa –

Tehdäänpä tänään mutakakkua ja raakakypsytettyä kesäkurpitsaa.

Joskus täytyy ihmisen herkutellakin! Miksei vaikkapa tänään?

Aito oikea mutakakku tehdään oikeasta kaakaosta - ei valmiista suklaasta.

 

Mutakakku

100 g voita (huom: ei margariinia!)

2 munaa

2,5 dl sokeria (intiaanisokeri on terveellisempää)

1 rkl vaniljasokeria (unohda vanilliinisokeri)

3 rkl kaakaojauhetta (aitoa, ei mitään sokeri-kaakaosekoitushörhelöitä)

2 dl vehnäjauhoja (speltti- on vielä parempaa! Jos käytät spelttiä, niin laita sekaan kuitenkin vähän vehnäjauhojakin)

 

Sulata voi. Vatkaa toisessa astiassa kananmunat ja sokerit hyvin kevyesti vaahdoksi, äläkä vatkaa liikaa, ettei tule liisteriä.

Siivilöi joukkoon kaakaojauhe ja vehnäjauhot. Sekoita lopuksi voi mukaan. Itse lisäisin taikinaan vielä chiliä – hiutaleita tai jauhetta.

 

Voitele kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan.

Paista 175 asteessa 10-15 minuuttia riippuen uunin tehosta, mutta älä missään nimessä paista kakkua liikaa.

Olennaista on, että kakku hytisee vielä keskeltä.

 

Ihan parasta vaniljajäätelön ja jäisina murskattujen vadelmien kanssa nautittuna tai miksipä et tekisi cashew-kermaa lisukkeeksi:

 

Oiva herkku erityisesti maidottomille ystäville: cashew-kerman maku on kyllä niin mainio, että maidon lipittäjienkin kannattaa kokeilla.

Ja tätä kermaa voi käyttää lisukkeena oikeastaan minkä jälkkärin kanssa tahansa.

Cashew-kerma

2 dl cashew-pähkinöitä

1-2,5 dl vettä (riippuen kuinka paksua massaa on tekemässä)

2-3 taatelia tai hunajaa

vaniljajauhetta

Laita pähkinät blenderiin ja surauta hienoksi.  Lisää taatelit ja vaniljajauhe.

Lopuksi lisää vettä vähitellen, niin saat kermasta sopivan paksuista. Nonni, se siitä terveellisyydestä!

 

kesäkurpitsa

 

Kesä tulee ja kesäkurpitsat

Teepä vaihteeksi kesäkurpitsaa cevichen tapaan.

Pelkkä sitruunaliemi kypsentää kesäkurpitsan jääkaapin viileydessä.

Kesäkurpitsa maistuu raakana tai siis no, raakakypsytettynä, parhaimmalta.

Ainekset:

keskikokoinen kesäkurpitsa
1-2 tl hyvää neitsytoliiviöljyä
½ sitruunan mehu
mustapippuria rouheena suoraan myllystä
suolaa
neljäsosa pienestä punasipulista, ihan pieneksi hakattuna
murustettua feta-juustoa (tai salaattijuustoko nimi nykyään on?)
pieneksi silputtua tuoretta minttua, persiljaa ja/tai ruohosipulia valinnan mukaan

 

Paloittele kesäkurpitsa terävällä veitsellä niin ohuiksi siivuiksi kuin vain saat.

Asettele siivut pyöreälle laakealle vadille somaan muodostelmaan yhteen kerrokseen.

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pirskota päälle oliiviöljyä ja ¾ sitruunamehusta.

Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi, että maut asettuvat.

Laita hetkeksi pilkkomasi sipulit loppuun sitruunamehuun maustumaan.

Ota kesäkurpitsavati jääkaapista ja asettele päälle sipulit, murskattu feta ja yrtit.

Pirskota vielä koko komeuden päälle vähän oliiviöljyä ja tarjoile heti.

 

Tuleekohan tästä kesän uusi suosikkiruokasi?

 

Ruokaterveisin

Otaniemen wannabe-kokki

Vielä vaan makoisaa ruokaa - viikon 14 DIY ruokalista - lauantaina

Saturday, April 5th, 2014

Koko perheen all-time-favourite: kylmäsavulohipasta

 

Onnistuu aina! Ja ON hyvää.

Tarvitset vain keltasipulia, valkoviiniä, kylmäsavulohta ja kanterellituorejuustoa.

Ja tuorepastaa kaveriksi; valitse mieluiten vihreä versio, pinaattituorepasta;

näin vaaleanpunaisen lohen ja vihreän pastan väriyhdistelmä hivelee myös silmiä!

 

Kuullota pieneksi pilkottu sipuli (älä ihmeessä päästä ruskistumaan), lisää vähän valkkaria ja anna hetken aikaa kiehua.

Sekoita sekaan tuorejuusto ja lopuksi sekaan silputtu lohi. Enää ei saa kuumentaa kuin hetken, ettei lohi muutu sitkeäksi.

Mikä lohen ja kantarellin suloinen liitto tästä syntyykään!

Liitä mukaan valmis tuorepasta, jota olet keittänyt 3 minuuttia kiehuvassa vedessä.

Määriä ei ole ilmoitettu tässä, mutta esim 150 g:n kylmäsavulohipaketti riittää kyllä kahdelle syöjälle.

 

Ja näin lauantai muuttui hetkessä juhlapäiväksi, eikö?

 

Ruokaterveisin

 

Otaniemen wannabe-kokki